Frosia

Sukupuoli: narttu
Koko: pienehkö keskikokoinen (n. 45 cm)
Syntymäaika: 2010

30.3.2014
Frosian kuulumisia:

"Uskottava on viimein että kevät on täällä, aikaisemmin kuin miesmuistiin! Tämä kevät on meille kaikille varmasti poikkeuksellinen, onhan meillä nyt suloinen Frosia jakamassa kaiken kanssamme, ja Frosialla meidät. Tällä hetkellä Frosia nukkuu jalkojeni juuressa omalla peittomytyllään maton päällä uupuneena koko päivän kestäneestä kansallispuistoreissusta.

Olemme saaneet Frosiasta paljon iloa joka ikisenä päivänä, ja koiran läsnäolo on rikastuttanut elämäämme valtavasti. Frosia esimerkiksi käyttää meitä luonnonpuistossa ja retkillä paikoissa joissa emme välttämättä ilman koiraa kävisi. Frosia rakastaa yhdessä tekemistä, ja se on lähentänyt kaikkia lauman jäseniä toisiinsa, olemmehan oppineet tuntemaan toisiamme paremmin viettäessämme aikaa yhdessä. Olemme hyvin kiitollisia yhdistykselle että se teki tällaisen ihmissuojeluteon antamalla meille näin ihanan perheenjäsenen! Rakkautemme Frosiaa kohtaan kasvaa päivä päivältä ja olemme kiintyneet siihen yhä syvemmin. Isännällä ja emännällä on aina kova kiire töistä ja koulusta kotiin Frosian luo, joka nyt jo paljon rauhallisemmin ja luottavaisemmin odottaa meitä kotona tietäen, että kyllä omat ihmiset tulevat aina kotiin leikkimään, hellimään, ruokkimaan ja viemään lenkille. Frosia viihtyy ihmisten seurassa ja tulee mielellään lähelle, ei syliin asti, mutta nojautuu kiinni ja lojuu osittain päällämme kun luemme kirjaa sängyllä. Niin, nykyään siis Frosia saa tulla sänkyyn, mihin se kysyy kiltisti luvan tai odottaa kutsua ennen hyppäämistä. Kahteen ensimmäiseen viikkoon Frosiahan ei katsonut edes sänkyyn päinkään. Olen miettinyt, olemmeko huomioineet ja hellineet Frosiaa kenties liikaakin ja siten tehneet koiralle karhunpalveluksen olemalla kannustamatta sen itsenäistymistä, ja olen viime aikoina kokeillut laittaa Frosian säännöllisesti omaan aitaukseensa aina tietyksi ajaksi, jolloin emme huomioi koiraa millään tavalla. Alussa Frosia ei ymmärtänyt tätä laisinkaan ja osoitti mieltänsä esittelemällä koko ääniskaalansa, minkä se nauhoitusten perusteella yksin kotiin jäädessäänkin teki, mutta tyytyi lopulta osaansa ja jäi rauhallisesti omiin oloihinsa petiinsä nukkumaan. Feromonivalmisteista olemme pystyneet luopumaan. Viimeinen nauhoitus Frosian jäätyä yksin kotiin tehtiin parisen viikkoa sitten, ja sen perusteella Frosia inisi vain kaksi minuuttia lähtömme jälkeen, minkä jälkeen oli täysin hiljaista koko loppuajan. Frosia on siis viimein oppinut jäämään kotiin yksin tyynessä mielentilassa, mikä ilahduttaa ja huojentaa meitä (ja naapureita) todella paljon! 

Isännällä ja Frosialla on aivan erityinen suhde toisiinsa - Frosia taitaa vaistota isännän hellämielisyyden. Frosia heiluttaa häntäänsä aina kun isäntä vain tulee huoneeseen - korvat kääntyvät niskaa myöten ja kieli alkaa lipoa. Frosia painautuu isännän viereen kun tämä tekee läksyjä ja muutenkin seuraa isäntää kaikkialle, ja ulkona tarkkailee isännän jokaista liikettä silmä kovana. Olen tästä hyvin iloinen, sillä isännällä ei ole aikaisemmin ollut koiraa, eikä hän aikaisemmin edes ollut voinut kuvitella miten paljon eläin voikaan rakastaa.

