Viime viikon perjantaina koettiin jälleen tunteikkaita ja iloisia kohtaamisia, kun 20 tarhaelämän taaksensa jättänyttä koiraa saapui Suomeen. Omiin koteihin suoraan muuttivat Angara, Fanta, Neva, Scott, Shadi ja Zita. Hoitokodeista kodin etsintää jatkavat Abby, Asja, Aura, Billy, Dilly, Fantik, Fibi, Fifa, Funtik, Gita, Greta, Papu, Riku ja Tessa.

Alla kuvaterveiset väsyneiltä mutta onnekkailta matkalaisilta, joiden ei tarvitse enää koskaan kestää päivääkään tarhaoloissa. Kiitos siitä jokaiselle kodille ja mahtavaa työtä tekeville kotihoitajillemme, jotka haluavat kerta toisensa jälkeen auttaa näitä koiria <3 

8-vuotias Angara joutui tarhalle, kun sen omistajien elämä romahti. Angara asui tarhalla vuoden, ja saa nyt huokaista helpotuksesta. Sille löytyi koti, joka haluaa antaa iäkkäälle tytölle onnellisen ja kivuttoman loppuelämän.

Vajaa kolmivuotiaan Abbyn elämässä on vaiheita riittänyt. Tyttö päätyi lopulta Elenalle, joka ei kyennyt viemään kotielämään tottunutta Abbya tarhalle. Hoitopaikkaan matkannut Abby on reipas ja hyvin ihmisrakas, mikä ei luovutuksessa jäänyt kenellekään epäselväksi.

Vuoden ikäinen Asja on kaunis mutta varovainen tyttö. Asjan onni olikin, että sille löytyi hoitopaikka, jossa se pääsee reippaiden koirakavereiden ja kärsivällisen ihmisen seurassa totuttelemaan kotikoiran elämään.

Vajaan vuoden ikäinen Aura on varttunut pitkälti tarhaoloissa, mutta siitä on kasvanut silti ihmeen reipas tyttö. Aura taittoi matkan Suomeen samassa kyydissä veljensä Papun kanssa.

Billy päätyi tarhalle viime syksynä kahden veljensä kanssa, kun niiden omistaja menehtyi. Puoli vuotta kovalla puulattialla nukkumista oli selvästi Billylle tarpeeksi.

Kotikoiran saappaisiin astuminen kävi Dilly-veljeltäkin vaivattomasti. Tässä sitä vaan jälleen istuskellaan, lämmin katto pään päällä, ruokakuppi täynnä ja ihminen vierellä.

Reippaalla Fanta-tytöllä oli ilo ylimmillään, kun oli sen vuoro päästä ulos kuljetuksesta. Fanta syöksähteli jakamaan pusuja jokaiselle ja moni sen kohdalle sattunut ihminen saikin pian kaksi innokasta etutassua rinnuksilleen. Kiitos paikallisten vapaaehtoisten, pikkupentuna sisarustensa kanssa hylätystä Fantasta kasvoi vaatimattomissa olosuhteissa ihmisrakas pusukone.

Fantik-poika oli hieman ulalla luovutuksessa ja sen olemus oli varovaisen häkeltynyt verrattuna innokkaampiin siskoihinsa. Muutamassa päivässä Fantik on kuitenkin jo rohkaistunut kunnon leikkeihin hoitopaikan toisen koiran kanssa.

Fibi-tyttöä jännitti luovutuksessa jonkin verran, mutta hoitopaikassa vietetyt muutamat päivät palauttivat ja rentouttivat Fibiä sen verran, että nyt on Fibin utelias vaihde nostanut kytkintä ja se viihtyy erityisen mielellään hoitoperheen tyttären seurassa.

Viimeinen F-sarjalainen Fifa oli varustettu ylivoimaisesti tehokkaimmalla pusumoottorilla eikä jarruista ollut tietoakaan. Näitä suukotuksia oli pantattu useampi päivä ja kun pentueen pienin mutta määrätietoisin ja rohkein tyttö sai laskettua tassunsa maan kamaralle, saattoi kuka vaan joutua sinkoilevan pumpulipallon rakkaudenosoituksien armoille. Fifa on sopeutunut myös hienosti kotikoiran eloon.

Luovutuksessa kiltti Funtik-poika ei osannut aluksi muuta kuin katsella hämilleen ympärilleen neljä jalkaa maahan maadoittuneena. Tovin miettimistauko ja jääminen joksikin aikaa tarkkaileman ympäristöä tuttujen koirien seuraan rauhoitti Funtikia, joka nimestään huolimatta ei ole sukua yllä oleville neljälle F-sisarukselle.

