Adoptoitavien koirien terveydestä

*Osio on työn alla*

SISÄLLYS

1. Tarttuvat infektiotaudit
Rabies
Parvovirus
Penikkatauti
Tarttuva maksatulehdus
Leptospiroosi
Kennelyskä
2. Loiset ja loissairaudet
Ekinokokki
Giardia
Muut koirien sisäloiset
Sikaripunkki
Ulkoloiset
3. Muut
Multiresistentit bakteerit MRSP ja ESBL
Ruoansulatuskanavan sairaudet
Silsasieni

1. Tarttuvat infektiotaudit

Rabies

Rabies on maailmanlaajuisesti esiintyvä rhabdovirusten lyssavirus -sukuun kuuluvien virusten aiheuttama nisäkkäiden zoonoosi, joka kuuluu Suomessa lakisääteisesti vastustettavien eläintautien ryhmään.
Virus vaikuttaa voimakkaasti keskushermostoon. Rabieksen oireet puhkeavat yleensä 2-7 viikossa. Rabieksen muodot jaetaan hiljaiseen ja raivoisaan. Raivoisa muoto on helpompi tunnistaa sillä koira alkaa käyttäytyä aggressiivisesti. Koira voi hyökkäillä raivokkaasti purren joko toisia eläimiä tai ihmisiä kohti. Hiljaisessa muodossa koira on syrjäänvetäytyneen oloinen. Kummassakin tapauksessa ulkoisia oireita ovat silmien ja alaleuan roikkuminen ja nielemisvaikeudet. Viruksen edetessä eläin lopulta halvaantuu ja kuolee. Rabies voi tarttua koirasta ihmiseen pureman tai riittävän lima- tai sidekalvokontaktin välityksellä.
Vuoden 1991 jälkeen Suomi on ollut raivotautivapaa maa. Sen jälkeen Suomeen on tuotu vuonna 2003 Virosta hevonen ja vuonna 2007 Intiasta koiranpentu, joilla oli rabies. Näissä selkeissä yksittäistapauksissa kukaan ei saanut tartuntaa.
Viipurin alueella rabiesriski on käytännössä olematon johtuen rabiessyöttirokotteista, joita Venäjän puolella levitetään Leningradin alueelle ja Karjalan Tasavaltaan Suomen rajan läheisyyteen. Rokotteita levitetään myös Suomen puolella rajavyöhykkeillä. EU osallistuu syöttirokotteiden levittämisestä aiheutuviin kustannuksiin puskurivyöhykkeellä. Rabiesta esiintyy jonkin verran muualla Venäjällä sekä villieläimissä että kotieläimissä.
Maahantulomääräysten mukaan Venäjältä voi tuoda EU:n alueelle koiran, jonka rabies-rokote on ollut voimassa vähintään 21 päivää ennen maahantuloa. Venäjältä saapuvat koirat eivät tarvitse vasta-ainetestejä. Kaikki Viipurin Koirat ry:n kautta maahantuotavat koirat on rokotettu rabiesta vastaan.
Yhdistys seuraa aktiivisesti rabiestilannetta Venäjällä.
Lue lisää: https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit...

Parvovirus ja penikkatauti

Parvovirusta esiintyy Venäjällä ja sitä tavataan säännöllisesti myös Suomessa rokotussuojasta huolimatta. Tauti ilmenee ripulina ja ruokahalun heikkenemisenä. Vakavissa tapauksissa oireita ovat myös kuume, oksentaminen ja yleiskunnon raju laskeminen. Parvovirus leviää ulosten välityksellä. Virus ei kuitenkaan voi tarttua ihmiseen. Alttiimpia virukselle ovat pennut.
Penikkataudin oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin parvossa. Yhteneväisten oireiden lisäksi penikkataudissa saattaa esiintyä silmä- ja sieranvuotoa, anturoiden liikasarveistumista ja keskushermostollisia oireita. Yleensä penikkatauti leviää eläimestä toiseen suorassa kontaktissa. Harvinaisemmissa tapauksissa se voi levitä myös mm. ihmisen ja välineiden kautta. Rokotus suojaa koiraa hyvin penikkatautivirusta vastaan. Penikkataudin seurauksena koiralle voi jäädä kroonisia hermostollisia oireita, kuten raajojen nykimistä tai lihasheikkoutta.
Kaikki Viipurin Koirat ry:n kautta maahantuotavat koirat on rokotettu parvovirusta ja penikkatautia vastaan. Pennut pääsevät EU:n alueelle aikaisintaan noin 4 kuukauden ikäisinä, jolloin ne ovat saaneet penikkatauti- ja parvovirusrokotteisiin myös tehosteet.
Lue lisää: https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit...