Frosia kävi eläinlääkärillä terveystarkastuksessa, ja lääkäri totesi Frosian täysin terveeksi koiraneidiksi. Eläinlääkäri tunnusteli Frosian vatsaontelon ja totesi että kohtu ja munasarjat on todellakin poistettu. Frosiaa on myös ruokittu kunnollisella ruualla pennusta pitäen, sillä mitään kasvuhäiriöitä tai epämuodostumia ei voitu havaita. Hammaskiveä ei vielä tarvinnut poistaa, mutta hampaiden huoltoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, Frosialla kun on tyypilliset terrierin hampaat, eli niihin tulee helposti plakkia. Frosia saikin lääkäristä juomaveteen lisättävän koirien suuveden, jota käytetään hampaiden pesun ohessa joka päivä. Samalla Frosia sai suosituksen käydä parturissa, ja varasimme ajan nypittäviin rotuihin erikoistuneelle trimmaajalle. Selitin tilanteen että kyseessä on mahdollisesti tottumaton koira jonka taustoja ei tiedetä, ja aikaa varattiin varmuuden vuoksi kaksi tuntia, mutta kävikin niin että trimmaaja selviytyi kolmessa vartissa! Koira oli kuulemma kuin ikänsä pöydällä seissyt mallikelpoinen parturiasiakas, kynnetkin se antoi leikata vastustelematta. Frosia toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi uudelleen. Olen varma että Frosialla on aikasemmassa elämässään ollut onni matkassa ja sen entinen omistaja on rakastanut koiraansa ja huolehtinut sen terveydestä – onhan ilmiselvää että Frosiaa on sekä nypitty että muutenkin käsitelty.

Aktiivinen koiraneiti on osoittautunut aikamoiseksi persoonallisuudeksi, ja sen ajatuksenkulku ja touhuilut huvittavat meitä suuresti. Käyn Frosian kanssa koirapuistossa melkein joka päivä kävelylenkkimme päätteeksi, ja erilaisiin koiriin tutustuminen onkin parantanut Frosian käytöstä hihnassa kohdattaessa toisia koiria, ja nykyisin Frosia pystyykin useimmiten tervehtimään lajitovereitaan haukkumatta ja muutenkin rauhallisesti jopa kytkettynä. Frosia tosin haukkuu edelleen hanakasti itseään isommille koirille, elleivät ne ole aivan pentuja. Kun on aika kääntyä jatkamaan matkaa, Frosia monesti kääntyy ja haluaa vielä sanoa viimeisen sanan ennen kuin poistumme paikalta. Pyörille, moottoripyörille ja sen sellaisille sekä juoksijoille Frosia haukkuu edelleen aika säännöllisesti, mutta yleensä lopettaa räkytyksen pian kun komennan antamaan asian jo olla. Moottoripyörien kanssa tämä tosin ei vielä onnistu. Koirapuistossa Frosia leikkii siivosti muiden koirien kanssa, mutta Kubikin kasvettua kokoa Frosia on tullut hieman ärhäkämmäksi ja kärsimättömämmäksi isojen pentujen seurassa. Parhaita leikkikavereita Frosialle ovat hänen kanssaan samaa kokoluokkaa olevat aktiiviset nuoret koirat, mutteivät suurikokoiset, höselöt pennut, joita Frosia mielellään komentaisi koska hän pelkää jäävänsä niiden jalkoihin, jos pennut eivät tajua ottaa Frosian komentelua vakavasti ja pysyä loitolla. Frosia kertakaikkiaan rakastaa juoksemista ja jahtaamisleikkejä ja nauttii sekä jahtaamisesta että “saaliina” olemisesta – se on löytänyt hyviä kavereita basenjeista, beagleista ja corgeista, myös jackrusselinterriereistä. Pidättyväiset ja herkästi ahdistuvat, sulkeutuneet koirat eivät sovi Frosian kavereiksi (kuten esimerkiksi monet vinttikoirat ja sheltit). Frosian lähestymistapa on varsin äänekäs ja kiivas; se haukkuu kunnes pääsee nuuskimaan potentiaalista leikkikaveria, jonka jälkeen se alkaa haukkua uudestaan haastaakseen leikkikaverinsa juoksuun. Kaikki koirat eivät ymmärrä tätä, minkä takia joudun toisinaan kutsumaan Frosian syrjään ja hillitsemään sen jahtausintoa. Frosia pitää myös painimisesta. Frosia on ehdottomasti koirapuiston äänekkäin koira jolla on kaikille asiaa, ja tyttö vaikenee vasta päästessään leikin tiimellykseen. Monesti meillä on ollut vaikeuksia löytää yhtä innokkaita telmimiskavereita Frosialle, sillä jopa nuoret koirat puistossa ovat varsin pidättyneitä ja jopa passiivisia, mikä luo suuren kontrastin siihen miten Kubik ja Frosia rakastavat elämää ja tekevät kaiken antaumuksella heittäytyen joka hetkeen. Olen huomannut, että Frosia on aikamoinen kontrollifriikki, ja hänelle on tärkeää hallita tilanteita. Frosia komentaa hanakasti muita ja jos jossain on tappelu puhkeamassa, menee Frosia haukkuen väliin. Onneksi Frosia kuuntelee minua hyvin juuri koirapuistossa, joten käsken Frosian syrjään seuraamaan tilannetta ettei se ärsyttäisi muita entisestään. Mietin, liekö tyttö joutunut joskus isompien koirien jahtaamaksi tarhalla.

