SUOMESSA
Sukupuoli: uros
Koko: keskikokoinen, 16kg, 50cm (4/2014)
Syntymäaika: 6/2013

19.5.2014
Einari keräsi kamppeensa ja muutti omaan kotiin. Onnea!

12.4.2014
Einari on valmis uuteen kotiin ja odottaa sitä Espoossa.

Einari on on viettänyt nyt muutamia kuukausia kotihoidossa ja on oppinut mielettömän määrän uusia asioita. Toivommekin tälle hienolle pojalle pian omaa kotia. Kotihoitaja kertoo näin:

"Einari on reipastunut kovasti ja hurmannut hoitokotinsa aivan täysin, aivan ihana koiruus. Hän on luonteeltaan kovin kiltti ja tuntuu oppivan asioita ihan vaan seuraamalla mitä toinen koira tekee. Aikaisemmin turvapaikkana toiminut kuljetuslaatikko on siirretty varastoon, kun siellä nukkuivat enää perheen kissat. Ihmiset eivät Einaria enää pelota ja poika menee vieraita rohkeasti nuuskimaan. Vieraat saavat paijatakin, jos malttavat hetken odottaa ja antaa Einarin tutustua rauhassa. Syliin hän ei kuitenkaan vieraille tunge, eikä pussaile, nämä hellyyden osoitukset on varattu vain omille ihmisille.

Hoitoperheen lasten kanssa hän tulee loistavasti toimeen (7v ja 11v) ilman aikuisten valvontaa, mutta vieraiden lasten kanssa on ollut valikoiva; toiset ottaa hyvinkin iloisesti vastaan ja toisille (yleensä vilkkaimmille ja kovaäänisimmille) murahtaa lyhyesti heidän sisään tullessaan. Kuitenkin, kun lapsi on haisteltu, ei murraile enää ja suhtautuu suhteellisen välinpitämättömästi vaikka muksu juoksentelisi kovaäänisesti ympäriinsä, kunhan saa itse olla rauhassa.

Toisten koirien kanssa hän leikkii koirapuistossa innokkaasti ja remmirähjätkään ei enää pelota, poika menisi virittelemään leikkiä jos vain pääsisi. Einari on jo päässyt metsälenkeillä kokeilemaan vapaana olemista ja se sujuu hienosti. Poika tulee luokse kutsusta ja antaa kiltisti laittaa itsensä kiinni. Lintuja ja jäniksiä Einari jahtaa mielellään, mutta ei lähde kauas, hetken takaa-ajon jälkeen tulee luokse, kun kutsutaan. Ilmeisesti metsän eläinten kanssa on vaan kiva juosta kilpaa ja kovaa tämä poika meneekin!

Haukkuminen Einarilla on vähentynyt, mutta silti voi kotiin tullessa saada iloisen haukahduksen ja kahdella jalalla pomppivan koiran vastaan ovella. Toisinaan saattaa haukahtaa, kun joku tulee sisään avaimilla tai soittaa ovikelloa. Hän ei jää kuitenkaan räksyttämään, haukahtaa vain muutaman kerran ja haisteltuaan ihmisen lopettaa. Yksin Einari ei vieläkään jää mielellään, jos toinen koira viedään pois, hän tulee levottomaksi ja vinkuu hiljaa. Sisäsiisteys alkaa pojalla olla kohdillaan, enää ei ole juurikaan vahinkoja sisälle tullut ja matotkin on voitu jo laittaa lattialle."

30.1.2014
Persoonallinen Einari lähettää kotihoitajansa kautta seuraavat terveiset:

"Einari oli alkuun hyvin arka ihmisille ja koirille, eivätkä kissatkaan kovin tutuille tuntuneet. Pesun yhteydessä Einarin kuonosta ja niskasta paljastui vanhoja arpia, joku toisista koirista lienee riepotellut poikaparkaa tarhalla. Ei siis ihme, että Einari pelkäsi aluksi myös hoitopaikan omaa koiraa. Einari on vieläkin vähän varautunut, jos leikki toisen koiran kanssa menee raisuksi, hän pakenee kuljetuslaatikkoon. Einarilla on hoitokodissa käytössään iso kuljetuslaatikko pesäluolana, josta voi tarkkailla turvallisesti maailman menoa. Laatikko toimii niin ikään pojan turvaetappina, paikkana, jossa voi nukkua tai jonne mennä, jos alkaa pelottaa liikaa.

