Debora

Sukupuoli: narttu (sterilisoitu)
Koko: pienehkö keskikokoinen (n. 45 cm)
Syntymäaika: 2/2012

2.5.2013
Deboran matka alkoi kaukaa Kazanista ja kulki Viipurin kautta Espooseen.

10.3.2013
Debora on sydämellinen ja aivan valloittava pikkutyttö: naaman täydeltä pusuja on takuuvarmaa, kun Deboraa käy tervehtimässä.

Alun jännittynyt Debora alkaa olla takanapäin. On hyvin ymmärrettävää, että kun koira joutuu tarhaolosuhteisiin, on se aluksi hyvin peloissaan. Niin oli Deborakin, mutta kun muutama viikko on kulunut, on Deborastakin kuoriutunut valloittava hymytyttö, joka ihan hirmuisesti kaipaa ihmisseuraa ja läheisyyttä. Toki Deboran olemuksessa on vielä hivenen ujoutta, mutta se johtuu myös siitä, että Debora joutuu jakamaan häkkinsä kahden vanhemman uroskoiran kanssa, jotka jännittävät Deboraa yhä.

Debora on varsin näppärän kokoinen tyttö, voisi melkein kutsua pieneksi koiraksi. Siis oivallinen kainalossa kölöttelijä ja kuitenkin reipas lenkkikaveri. Deborassa on jotain todella liikuttavaa ja sympaattista - mistä löytyisi tätä kaunista tyttöä ymmärtävä koti? 

21.2.2013
Debora jännittää vielä kovasti tarhalle joutumista, mutta kun tyttöä alkaa silitellä, saa naamansa täyteen pieniä varovaisia pusuja.

Debora on alun perin löytökoira Kazanista, Tatarstanista. Kaupunki sijaitsee Moskovan takana. Maassa on käynnistynyt "siivousoperaatio" eli katukoirien massiiviset pyydystämiset ja lopetukset ennen kesän 2013 suurta urheilutapahtumaa. Huolestuneet eläinsuojelijat alkoivat etsiä ystävällisille koirille sijoituspaikkoja muilta Venäjän tarhoilta, ja niin Debora yhdessä muutaman muun kodittoman koiran kanssa sai kuljetuksen Viipuriin Irinan tarhalle, 1300 kilometrin päähän alkuperäisestä asuinkaupungistaan.

Kun tapasin Deboran, oli se juuri saapunut Kazanista Viipuriin. Debora laitettiin kahden vanhemman uroksen kanssa samaan häkkiin, ja oli selvää, että tilanne sai tytön jännittämään kovasti. Hitaasti lähestyin nurkassa jähmettyneenä istuvaa Deboraa, ja kun pääsin silitysetäisyydelle, sain huomata, että Debora oli kuin olikin hyvin onnellinen saamastaan ihmisseurasta.

Vietin pitkän tovin Deboran seurassa. Rapsuttelin ja silittelin pelokasta tyttöä, ja kiitokseksi sain suuren määrän varovaisia nuolaisuja naamalleni. Vaikka Deboraa niin kovasti jännitti tilanne, oli se silti hyvin ystävällisen oloinen tyttö.

Vielä Debora on siis varsin ujo tyttö, mutta toivottavasti Debora alkaa rentoutua, kun se tottuu elämään tarhalla. Mitään hurjapäistä menijää Deborasta ei varmaankaan koskaan tule, mutta hyvin todennäköisesti se kuitenkin reipastuu nykyisestä. Debora olisi varmasti tyytyväinen, jos uudessa kodissa olisi reipas koirakaveri näyttämässä mallia arkielämään. Deboran menneisyys on tuntematon, joten välttämättä tyttö ei ole koskaan asunut sisätiloissa saati kulkenut hihnassa.

Deboran on pienehkö keskikokoinen, noin 45 cm korkea ja ehkä viitisentoista kiloa painava tyttö. Debora voisi matkustaa Suomeen jo pian, kunhan ujoa tyttöä ymmärtävä omistaja on ensin löytynyt.

Huomiothan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.