Tarttuva maksatulehdus (hepatiitti)
Kaikki Viipurin Koirat ry:n kautta maahantuotavat koirat on rokotettu koirien tarttuvaa maksatulehdusta vastaan. Pennut pääsevät EU:n alueelle aikaisintaan noin 4 kuukauden ikäisinä, jolloin ne ovat saaneet maksatulehdusrokotteeseen myös tehosteen.

Leptospiroosi

Leptospiroosi on Leptospira-bakteerisuvun aiheuttama kuumetauti, jota voi esiintyä kaikilla nisäkkäillä. Venäjällä sitä esiintyy pääasiassa jyrsijöillä. Se leviää erityisesti infektoituneen virtsan välityksellä limakalvokontaktien kautta.
Valtaosa Viipurin Koirat ry:n kautta maahantuoduista koirista on rokotettu leptospiroosia vastaan. Leptospiroosirokote sisältyy Venäjällä 5-rokotteeseen. Yhdistys seuraa leptospiroositilannetta Viipurin ja Pietarin seuduilla.
Lue lisää: https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit...

Kennelyskä

Kennelyskä on koirien flunssa ja se on hyvin tarttuva. Sen tyypillinen oire on liman kakominen sekä kova, hakkaava yskä. Kennelyskän aiheuttaa bakteeritartunta (Bordetella) tai parainfluenssa-virus. Nämä voivat myös esiintyä yhdessä. Kennelyskä voi aiheuttaa koiralle henkitorven- ja keuhkoputkentulehduksen. Lievemmässä muodossa koiran yleistila on hyvä yskää lukuun ottamatta. Vakavassa tapauksessa koiralle nousee yleensä kuume ja yleistila heikkenee selvästi. Lievissä tapauksissa usein riittävä lepo on paras lääke, vakavampaan kennelyskään lääkäri voi määrätä antibioottikuurin. Kennelyskää vastaan on rokote, joka täytyy uusia joka vuosi. Täyttä suojaa rokote ei koiralle anna, koska tautia aiheuttavia bkteerikantoja on useita.
Valtaosa Viipurin Koirat ry:n kautta maahantuotavista koirista on saanut 5-rokotteen, johon sisältyy suoja parainfluenssaa vastaan.
Lue lisää: http://www.nuottaniemenelainlaakari.com/kennelysk.htm
http://www.elainlaakariin.fi/kennelyska/

2. Loiset ja loissairaudet

Ekinokokit (Echinococcus multilocularis ja E. granulosus)