Oltuaan hoitokodissa nyt melkein kaksi viikkoa, on Einari rentoutunut kovasti ja suhtautuminen ihmisiin on muuttunut vähemmän pelokkaaksi. Hoitokoti on myös pikkuhiljaa saanut näytteitä Einarin omalaatuisesta huumorista, joka silloin tällöin aamukiireessä pilkahtaa esiin piilotettujen lapasten ja sukkien muodossa. Vielä Einaria ei voi kuvailla reippaaksi pennuksi, mutta selkeästi parempaan suuntaan ollaan menossa. Pojan edistyminen on ollut huimaa, ottaen huomioon kuinka lyhyen aikaa Einari on hoitokodissa ollut.

Ulkoilu sujuu Einarin kanssa hyvin ja onkin pojan lempipuuhaa. Kun valjaita kilistellään eteisessä, on poika heti siellä innokkaana pyörimässä ympärillä. Vaikka se selkeästi jännittääkin, hän on hienosti oppinut istumaan paikalleen, kun valjaita laitetaan päälle.
Ulkoillessa toiset koirat kiinnostavat, mutta myös pelottavat, varsinkin ne, jotka haukkuvat. Ohitus sujuu kuitenkin hienosti, Einari ei hauku eikä rimpuile, vaan kulkee nätisti hihnassa, mutta turvautuu selkeästi ulkoiluttajaan ja hoitokodin koiraan.

Einaria voisikin ajatella toisen, kiltin ja rauhallisen koiran kaveriksi. Ihan yksin kotiin jäädessään Einari alkaa ulvoa, mutta toisen koiran kanssa kotiin jäädessään käy nukkumaan. Hoitokoti ei suosittele Einaria kerrostaloon, pojassa on sen verran vahdin vikaa, että siellä saattaa elämä käydä hankalaksi. Samoin ihan pienten tai koiriin tottumattomien lasten perheeseen ei Einarista oikein ole.

Kissohin Einari suhtautuu vielä vähän kaksijakoisesti: hoitopaikan kissanpentu saa tulla ja mennä miten haluaa, mutta aikuisia kissoja Einari tykkäisi jahdata - eivät vaan penteleet juokse karkuun. Einari on hyvää vauhtia oppimassa sisäsiistiksi, työpäivän aikana yleensä tekee tarpeet paperille, mutta yön aikana ei ole enää tullut vahinkoja.

Einarilla on ikää nyt liki 8kk, säkäkorkeus tällä hetkellä 48cm, painoa n. 15kg. Oletettavasti poika kasvaa vielä korkeutta ja painoakin tulee vielä varmasti lisää. Einarin karva on nypittävä."

Einarin kyselyihin vastaa Noora. Täytä adoptiohakemus ja ota itse yhteyttä parin päivän päästä. Nooran tavoittaa numerosta 040 8342427, soittoaika ma-pe klo 15-16. Tutustuthan myös adoptio-ohjeisiin.

9.11.2013
Einari-poloinen on edelleen kovin ujo koirapoika. Tarhaoloissa toiveet sen sosiaalistumisesta ovat huonot, joten koti olisi kovasti pojan toiveissa.

Viipurin koirat -Einari

Viipurin koirat - Einari, Torsti, Taru

16.9.2013
Einari on vielä vähän totinen ja ujo poika. Silti Einari on hyvin kiinnostunut ihmisistä ja varmasti Einarista kuoriutuu vielä iloinen nuorimies, kunhan tarhaolot vaihtuvat oman kodin turvallisiin ympyröihin.

Voi olla vaikea uskoa, mutta partanaamainen Einari on Iivarin ja Armaan veli. Veljiensä tapaan Einari on vähän ujo poika: uteliaasti Einari tulee kyllä kurkkimaan, kuka pentutaloa lähestyy, mutta kuitenkin Einari viime hetkellä pakittaa hieman taaksepäin. Viiksikarvat vipattaen Einari tulee kuitenki nuuskimaan kättä, ja kiltisti poika rauhoittuu myös syliin kuvaamisen ajaksi.

Totisesta Einarista varttuu vielä varmasti iloinen ja huumorintajuinen nuorukainen, kunhan poika pääsisi jo pian tarhalta omaan kotiin. Sinnikästä tapakasvatusta, reippaita ulkoilulenkkejä, vauhdikkaita leikkihetkiä ja rauhallista kainalossa köllöttelyä - tähän kaikkeen saat varautua Einarin kanssa. Ja toki myös siihen kaikkeen vähemmän mukavaan - kuraan, koirankarvoihin, pureskeltuihin kenkiin ja sohvankulmiin. Jos olet valmis tarjoamaan kodin Einarille sellaisena kuin se on ja kantamaan vastuun siitä, että Einari saa elää onnellista koiranelämää seuraavat yli kymmenen vuotta: siinä tapauksessa odotamme yhteydenottoasi!

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.