Suloinen ja viipurilaisella mittapuulla sirokokoinen Gita poseeraa hoitoiskän turvallisesta sylistä. Vuoden ikäinen Gita on asettunut hyvin taloksi hoitokotiin. Muihin koiriin ja kissoihin Gita suhtautuu ystävällisesti ja kun pihaan asteli hoitajan miespuolinen sukulainen, melko rohkeaksi tytöksi paljastuneen Gitan ensireaktio oli juosta hakemaan tältä rapsutuksia.

Luovutuksessa ihmisiä hurmasi reipas Greta, joka syötyään maittavan iltapalan hoitopaikassa asettautui mukavasti kerälle nukkumaan ja totesi päivän olevan paketissa.

Ihmisrakas Neva odotti poispääsyä tarhalta lähes 1,5 vuoden ajan. Nevan ikuisuudelta tuntunut odotus palkittiin viimein, ja paras palkinto näyttääkin istuvan sohvan nurkkapaikalla, hautautuneena onnellisen huskyprinsessan alle, joka pohtii elämän suuria käännekohtia.

Suomeen matkasi myös parrakas alle vuoden ikäinen Papu-peikko, onnekkaasti samassa kuljetuksessa siskonsa Auran kanssa. Kolmas sisarus Kuisma saapui jo helmikuun lopussa Suomeen etsimään kotia. Loppuperheen kohtalo sen sijaan oli surullinen ja elämän epäreiluus muistutti jälleen olemassaolostaan. Vain kolme yhdeksästä pennusta selvisi hengissä, ja pentujen ihana, juuri omaan kotiin varattu Nancy-emo menehtyi tarhalla munuaisvaurioon, mikä oli todennäköisesti seurausta anestesiakomplikaatiosta. Paitsi että suru-uutinen oli äärimmäisen musertava Nancyä odottavalle perheelle, oli se sitä myös meille yhdistyksen aktiiveille.

Elettiin vuotta 2018, kun Riku löydettiin ketjuun kiinnitettynä palaneen talon raunioiden vierestä. Oman onnensa nojaan jätetty koira pelastettiin Elenan tarhalle. Riku vietti yli kuusi vuotta pienessä ja ahtaassa aitauksessa, mistä se pääsi ulos vuosien aikana vain muutamia kertoja. Elämä valui hitaasti eteenpäin päivien toistaessa aina samaa, pitkäveteistä kaavaa. Kerran päivässä jaettava ruoka oli suurimpia kohokohtia, mutta se kurjuus siinä useimmiten oli, että nopeimmat ja ärhäkämmät jättivät muut asuintoverinsa nälkäisiksi. Nyt se jokaisen tarhakoiran unelma osui sitten Rikun kohdalle, kun yhdistyksen vakiohoitopaikka ilmoitti, että olisi Rikun aika päästä Suomeen.

Vuoden vanha Scott on oikein tyytyväinen uuteen kotiinsa. Scottia odotti hoitopaikassa samankokoinen leikkikaveri, joka on peräisin samalta tarhalta Viipurista. Yhteisiä puheenaiheita siis riittää. On lääniä missä iso poika pääsee vihdoin venyttämään askeltaan oikein kunnolla. Ulkokoiran elämää Scott ei vietä vaan kotiovi on aina auki, mikäli sisätilat ja pehmeä sohva kutsuvat siestalle.

Vaalea ja pieni pumpulihöttiäinen, liikuttava Shadi-tyttö, kurkisteli ruskeilla silmillään huolikulmien alta ja sai väkisinkin tuoreiden omistajiensa suupielet nousemaan hymyyn. Eikä ihme. Shadi hylättiin vahinkopentuna ja päätyi kesällä Snezhannan tarhalle. Shadi on sisaruskatraan kolmas pentu, joka on päässyt Suomeen – kolme muuta sisarusta odottavat yhä omaa perhettään tarhalla.

Ystävällinen ja kaino Tessa on pian kahta ikävuotta lähestyvä sakumix-neitokainen, jolle tarhanpitäjä Snezhanna on toivonut jo pidempään kotia tai hoitopaikkaa. Tessa päätyi tarhalle aivan pikkupentuna, kun se löydettiin roskiksilta ruokaa etsimästä. Luovutustilanne useine ihmisineen pitkän matkan jälkeen oli Tessalle hiukan jännittävä tilanne, ja joka kerta tyttöä nostaessa se kiepsahti selälleen ja tutkaili sieltä ihmisten hymyileviä kasvoja. Tessa ei kooltaan ole varsinaisesti iso, vaan tavallista keskikokoa, mutta se on onnistunut keräämään itselleen tarhalla lähemmäs 10 kiloa ylimääräistä. Onnistunein sylikanto nähtiinkin yhden ihmisen nostaessa peräpäätä toisen kannatellessa etupäätä. Tästä Tessa otti nyt suunnan kohti parempaa, onnellisempaa ja hoikempaa elämää - kotiehdokasta samalla odottaen, tietysti.

Reipas ja kaunis Zita jätti siskonsa Gitan kanssa tarhan samaan aikaan. Zitaa oli vastassa ikioma koti.