Toinen vahva piirre Frosiassa on voimakas metsästysvietti. Vielä jokin aika sitten ulkoilutin Frosiaa irrallaan metsässä siten, että kutsuin sen säännöllisin väliajoin viereeni ja pidin sen aina näköetäisyydellä. Kuukausi sitten Frosia karkasi - ensin kotitalon liepeillä talutushihnasta jäniksen perässä jäälle, ja myöhemmin tutussa metsässä. Koira oli karussa puolisen tuntia ja tuli lopulta läkähtyneenä ryömimällä minua vastaan pysähtyen muutaman metrin päähän lopen uupuneena tassu verta vuotaen. Frosia oli kiihkoissaan juossut itsensä tainnoksiin. Tämän jälkeen hankin Frosialle toiset valjaat joista sen on hankalampi pyristellä vapaaksi, valon valjaisiin ja 20 metriä pitkän jäljestyshihnan, jossa voin antaa sen kulkea vapaammin metsässä. Luontoretkillä avoimessa maastossa (hakkuuaukeat, kangasmaasto) Frosia kulkee vapaana jolloin se lähinnä juoksee minun ja isännän välillä, ja etenkin Kubikin kanssa se pysyy lähellä meitä, Kubik kun ei uskalla lähteä kauas ihmistensä luota, eikä Frosia halua poistua kauaksi Kubikin luota. Umpimetsässä Frosia on aina kiinni, ja jos huomaan koiran liikkuvan muutenkin turhan nenävetoisesti ja vainuunsa tukeutuen, kytken sen avomaastossakin. Verijälkeäkin olemme kokeilleet, tosin huonoin tuloksin, sillä en ole osannut opettaa sen saloja Frosialle - tyttöä kun tuntuvat jostain syystä kiinnostavan oravat ja puput enemmän kuin onkaloihin piilotetut juustonpalaset... Frosia löytää kyllä jäljen, mutta menettää mielenkiintonsa siihen äkkiä. Frosia myyrästää ja hiirestää edelleen kunhan siihen vain tulee tilaisuus, onpa tavoittanut erinomaisen ilmavainunsa avulla myös riekon ja tänään palokärjen maasta lepäämästä. Olen jo alkanut miettiä pitäisikö meidän liittyä metsästysseuraan ihan vain Frosian metsästysinnon takia!

