Miksi vastuullisen järjestön välittämä koira EI ole rabiesriski

Suomen Eläinlääkäriliitto SELL julkaisi 11.12.2019 uutisen ”Ihmisen rabieskuolema Suomessa on vain ajan kysymys”. Uutinen alkaa kuvitteellisella tarinalla siitä, miten vastuullisen järjestön välittämä pentuikäinen rescuekoira kuolee rabiekseen ja on sitä ennen ehtinyt purra kahta ihmistä ja olla kontaktissa useisiin muihin ihmisiin sekä eläimiin. Tämä keksitty tarina on erittäin tunteisiin vetoava ja samalla äärimmäisen pelottava. Sen ilmeinen tarkoitus on herättää kauhua: uskallanko enää olla kontaktissa ulkomailta tuotuun koiraan ja miksi rescuekoiria saa ylipäänsä tuoda Suomeen, jos se sisältää tällaisen riskin? Rescuekoirien omistajien mieleen hiipi vaivihkaa ajatus siitä, että entä jos omat koirat ovatkin tulleet rokottamatta ja väärennetyillä papereilla, vaikka järjestöä väitettiin vastuulliseksi. Jopa käytännön rescuetyötä tukevia ihmisiä alkoi ahdistaa ajatus, että varotoimenpiteistä huolimatta olisi kuitenkin altistunut tappavalle taudille.

Taistelu rabieksen leviämistä vastaan on todennäköisesti tärkein eläintauteihin liittyvä seikka, joka tulee ottaa huomioon myös eläinten maahantuonnissa, joten on erittäin valitettavaa, että asiallisen ja ratkaisujohteisen tiedottamisen sijaan siitä uutisoidaan mielikuvilla, pelkoa lietsomalla ja ilman parempaa tietoa. Rescuetoiminta toki on helppo kohde - se herättää ihmisissä yleensä voimakkaita tunteita joko puolesta tai vastaan. Ikävää tilanteessa on se, että pelkoa lietsoo asiantuntijataho, jonka tulisi ”toimia eläinlääketieteen ja käytännön eläinlääkinnän edistämiseksi” eikä eriarvoistaa eri lähtökohdista olevia eläimiä. Suomen Eläinlääkäriliiton uutisesta huomaa välittömästi, että ainakaan sen kirjoittaja ei ole todellisuudessa lainkaan perehtynyt vastuullisten rescueyhdistysten toimintaan, vaan on viestinnässään mieluummin päättänyt luottaa omiin mielikuviinsa asiasta ja sen myötä sortuu samoihin argumentaatiovirheisiin, joita lähes poikkeuksetta esiintyy rescuekoiriin liittyvissä keskusteluissa. Vähättelemättä hypoteettisen rabiesriskin vakavuutta tai ottamatta kantaa siihen, miten hyvin kuvitteellinen tarina vastaa todellisuutta, tulee ymmärtää, miksi on absurdia leimata nimenomaan vastuullisen järjestön välittämä koira rabiesriskiksi.

Lähtökohtaisesti tuskin voidaan puhua vastuullisesta järjestöstä, mikäli asiakirjojen väärentämistä ja rokottamatta jättämistä tapahtuisi. Silloin kyseessä on toisenlainen koirien maahantuontiin liittyvä toiminta, jolla tavoitellaan taloudellista hyötyä eikä välitetä koirien hyvinvoinnista. Suomen Eläinlääkäriliiton uutisessa käytetyt luvut rescuekoirista viittaavat Ruokaviraston tutkimukseen ”Zoonoottiset taudinaiheuttajat tuontikoirissa”, johon osallistui pääasiassa suomalaisia rescueyhdistyksiä. Ymmärrettävistä syistä tutkimukseen ei osallistunut pentutehtaista lähtöisin olevia koiria tai laittomasti maahan tuotuja koiria. Tutkimuksessa myös mainitaan, että vapaaehtoisuuden ja tiukkojen kriteerin takia otosta ei voida pitää luotettavana, joskin selkeitä ongelmia osoittavina. Tutkimuksessa ja sen johtopäätöksissä ”tuontikoira” ei kuitenkin tarkoita samaa kuin ”rescuekoira”, mutta silti SELLin uutisessa puhutaan vain rescuekoirista. Jää epäselväksi onko termivalinta provokaatio vai eikö eroa ymmärretty uutista kirjoitettaessa.

