Tiedote 19.11.2017

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkaisi 17.11.2017 tiedotteen, jossa kerrottiin, että venäläisen löytökoiran ulostenäytteestä on löytynyt kolistiini-antibiooteille resistentti bakteeri. Tämä on Eviran mukaan ensimmäinen kerta, kun kolistiinille resistenttejä bakteereja on löytynyt Suomessa olevasta eläimestä.

Löydös tehtiin Viipurin seudulla asuvan koiran ulostenäytteestä. Näyte otettiin heinäkuussa 2017, jolloin vapaaehtoisista koostuva Viipurin Koirat ry pyrki selvittämään toisen antibiooteille resistentin bakteerin, ESBL-E.colin, yleisyyttä Viipurin seudun koiratarhoilla ja mahdollisten kantajien määrää sieltä Suomeen muuttaneissa koirissa. Näytteet otettiin Viipurin Koirat ry:n aloitteesta, ja kaikkiaan noin sadan koiran näytteet on tutkittu yhdistyksen toimesta ESBL:n varalta tähän mennessä. Lisäksi useat viipurilaiskoiran omistajat ovat käyneet testauttamassa koiransa. Valtaosa näytteistä otettiin sellaisilta Suomessa olevilta koirilta, joiden saapumisesta oli kulunut vain vähän aikaa. Venäjällä otetut näytteet toimitettiin Suomeen ja Eviraan analysoitaviksi. Ikävä tieto jatkotutkimuksissa tehdystä kolistiiniresistenssiin liittyvästä löydöksestä saatiin kolme kuukautta myöhemmin. Tällä välin koira, jonka näytteestä löydös tehtiin, oli ehtinyt muuttaa suomalaiseen kotiin. Koira oli bakteerin kantaja, eli se oli kliinisesti terve, mutta sillä oli mcr-1 -geenillä varustettua E.coli-bakteeria suolistossaan.

Bakteerien muuttuminen antibiooteille resistenteiksi on maailmanlaajuinen ongelma, joka koskettaa kaikkia maita ja pahenee jatkuvasti. Runsaasti lääkityistä tuotantoeläimistä nämä bakteerit voivat päätyä esimerkiksi kypsentämätöntä lihaa syövään eläimeen tai ihmiseen. Kolistiini-antibiootin käyttö on erityisen runsasta Kaakkois-Aasiassa, missä sitä ei käytetä ainoastaan infektioiden hoitoon vaan sikojen ja broilereiden jatkuvana kasvunedistäjänä. Vuonna 2015 Kiina julkisti tutkimuksen, jonka mukaan sikäläisestä sianlihasta on löytynyt uudenlaisia kolistiinille vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Tutkimuksen mukaan vuonna 2014 viidesosa tutkitusta kiinalaisesta sianlihasta sisälsi näitä bakteereja. Leviämisvauhti on nopea, sillä kolistiiniresistenssiin liittyvää mcr-1 -geeniä on sittemmin löytynyt useassa maassa ja maanosassa tuotanto- ja lemmikkieläimistä sekä elintarvikkeista. Sitä on löytynyt myös koiranruoasta ja nyt siis myös koirasta, joka sijaitsi näytteenottohetkellä joidenkin kymmenien kilometrien päässä Suomen itärajasta. Oletettavasti tartunnan lähteenä on toiminut teurasjäte, jota syötetään tarhan koirille silloin, kun muuta ruokaa ei ole.

Se, että löydös tehtiin juuri koirasta, on sattumaa. Tarhaolosuhteissa asuvilla koirilla on kuitenkin suuresta koiramäärästä ja hygieniaan liittyvistä haasteista johtuen keskimääräistä koiraa suurempi riski saada suolistoonsa resistentti bakteeri. Se, että löydös tehtiin juuri venäläisestä koirasta, eikä vaikkapa kreikkalaisesta tai italialaisesta, on sidoksissa siihen suureen määrään näytteitä, joka Eviralla on ollut viipurilaiskoirista käytettävissään.

Viipurin Koirat ry on vapaaehtoisten muodostama rescueyhdistys, joka tukee Viipurin seudulla tehtävää eläinsuojelutyötä, avustaa löytökoiratarhoja ja etsii kodittomille koirille sitoutuneita koteja Suomesta. Yhdistys noudattaa koirien maahantuonnissa lakeja ja maahantuontimääräyksiä. Lakisääteisen rabiesrokotuksen ja ekinokokkilääkityksen lisäksi koirilla on tuotaessa kattavat rokotukset mm. penikkatautia ja leptospiroosia vastaan. Aivan kaikkia taudinaiheuttajia ei kuitenkaan pystytä torjumaan tai tutkimaan ennalta. Antibiooteille resistenttien suolistobakteerien leviämistä on hyvin vaikea torjua. Viranomaisilla ei toistaiseksi ole Suomessa eläinten maahantuontiin tai ihmisten matkustamiseen liittyvää ohjeistusta, joka koskisi resistenttejä bakteereja. Aasiaan suuntautuvan matkailun myötä ESBL-bakteereja kulkeutuu Suomeen jatkuvasti myös ihmisväestön suolistossa.

Kolistiiniresistenttien bakteerien seulomiseen ei ole Eviran tutkijan mukaan olemassa vielä täsmäseulontamenetelmiä. Vielä ei myöskään tiedetä, kuinka helposti mcr-1 -geeni mahdollisesti poistuu kantajan suolistosta. Bakteerin kantajana Suomeen saapunut koira onkin lisätutkimuksen kannalta mielenkiintoinen. Viipurin Koirat ry jatkaa asian selvittämistä yhteistyössä Eviran kanssa.

Yhdistys pyrkii jatkossakin panostamaan ennaltaehkäisevään työhön, johon sisältyy mm. antibioottien ja eläinperäisen ravinnon käyttöön sekä hygieniaan liittyvät ohjeistukset venäläisille yhteistyökumppaneille sekä resurssien mahdollistaessa sellaiset toimet, jotka edistävät hygieniaa, ehkäisevät infektioita ja ylläpitävät tai parantavat koirien vastustuskykyä tarhoilla. Tällainen toimi on esimerkiksi rokotussuojan laajentaminen. Viipurin Koirat ry toivoo, että antibioottiresistenssin lisääntyminen saisi enemmän huomiota myös Venäjällä, koska resistenssiongelma on yhteinen eikä tunne valtioiden rajoja.

Viipurin Koirat ry 19.11.2017