Frosian päivittäinen iltapäivälenkki on kahdesta neljään tuntia, viikonloppuna enemmän, jolloin yleensä voimme olla metsässä koko päivän, kuten tänään. Jos isäntä menee myöhään kouluun, vie hän Frosian ulos aamupäivällä tunniksi-pariksi, usein puistoon lukemaan kanssaan kirjaa, ja minä vien Frosian uudestaan ulos myöhään iltapäivällä. Tavanomaiseen lenkkiin sisältyy noin tunti haistelua ja kaivamista metsässä, nykyisin liinaan kytkettynä, ja loppu koirapuistossa leikkimistä ja kävelyä tai hölkkää vierelläni useita kilometrejä. Frosia on ilman muuta paitsi metsästäjä, myös tutkijaluonne. Borderterriereille tyypilliseen tapaan Frosia hakeutuu mieluiten korkealle näköalapaikalle ja saattaa istua siinä vain tuijottamassa maisemaa ja havainnoimassa puolikin tuntia ennen seuraavaa siirtoa. Luontoretkien tauoilla Frosia osaa ottaa rennosti ja rauhoittua syömään eväitä ja lepäämään muun retkikunnan kanssa. Frosia tykkää eniten siitä että saa olla mukana ja osallistua kaikkeen mitä ikinä teemmekin ja minne menemmekin. Nyt olemme hankkimassa koiralle pyörään kiinnitettävää kuljetusvaunua jolla voisimme ottaa Frosian mukaan pitkille matkoille ja leiriytymään maastoon. Tavoitteenani on myös opettaa Frosia juoksemaan pyörän vierellä pyöräilytaluttimessa, jotta se saisi vaihtelua ja liikuntaa, eikä meidän tarvitsisi leiriytymisen jälkeen lähteä enää pitkälle lenkille koiran kanssa.

Kotona Frosia saa osan aterioistaan aktivointilelun sisältä, mikä on osoittautunut aivan mahtavaksi tavaksi virikkeellistää koiraa. Työpäivän ajaksi lelu piilotetaan, ja Frosia joutuu ensin etsimään lelun ja sitten tyhjentämään sen omin päin. Frosia rakastaa pureskelua, ja aktivointilelun pureskelu vähentää puruluiden ylenpalttista syömistä, ne kun tuntuvat aiheuttavan tytölle löysän vatsan. Toisinaan annan Frosialle myös aidon hirven putkiluun. Jostain syystä Frosia vain ei tykkää pureskella puruluitaan jäädessään yksin kotiin, vaan rentoutuu touhuilemaan vain kun olemme sen kanssa kotona. Kohdeharjoittelua olemme jatkaneet säännöllisesti, ja siitä Frosia on pitänyt. Nyt Frosialla on myös koirille tarkoitettu interaktiivinen peli jossa täytyy kokeilla useita toimintoja saadakseen esille herkkuja. Yleensä Frosia on motivoitunut pelaamaan peliä, tosin kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä täytyy vielä harjoitella. Kun Frosia turhautuu, se kääntyy selälleen loikoilemaan ja pyytää minua tyhjentämään hänelle herkut, tai sitten hän vain tyynesti kävelee pois. Olen ottanut yhteyttä kahteen koirakouluun, ja huhtikuussa meidän on tarkoitus mennä aikuisen koiran peruskurssille harjoittelemaan arkitottelevaisuutta. Myös hihnakäytöskurssi olisi hyödyllinen haukkuherkälle ja kiskovalle Frosialle, vaikka olemmekin edistyneet hihnakäytöksessä huimasti siitä kun Frosia saapui meille. Toinen haaste Frosian kanssa ovat olleet sillat ja porraskäytävät. Frosia pelkää aivan kuollakseen siltoja, ja meillä on mennyt kauan totuttaa Frosiaa kulkemaan sillan kaiteen vieressä kulkiessamme pois saaresta. Sillalla joudumme tarjoamaan Frosialle herkkupalan kymmenen metrin välein, ja harjoittelemalla kammoa on saatu hillittyä. Uskon että Frosia on nuorempana tippunut portaissa, niin peloissaan se on esimerkiksi kerrostalon rappukäytävän yläkerroksissa, tai kun vierailemme kodissa jossa on portaat alakertaan, jolloin Frosia kulkee seiniä pitkin eikä välttämättä lainkaan suostu kulkemaan portaiden editse toiseen huoneeseen. Kummallista, sillä luonnossa koiraa eivät pelota pitkospuut, rappuset tai edes kallionkielekkeet, joilta se uhkarohkeasti haluaisi vain hypätä alas. 