Tutkimukseen osallistuminen ei tuottanut osallistujille muuta taloudellista hyötyä kuin laajan ilmaisen tautitestauksen. Lisäksi jokainen osallistuja tiesi, että tulokset tulevat osaksi julkista riskinarviointia, joten tällaisessa tilanteessa pitäisi olla todella typerä, jos toisi testattavaksi koiran, joka on tullut Suomeen maahantulovaatimuksia rikkoen. Tutkimuksessa ei myöskään todettu virheitä matkustusasiakirjoissa. Todennäköisesti jokaisen osallistujayhdistyksen tarkoituksena oli saada arvokasta dataa, jonka perusteella voidaan tarvittaessa muuttaa käytäntöjä. Näin ainakin oli Viipurin Koirien kohdalla, koska Viipurin pohjoisen sijainnin ja kylmien talvien takia esimerkiksi tautia levittävien vektorien (puutiaiset, sääsket, kirput) esiintyminen on verrattavissa Suomen tilanteeseen ja myös ulosteen välityksellä leviävien mikrobien ja loisten riskienhallinnassa on aina haluttu niin sanotusti pelata varman päälle. Tämän takia alle raja-arvojen jääneet tulokset rabiesrokotevasta-aineiden osalta oli järkytys Viipurin Koirien hallitukselle ja muille aktiiveille, kuten varmasti muillekin rokotuksista asianmukaisesti huolehtineille tuojille. Toimenpiteitä riittävien rabiesrokotevasta-ainepitoisuuksien muodostumiseksi alettiin välittömästi pohtia sekä Responsible Rescue -aktiivien kesken että yhdistysten sisällä. Viipurin Koirissa päätettiin jatkaa toimintaa siten, että loishäätöjä tehostetaan, jokainen koira rokotetaan vähintään kahdesti rabiesta vastaan ja lisäksi päätettiin tutkia rabiesrokotevasta-aineet kaikilta adoptioon tuotavilta koirilta.

Rabiesrokotevasta-aineet on tähän mennessä tutkittu yli 350 viipurilaiselta tarhakoiralta ja hajonta on ollut erittäin suuri vielä kahdenkin rabiesrokotteen jälkeen. Rabiesrokotevasta-aineiden muodostumiseen vaikuttaa koiran yleiskunto, mahdolliset loistartunnat ja muut samanaikaiset infektiot, aliravitsemus tai esimerkiksi krooninen stressi (lähde: Ruokavirasto). Nämä kaikki ovat tyypillisiä ongelmia, joita koiratarhoilla esiintyy. Lisäksi rokotuksen onnistumiseen vaikuttaa biologinen variaatio, eli miten eläin reagoi rokoteantigeeniin. Myös Viipurin Koirissa on huomattu biologisen variaation merkitys testattaessa pentueita, jotka ovat tuotu tarhalle yhdessä ja joita on ruokittu, hoidettu ja lääkitty samalla tavalla. Lisäksi loishäädöt sekä rokotukset on annettu näille pennuille  samoina päivinä samojen henkilöiden toimesta, mutta tästä huolimatta rabiesrokotevasta-ainepitoisuudet ovat vaihdelleet useita yksiköitä. Julkisuudessa nämä edellä mainitut seikat kuitenkin usein sivuutetaan ja riittämättömät vasta-aineet tuomitaan rokottamattomuudesta johtuvaksi ja asiakirjat väärennetyiksi.

          

Svetogorskin tarhalla asuvalta Gerdalta otettiin 29.12.2019 verinäyte rabiesrokotevasta-ainetestiä varten. Yhdistyksen aktiiveja on yleensä paikalla näytteidenottojen aikana. Kuva: Aino Arjas.