Ekinokokit ovat muutaman millin mittaisia heisimatoja, jotka tuottavat sadoittain mikroskooppisen pieniä munia. Ekinokokit ovat zoonoottisia loisia, joten ne voivat tarttua eläimestä ihmiseen tai ihmisestä eläimeen. Ekinokokkien munat leviävät ympäristöön isäntäeläinten, tyypillisesti villien koiraeläinten, esim. kettujen, ulosteiden mukana. Ympäristössä munat ovat heti tartuntakykyisiä ja säilyvät jopa 1–2 vuotta. Hyönteiset, tuuli ja sade voivat levittää niitä. Munat kestävät hyvin pakkasta, desinfektioaineita, jopa formaliiniin säilömistä, mutta ovat herkkiä lämmölle ja kuivumiselle.
Ekinokokkiloisen pääisäntä, eli tyypillisesti villit koiraeläimet, mutta myös kotieläimet kuten kissa ja koira, saavat tartunnan syömällä väli-isännän. Ekinokokkien väli-isäntiä ovat tyypillisesti monet pikkujyrsijät, kuten pelto- ja metsämyyrät, jotka saavat tartunnan loisen munien saastuttaman ravinnon tai veden mukana. Ekinokokkien zoonoottisuuden takia myös ihminen voi saada tartunnan ja toimia väli-isännän, tai ns. umpikujaisännän, roolissa.
Ekinokokkoosi on Echinococcus-heisimatojen aiheuttama infektio, joka pääisännillä ja suurimmalla osalla väli-isännistä on yleensä oireeton. Umpikujaisäntänä toimivalle ihmiselle se voi aiheuttaa hengenvaarallisen, erittäin huonosti hoidettavissa olevan taudin. Taudin itämisaika on yleensä ihmisessäkin pitkä, jopa vuosikymmeniä, kun loisen kystamuodot kasvavat elimistössä. Kun kysta on kasvanut riittävän suureksi, ja aiheuttaa painetta ympäröiviin kudoksiin, ilmestyy oireet. Kystat ovat usein sisäelinten lähettyvillä, joten tyypillisiä oireita ovat vatsakivut, mukaan lukien pahoinvointi ja oksentelu, tai hengitysvaikeudet. Voit lukea ekinokokkoosista lisää Eviran sivuilta. Ekinokokkoosi on yleinen erityisesti Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Venäjällä.
Ekinokokin torjunta on Suomessa lakisääteistä. Viipurista tulevat koirat saavat ekinokokkeihin tehoavan Drontal-lääkityksen maahantulomääräysten mukaisesti 1-5 vuorokautta ennen Suomeen tuloa. Vaikka maahantulomääräysten mukainen madotus on riittävä, Viipurin Koirat ry suosittaa riskien minimoimiseksi, että koirat madotetaan Suomessa uudestaan Drontal-valmisteella. Mahdollisesti turkkiin tarttuneiden munien takia on myös tärkeää, että koira pestään välittömästi kotiin/hoitopaikkaan päästyään desinfioivalla shampoolla. Koira voi erittää munia ulosteessaan vielä muutamia päiviä lääkityksen jälkeen, joten ulosteiden huolellinen kerääminen ja tarvittaessa alueen desinfioiminen on erittäin tärkeää erityisesti ensimmäisten viikkojen aikana. Ihmisten on myös tärkeää huolehtia hyvästä käsihygieniasta.

