21.4.2014
Tsernishkan (nyk. Paapuska) kuulumisia:

"Tsernishka on ollut nyt kuukauden verran kotikoirana, ja kotiutuminen on sujunut paljon paremmin kuin mihin olimme varautuneet. Toki muutamia asioita olemme saaneet harjoitella enemmänkin, mutta kovin pienillä haasteilla olemme ainakin toistaiseksi selvinneet. Olimme varautuneet paljon suurempaan projektiin, kun tarjosimme kotia lähes ikänsä tarhalla asuneelle vanhalle ja aralle koiralle, joka ei tarhalla juuri ihmisseurasta välittänyt, mutta Tsernishka on yllättänyt meidät monta kertaa ja kotiutunut todella nopeasti. 

Tserni on ollut sisäsiisti heti ensimmäisestä illasta alkaen. Aluksi se ei oikein ymmärtänyt, ettei ulko-ovesta pääse pihatarhaan ominpäin, kun hätä yllättää. Muutamat ovenkarmit ja yhden rullaverhon se ehti askarrella uusiksi yrittäessään päästä ulos tarpeilleen, mutta reilussa viikossa se oppi, että ovesta pääsee ulos pyytämälläkin ja vieläpä ihan säännöllisesti. Nyt se osaa hienosti olla työpäivänkin ajan sisällä, eikä ole enää särkenyt paikkoja. Tserni on ulkoillut toistaiseksi vain pihatarhassa eikä ole juurikaan välittänyt ulkona olemisesta, vaan kipaisee äkkiä takaisin sisälle heti tarpeiden teon jälkeen. Hihanssakin sitä voi taluttaa, mutta siitä se ei ainakaan vielä tunnu välittävän. Ehkä kesän tullen, ilmojen lämmettyä se alkaa kiinnostua enemmän ulkoilustakin, mutta toistaiseksi sillä on ollut niin paljon muuutakin opittavaa, että olen antanut sen mennä ihan omaan tahtiinsa pihatarhassa.  

Meiltä löytyy ennestään kaksi nuorempaa koiraa ja kaksi vanhaa kissaa. Pidin niitä aluksi erillään muiden eläinten kanssa, että Tserni saisi rauhassa kerätä voimia ja kotiutua. Paljon se nukkuikin ja heräsi välillä oikeastaan vain syömään ja ulkoilemaan. Kodinhoitohuoneeseen laitettu patja oli sen lempipaikka, josta se kävi välillä tekemässä tutkimusmatkoja muualle taloon, mutta pian se vetäyty sinne takaisin lepäilemään. Se vaikutti vähän äreältä ja suukin kipeältä, eikä se tuntunut juuri kaipaavan seuraa muista eläimistä. Eläinlääkärissä selvisikin, että 10 etuhammasta oli kokonaan poikki, ja takanakin oli vielä yksi heiluva hammas, jotka sitten poistettiin nukutuksessa. Hammasremontista toivuttuaan Tserni on ollut paljon iloisempi ja kaipaa nyt ihan eri tavalla seuraa kuin ennen. Kodinhoitohuoneessa se ei enää viihdy lainkaan vaan haluaa olla siellä missä kaikki muutkin. Toisiin koiriimme se suhtautuu vanhan koiran auktoriteetillä ja sanoo nuoremmille aika tiukastikin, jos ne sen mielestä käyttäytyvät huonosti tai villiintyvät liiaksi. Nuoremmat uskovat hyvin, jos Tserni kaipaa enemmän tilaa ja siirtyvät suosiolla väljemmille vesille riehumaan. Muutaman kerran olen joutunut puuttumaan, jos Tserni äityy liian justiinamaiseksi, mutta pääasiassa ne tulevat hyvin toimeen. Tserni ottaa nuoremmista paljon mallia, vaikka ei niiden leikeistä niin perustakaan. Rapsuttelutuokiolle se kipaisee toisten perässä ja tanssahtelee iloisena muiden mukana, kun tulen kotiin. Kissoihin se on oppinut suhtautumaan jo rauhallisesti, vaikka kodinhoitohuoneen portin takaa se saattoi niille vähän haukkuakin ja muutaman kerran säikytteli arempaa kissaamme.  

Olin varautunut siihen, että Tserniä saa kesytellä pitkän aikaa ennenkuin se tottuu meihin, koska tarhalla se ei juuri ihmisseurasta välittänyt. Kotiin päästyään se vastoin odotuksia tottui meihin tosi nopeasti ja on ottanut minut nyt ihan viime päivinä "omaksi ihmisekseen". Se hakee minulta itse kontaktia, tulee rapsutettavaksi ja on mieluiten siellä missä minäkin. Aamuisin se usein moiskauttaa märän, hampaattoman pusun poskelle, kun kyykistyn rapsuttelmaan koiria, ja häntä vispaa niin vimmatusti! Se antaa myös käsitellä itseään, ja vaikka esimerkiksi harjaaminen onkin sen mielestä vielä aikamoisen kurjaa hommaa, se kuitenkin sietää sitä eikä lähde harjan alta pois. Se ei mitenkään erityisesti pelkää ihmisiäkään, ja vieraatkin se saattaa käydä rauhallisesti haistelemassa sen jälkeen, kun ovat asettuneet istumaan. Muihinkin uusiin asioihin se suhtautuu rauhallisesti, vanhan koiran viisaudella. Parasta kotona olossa on Tsernin mielestä ehdottomasti pehmeät pedit, joita löytyykin melkein joka huoneesta. Tyytyväisenä Tserni oikaisee itsensä pedille, tuhahtaa syvään ja vaipuu sikeään uneen. Kotikoiran elämä ei taida olla yhtään hassumpaa!"

9.3.2014
Tsernishkalle on järjestynyt koti Suomesta! Tyttö muuttaa sinne lähiaikoina, eikä Tsernishka tällä hetkellä tarvitse uusia kummeja.

Tsernishka on elänyt aiemmin villikoiralaumassa. Lauma uhattiin ampua, joten koirat tuotiin turvaan tarhalle. Tsernishka on ystävällinen, mutta edelleen kovin arka tyttö.

Malishin sisko, Tsernishka, on alusta asti asuttanut kummikoira-aitausta Malishin lauman kanssa. Tsernishkan ja Malishin elämät kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Yhdessä sisarukset elivät villikoiralaumassa ja yhdessä ne tuotiin tarhalle turvaan pyssymiehiltä, jotka oli palkattu tuhoamaan lauma. Tsernishka on ollut aitauksen ainoa naaraspuolinen jäsen tullen vallan mainiosti toimeen urosten kanssa. Veljeensä verrattuna Tsernishka on kovin arka. Läheistä kosketusta ihmiseen Tsernishka välttelee visusti, mutta pitemmältä ajanjaksolta tutuksi käyneiltä ihmisiltä se suostuu -pitkin hampain -ottamaan herkut kädestä varoen kuitenkin äkkinäisiä liikkeitä ja suoraan silmiin katsomista.

Tsernishka on hieman tosikko ja varuillaan. Vaikka Tsernishka onkin hiukan justiinamainen, se suhtautuu erittäin kärsivällisesti ja rauhallisesti muihin aitauksen asukkeihin emmekä kertaakaan ole nähneet Tsernishkan ärähtävän kenellekään. Tsernishkalla tuskin on koskaan toivoa päästä pois tarhalta, sillä se ei selvästikään halua ihmistä lähelleen eikä varmaankaan koskaan tule haluamaankaan.

Viipurin koirat - Tsernishkan namit