Lakisääteiset maahantuontivaatimukset ovat tällä hetkellä pääasiassa erittäin löyhät. Useimmista maista matkustettaessa koiralta vaaditaan tunnistusmerkinnän ja matkustusasiakirjan lisäksi vain ekinokokkilääkitystä, josta on kulunut 1–5 vuorokautta sekä yhtä rabiesrokotemerkintää, josta tulee olla kulunut vähintään 21 vuorokautta. EU-maiden sisällä alle 12 viikkoa vanha koiranpentu saa matkustaa kokonaan ilman rabiesrokotetta. Omistajan mukana matkustavien eläinten asiakirjoja tarkistetaan vain harvoin ja valvonta raja-asemilla, lentokentillä ja satamissa on heikkoa. Ainoastaan kaupallisesti EU-maiden ulkopuolelta tuotavat eläimet, kuten Viipurin Koirat ry:n välittämät koirat, käyvät aina läpi eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen. Muutoin tarkastuksia tehdään satunnaisesti. Vastuullisesti toimivat rescueyhdistykset huolehtivat aina maahantuontivaatimusten täyttymisestä ja ottavat asioista selvää, koska tuontiehtojen täyttyminen on kaikkien yhteinen etu, mutta usein yksityisillä tuojilla tai lemmikkien kanssa matkustavilla ei ole riittävää osaamista asiassa tai halukkuutta noudattaa säädöksiä. Esimerkiksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston tekemässä tehovalvonnassa 8.11.2019 tarkastettiin 23 koiran matkustusasiakirjat ja näistä 15 oli puutteita esimerkiksi rabies- tai ekinokokkilääkitysmerkinnöissä. Kyseiset koirat olivat matkustaneet Suomeen Tallinnan lautalla. Tarkastettujen koirien joukossa ei ollut yhtään vastuullisen rescueyhdistyksen koiraa. 

Suomen Eläinlääkäriliiton uutisessa myös kerrotaan, miten vuosittain lähes 60 000 ihmistä kuolee rabiekseen ja näistä 98 % on saanut tartunnan koiralta. Tämä perustuu WHO:n arvioon. Suurin osa koiraperäisistä rabiestartunnoista saadaan Afrikassa tai Aasiassa. Eurooppalaiset ihmiset altistuvatkin rabiestartunnoille lähinnä kaukomatkailun yhteydessä: keväällä 2019 nuori norjalaisnainen kuoli vesikauhuun, joka oli peräisin Filippiineiltä koiranpennulta. Myös aluehallintoviraston 11.12.2019 julkaistussa tiedotteessa kerrotaan, miten yhä useammin rabiesaltistuksen jälkeinen estohoito annetaan henkilölle, jota on purrut koira tai apina ulkomailla. Tämä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Suomessa rabiekselle altistuneiden määrä oli vuonna 2018 THL:n mukaan 91, joista 71 tapahtui ulkomailla ja 20 Suomessa. Näistä 20 altistusepäilystä seitsemän liittyi koiriin ja kahdeksan lepakoihin. Raivotaudin varalta tutkittiin vuonna 2018 kuitenkin yhteensä 19 koiraa, joko laittoman maahantuonnin takia (yhdeksän tapausta) tai siksi, että tautia ei olla voitu varmasti poissulkea, mutta yhtään rabiestapausta ei varmistunut (Lähde: Eläintaudit Suomessa 2018). Suomen Eläinlääkäriliiton uutisessa muistetaan mainita, miten rabiesepäilyt ovat Suomessakin lisääntyneet lähivuosina, mutta Ruokaviraston tilastojen mukaan rabiesepäilyjen määrä vuositasolla on vähentynyt vuoden 2016 jälkeen. Viimeisin Suomessa todettu rabiestapaus on ollut vuonna 2007, ja se todettiin laittomasti Intiasta tuodulla koiranpennulla. Rescuekoirien tuonnin kieltäminen ei rajoita omistajien mukana kulkevien eläinten liikkumista eikä suojaa matkoilla saatavilta tartunnoilta.