Giardia

Giardia on koirilla yleinen suolistoloinen, joka voi aiheuttaa giardioosiksi kutsutun suolistoinfektion, johon kuuluu voimakkaat ripulioireet. Useimmilla koirilla giardioosi on kuitenkin oireeton. Giardia-alkueläimiä esiintyy ympäri maailman, myös Suomessa, ja ne tartuttavat sekä ihmisiä että useita eri eläinlajeja. Giardiasta puhutaan zoonoosina, mikä tarkoittaa, että se voi tarttua eläimestä ihmiseen tai ihmisestä eläimeen. Koirilla kuitenkin esiintyy yleensä koiraeläinten omaa giardia-kantaa (Giardia canis tai Giardia duodenalis), joka ei tartu ihmiseen.
Giardia on koiranpentujen yleisin sisäloinen ja tyypillinen ongelma esim. suurissa kenneleissä tai koiratarhoilla, joissa on paljon koiria. Giardia lisääntyy jakaantumalla isäntäeläimensä suolistossa ja se myös tuottaa jaksoittain kysta-muotoja, jotka kestävät erittäin hyvin ympäristöolosuhteita. Kystat kulkeutuvat ulosteen mukana ympäristöön, jossa ne voivat säilyä pitkiäkin aikoja hengissä. Kystat alkavat välittömästi lisääntyä päästyään suolisto-olosuhteisiin isäntäeläimen syötyä ulostesaastunutta ruokaa tai juotua saastunutta vettä. Tyypillisin uusintatartunnan lähde on kotipiha tai ulkotarha, jonne tartunnan saanut koira on ehtinyt ulostaa suuren määrän giardiakystia.
Giardioosi on melko helppo hoitaa tavallisella sisäloishäätövalmisteella (Axilur) sekä huolehtimalla riittävästä hygieniasta sisä- ja ulkotiloissa. Kolmen päivän kuuri riittää tuhoamaan suolistossa elävän loisen, mutta tyypillisesti suositaan viiden päivän Axilur-kuuria, jotta kotiympäristö saadaan siivottua riittävän tarkasti kuurin aikana. Mikäli kotia ja koiran käyttämiä tekstiilejä, sekä koiraa itseään, ei pestä huolellisesti, voivat niihin jääneet kystamuodot päätyä uudestaan koiran suolistoon ja aiheuttaa uuden tartunnan.
Uusintatartunnan estämiseksi perushygieniasta huolehtiminen on avainasemassa giardioosin hoidossa. Jos eläin ulostaa sisälle, tulee uloste siivota tarkasti ja puhdistaa paikka tarvittaessa desinfiointiaineella. Myös ulkotiloista tulisi uloste siivota huolellisesti, ettei loinen pääse leviämään ympäristöön. Ulosteen kanssa tekemisissä ollessaan tulee huolehtia huolellisesta käsihygieniasta eikä giardiaa sairastavaa eläintä pitäisi päästää nuolemaan ihmisen naamaa. Jos giardioosi pitkittyy eikä ripuli rauhoitu, voi hoidoksi hakea eläinlääkäriltä antibioottikuurin.
Viipurissa olevien koiratarhojen hygieniataso on mm. viemäröinnin ja juoksevan veden puuttumisen vuoksi huono. Alueen maaperässä ja vesistössä on paljon giardiaa, joten on hyvin mahdollista, että alueelta peräisin olevalla koiralla on tarhalla saaduista matokuureista huolimatta Suomeen tullessaan giardialoinen. Suurin osa tartunnoista on oireettomia, mutta giardian leviämisen estämiseksi on erittäin tärkeää, että tarhalta tuleva koira pestään kotiin tultua ihan ensimmäiseksi desinfioivalla shampoolla. Kotiintulopäivänä koiralle annetaan ekinokokkilääkitys (Drontal), ja 3–5 päivän Axilur-kuuri aloitetaan heti seuraavana päivänä. On erittäin suositeltavaa pestä kuurin aikana huolellisesti kaikki paikat, joissa koira on oleskellut, minkä lisäksi on todella tärkeää huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Ulosteiden keräämisellä voidaan vähentää giardian leviämistä ympäristöön. Jos uudella omistajalla/hoitokodilla on eläimiä ennestään, kannattaa ne kaikki hoitaa Axilur-sisäloishäädöllä samaan aikaan ja huolehtia, etteivät eläimet pääse syömään toistensa ulosteita. Muiden vieraiden eläinten (koirapuistot yms.) välttäminen ensimmäiset pari viikkoa on suositeltavaa.

Muut koirien sisäloiset

Merkittävimmät koiran sisäloiset ovat suolinkaiset ja hakamadot, jotka kuuluvat sukkulamatoihin. Tyypillisiä suolinkaistartunnan oireita pennuilla ovat laihtuminen, huono kasvu, vatsanalueen turvotus, huonokuntoinen karvapeite ja toistuva oksentelu ja/tai ripuli. Loismatoja saatetaan nähdä oksennuksissa tai ulosteissa. Aikuisilla koirilla tartunnat ovat usein oireettomia. Pennuilla saattaa esiintyä äkillistä ja pitkittyvää ripulia. Voimakkaassa tartunnassa eläin voi laihtua ja kärsiä nestehukasta.
Lue lisää: http://www.axilur.com/koira/koiran-sisaeloiset.asp

Sikaripunkki
Ulkoloiset

3. Muut

Multiresistentit bakteerit MRSP ja ESBL

Antibioottiresistentit bakteerit ovat maailmanlaajuinen ongelma, joka koskettaa niin eläimiä kuin ihmisiä, ja ne valitettavasti yleistyvät jatkuvasti. Koirien tyypillisimmät multiresistentit bakteerit ovat MRSP (metisilliiniresistentti Stafylococcus pseudentermedius), joka vastaa ihmisten sairaalabakteeria MRSA:ta ja ESBL, joka on suolistobakteereille (koirilla tyypillisesti E.coli) kehittyvä ominaisuus. Näiden bakteereiden kantajia löytyy myös suomalaisista koirista, ja vaikka asia on huolestuttava, esimerkiksi Kennelliitto hyväksyy edelleen MRSP-positiivisten narttujen pennuttamisen. Suurin syy multiresistenttien bakteerien kehittymiselle on liiallinen antibioottien käyttö. Ne voivat myös tarttua emokoiralta pennuille tai kypsentämättömän ravinnon kautta. Lisäksi bakteerit voivat levitä tartuntana.

