Heinä-elokuun vaihteessa vietettiin kolme erityisen toiveikasta torstaita kun Suomeen saapui pitkästä aikaa koirakuljetuksia. Viipurin koirat ry on kerännyt tietoa tarhalla todetuista esbl-kantajuuksista, ja konsultoinut useita eläinlääkäreitä. Nyt koirien tuontia pystytään jälleen käynnistelemään.

Yhtä lukuunottamatta kaikki ensimmäisten kyytien koirat tuotiin kotihoitopaikkoihin. Heinäkuun kuljetuksessa Suomeen matkusti kaksi vanhuskoiraa ja tarhalla tappeluun joutunut aikuinen Lyyli-Maija, joka pääsi vammojensa vuoksi jatkohoitoon kokeneen kotihoitajamme huomaan. Lyyli-Maijan toipuminen edistyy hyvin, ja pian neiti onkin valmis aloittamaan oman kodin etsinnän. Viipurin Koirien aktiivi tarjosi hoitopaikan paljon elämää nähneille vanhuskoirille Urmakselle ja Ursulalle. Valitettavasti Ursulalla todettiin Suomessa tehdyissä tutkimuksissa nieluhalvaus. Hengitysvaikeuksia aiheuttava vaiva ei vastannut lääkitykseen ja Ursula täytyi päästää nukahtamaan ikiuneen. Onneksi se sai asua viimeiset aikansa turvallisessa kotiympäristössä ja nauttia hyvästä hoidosta.

Elokuun kuljetukset toivat Suomeen nuorempaa joukkoa. Ensimmäisessä kuljetuksessa matkusti vain yksi koira, kookas Karlo-poika, joka muutti onnekkaana suoraan omaan kotiin. Toisessa koirakuljetuksessa hoitopaikkoihin matkustivat ihastuttava pentukoira Coco, vikkelä Astra ja herttainen Hetta. Pieni ja pippurinen Nora sekä iloinen Mona ovat jo aikuisia koirarouvia, jotka myös etsivät sitä ikiomaa loppuelämän kotia yhdistyksen aktiivien luona. 

Toivotamme kaikki uudet koiraystävät tervetulleiksi Suomeen!

Muhkea Urmas saa viettää eläkepäivänsä kotioloissa.

Ursula iloitsi uudesta ympäristöstä vakavasta vaivastaan huolimatta.

Lyyli-Maija oli joutunut toisen koiran puremaksi, mutta toipuu nyt jo hyvää vauhtia.

Karlon ja ikioman ihmisen ensikohtaaminen.

Tehokolmikko Hetta, Astra ja Nora.

Nuori Coco ja rokotusvihko.

Ihana Mona ei ehtinyt poseerata kuvaajalle.