Viipurin seudulla, joka sijaitsee Suomen rajan välittömässä läheisyydessä, on erittäin tehokas rabieksentorjuntaohjelma. WHO:n tietojen mukaan vuonna 2017 Leningradin alueella, johon Viipuri kuuluu, oli yksi rabiestapaus luonnonvaraisella ketulla (Tihvinän hallintoalueella, noin 360 km:n päässä Viipurista), ja sitä edeltävä rabiestapaus oli ketulla vuonna 1987 (Lomonosovin hallintoalueella, noin 150 km Viipurista). Kuitenkin Venäjän yleisen rabiestilanteen takia myös Viipurissa kunnalliset eläinlääkärit rokottavat koiria rabiesta vastaan ilmaiseksi, eikä rabiesrokote maksa edes ostettuna yli kahta euroa, joten olisi järjetöntä jättää tarhakoirat rokottamatta jonkinlaisen taloudellisen kikkailun takia. Viipurin koiratarhoilla asuvat koirat myös viettävät useita kuukausia tarhalla valvotuissa oloissa ennen Suomeen matkustamista ja niiden vointia tarkkaillaan tarhan pitäjien, työntekijöiden sekä yhdistyksen aktiivien toimesta. Julkisuudessa usein unohdetaan, että tahallinen rabiesriskin huomiotta jättäminen ja rabiesta vastustavien toimenpiteiden laiminlyönti olisi suurempi riski näille työntekijöille, paikallisille vapaaehtoisille sekä yhdistysaktiiveille kuin suomalaisille kaduntallaajille.

Suomen Eläinlääkäriliiton uutisen viimeisessä kappaleessa todetaan, että on tärkeää säilyttää Suomen rabiesvapaan maan asema mm. terveydellisten ja eläinsuojelullisten syiden takia. Samaa mieltä on varmasti jokainen meistä. Ulkomaiset rescuekoirat vastuullisen järjestön kautta otettuna eivät kuitenkaan merkittävästi lisää rabieskuoleman riskiä Suomessa, vaan todennäköisempi syy on laittomasti maahan tuotu koira tai puutteet matkailijoiden valistamisessa. Vastuulliset rescueyhdistykset kehittävät toimintaansa jatkuvasti tiedon lisääntyessä, joten mikäli riskienhallinta, tai mikä tahansa muu asia, mietityttää, kannattaa pyytää yhdistyksiä kertomaan tarkemmin toiminnastaan sen sijaan, että pitää itsepintaisesti kiinni vanhoista uskomuksista.

 

Teksti: Tanja Liukkonen (tanja.liukkonen@viipurinkoirat.fi) 31.12.2019

Blogitekstin kirjoittaja on yhdistyksen varapuheenjohtaja ja koulutukseltaan elintarviketieteiden maisteri. Kirjoittaja työskentelee asiantuntijatehtävissä toimialueenaan elintarviketurvallisuus ja mikrobiologisten riskien hallinta.

Lue lisää Viipurin Koirien työstä sekä rabieksen että muiden tautiriskien vastustamisesta (vuodet 2019 ja 2018):

Blogikirjoitukset:

Löytökoiratyö on tärkeä osa rabieksen torjuntaa 28.9.2019

Rabiesvasta-aineet tarhakoirilla – mitä kuuluu Viipuriin? 17.6.2019

Taistelu antibioottiresistenssin leviämistä vastaan jatkuu 18.11.2018

Ajatuksia tautiriskeistä ja yhdistysten vastuista 5.3.2018

Tiedotteet:  

Vastine Eläinlääkäriliiton tiedotteeseen rabiesriskistä 11.12.2019

Lähes 350 koiralta mitattu rabiesrokotevasta-aineet 10.12.2019

Viipurin Koirat kampanjoi antibioottiresistenssistä venäläisessä sosiaalisessa mediassa 19.11.2019

Raportti: Vektorivälitteisten tautien testituloksia Viipurin koiratarhojen koirilla 1–6/2019 24.7.2019

Dirofilaria repens -loinen yleistyy Suomen lähialueilla – löydöksiä myös Viipurissa 20.6.2019

Raportti: Vektorivälitteisten tautien testituloksia Viipurin koiratarhojen koirilla 1–12/2018 30.12.2018 

Raportti: Vektorivälitteisten tautien testituloksia Viipurin koiratarhojen koirilla 1–10/2018 5.11.2018

Tiedote 3.10.2018: Viipurin Koirat ry on sitoutunut vastuullisen rescuetoiminnan kriteereihin (rescueyhdistysten yhteinen tiedote) 3.10.2018

Vektorivälitteisten tautien testejä adoptoitaville koirille 6.7.2018

Tiedote 26.6.2018: venäläisten koirien rabiesvasta-aineista 26.6.2018

Rokotuksia hankittu yhteistyötarhoille lahjoitusvaroin 16.6.2018

Suomessa todettu kaksi penikkatautitapausta - eivät peräisin Viipurista 22.3.2018 

Kennelyskärokotteita tarhoille 3.2.2018