Antibioottiresistenssiä esiintyy myös viipurilaisilla tarhakoirilla. Sen jälkeen kun yksi Suomeen tuoduista koirista oli todettu ESBL-bakteerin kantajaksi keväällä 2017, on Viipurin Koirat ry selvittänyt antibioottiresistenttien bakteerikantojen yleisyyttä sekä Suomeen tuoduilla että tarhoilla olevilla viipurilaiskoirilla. Mm. kaikki kotihoidossa olevat koirat testattiin kesän 2017 aikana. Syksyllä otettujen seurantanäytteiden perusteella ESBL-bakteeri on odotetusti poistunut kotioloissa monelta positiiviseksi todetulta kantajalta joidenkin kuukausien kuluessa, mutta ei kuitenkaan kaikilta. Seuranta jatkuu ja se tapahtuu yhdistyksen omasta aloitteesta. Koirien ESBL-tartuntojen määrää ei ole vielä tutkittu kovinkaan perusteellisesti eri maissa. Oletettavaa kuitenkin on, että niitä ilmenee erityisesti niissä maissa, missä antibiootteja käytetään runsaasti niin seura- kuin tuotantoeläimillä ja niissä paikoissa, joissa on suuren eläinmäärän ja puutteellisen hygienian vuoksi otolliset olosuhteet bakteerien leviämiselle. Olemattomilla resursseilla toimivat löytökoiratarhat ovat valitettavasti usein juuri tällaisia paikkoja, mutta koska resistenssit yleistyvät jatkuvasti kaikkialla maailmassa, on kantajia myös kotimaisten koirien joukossa jatkuvasti enemmän. Tartunnan voi saada myös ravinnosta. Ihmisten ESBL-tartunnat tartunnat ovat puolestaan nykyään melko tavallisia Aasiaan suuntautuneiden matkojen lomatuliaisia.

Viipurin koirat ry on toistaiseksi luopunut aiemmasta ajatuksestaan tutkia kaikki tarhakoirat ennen adoptiota ESBL-bakteerin varalta, koska karanteenitilojen puuttuessa koira voi saada tartunnan vielä ennen matkaa käytännössä milloin vain. Massatestaukset osoittautuivat myös taloudellisesti mahdottomiksi rescueyhdistykselle. Sen sijaan Viipurin Koirat on suunnannut resursseja ennaltaehkäisevään työhön, johon sisältyy venäläisten yhteistyökumppanien valistaminen, ohjeistukset antibioottien käytön välttämisestä, koirien ruokintaan liittyvä ohjeistus (ei enää teurasjätettä tai muuta raakaa lihaa), sekä resurssien mahdollistaessa sellaiset toimet, jotka edistävät hygieniaa, ehkäisevät infektioita ja ylläpitävät tai parantavat koirien vastustuskykyä. Tällainen toimi on esimerkiksi varojen suuntaaminen lisärokotteisiin. Kennelyskärokotteet vähentävät merkittävästi erityisesti pentujen hengitystieinfektioita talviaikaan, jolloin antibiootteja ei tarvita. Koska on kuitenkin mahdollista, että adoptoitavat koirat ovat kliinisesti terveitä ESBL-kantajia, ei Viipurin Koirat ry luovuta koiria enää alle kouluikäisten lasten perheisiin tai henkilöille, joiden vastustuskyky on huomattavasti heikentynyt. Adoptioehtoja ja käytäntöjä on päivitetty myös muilla tavoin ja aiheesta keskustellaan kotiehdokkaiden kanssa.

Lue lisää multiresistenteistä bakteereista >

Ruoansulatuskanavan sairaudet

Silsasieni

Lähteitä:
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, eläintaudit (https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/)
Kennelliitto – Koiran sairaudet (https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-terveys/koiran-sairaudet)
Saari, Näreaho, Nikander. 2016. Elinympäristönä koira – koiran loiset ja loissairaudet. 1.painos. Fennovet Oy.