Frosian ruokavalio koostuu nykyisin puoliksi kotiruuasta ja puoliksi kuivamuonasta. Ruuanlaittoa harrastava isäntä laittaa Frosialle uunissa oman ruuan, johon tulee jauhelihaa, porkkanaa, omenaa, kananmunaa, selleriä ja persiljaa mausteeksi, toisinaan myös herneitä tai ohraa. Ruokavalioon kuuluvat myös erilaiset kypsennetyt lihat, ja nyt kokeilemme raakana tarjottavia naudanmahapullia. Kuivamuonan kanssa tarjotaan piimää. Frosia ei ole lainkaan nirso, vaan pikemminkin perso kaikelle ruualle, joten ruokamäärien suhteen saa olla tarkkana. Olen viime aikoina lukenut kuivamuonista joissa on biologisesti oikea koostumus, eli enimmäkseen lihaa, kalaa ja kananmunaa, sekä jotakin matalglykeemistä viljaa kuten kauraa, sekä vihanneksia ja hedelmiä, ja pieninä määrinä erilaisia ruohokasveja ja yrttejä. Ajattelimme kokeilla tällaista ruokavaliota Frosialle, vaikkei se mistään ruokaperäisistä terveysongelmista tai muistakaan sairauksista kärsikään, ja tällä hetkellä testissä ovat Acana Adult Dog-kuivanappulat. Voisimme periaatteessa siirtyä kokonaan kotiruokaan, mutta kuivamuonasta Frosia saa ainakin tarvittavat vitamiinit ja hivenravinteet emmekä joudu antamaan niitä purkista. Olen lukenut myös raakaruuasta, mutta pelkään sen kohdalla ruokavalion yksipuolisuutta ja liiallista proteiinin saantia. Ja yksi kysymys minulla on madotuksesta: tulisiko koirat rutiininomaisesti madottaa joka kevät ja syksy, vai vain tarpeen mukaan, siis jos kakassa näkyy matoja? Tiedän että hevoset tulisi madottaa vain jos syytä on. Kohta alkaa myös ulkoloiskausi, jota varten minulla on hankittu Frontlinea, jota monet pitävät myrkyllisenä. Miten teillä torjutaan punkkeja? Suosittelisitko laittamaan kyseistä valmistetta, vai tulisiko punkit torjua jotenkin muuten?

Näin kuulumisten loppuun minun on ilo kertoa että löytökoirat ovat saaneet positiivista huomiota missä ikinä olemme liikkuneetkin. Ehkä kaikkein koskettavin tapaus sattui eläinlääkärin vastaanotolla, jossa tapasin erään naisen joka oli viikkoa aiemmin menettänyt pitkän ja hyvän elämän eläneen sekarotuisen koiransa. Nainen ihasteli kovasti Frosiaa ja kyseli minkä rotuinen se on ja mistä olen sen hankkinut. Kerroin että Frosia on puhdasrotuinen viipurinterrieri ja että olen ottanut sen koiria pelastavalta järjestöltä. Suuren surun kohdannut nainen innostui jo haaveilemaan seuraavasta koirasta ja ilmoitti että hänkin haluaa ottaa seuraavaksi koirakseen rescue-koiran. Tämä lämmitti mieltäni ja ajatukseni siirtyivät silloin Viipurin koirien luo ja siihen hienoon työhön jota te vapaaehtoiset pyyteettömästi teette näiden eläinten hyväksi."

19.12.2013
Frosia sai kodin Kuopiosta.

26.9.2013
Frosia on rauhallinen ja hyväkäytöksinen tyttö, joka joutuu etsimään uuden kodin omistajansa kuoleman takia.

Frosia päätyi Olgan tarhalle, kun tytön omistaja menehtyi äkillisesti. Frosiasta huomaakin selvästi, että se on ollut kotikoirana: Frosia tuntuu käyttäytyvän fiksusti tilanteessa kuin tilanteessa. Yksinjääminen rauhallisesti kotiin on Frosialle tuttua, samoin kuin toki myös hihnakävelyt.

Frosia näyttää ikäistään vanhemmalta, johtuen rauhallisesta luonteesta ja harmahtavasta parrasta. Kuitenkin tyttö on vain noin kolmevuotias, joten Frosialla on vielä edessään toivottavasti yli kymmenen vuotta uudessa kodissa. Sinne Frosia olisikin valmis muuttamaan koska tahansa - tarhaelämä on aina kova paikka suoraan kotioloista tuleville koirille.

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.