Sijainti: Uusimaa, Suomi
Sukupuoli: uros (kastroitu)
Koko: keskikokoinen-suurehko (58 cm, 35 kg)
Syntymäaika: 6/2025
Rabiesvasta-ainetestattu: 4/2026
Tautitestattu: 9/2026

20.10.2026
Manu on paitsi komea, myös todella kivan oloinen koira. Manu onkin parin viikon Suomessa olonsa aikana hurmannut kaikki tapaamansa ihmiset – sekä koirat! Manu on luottavainen, kiltti, sopuisa ja ihmisrakas.

Manu on suhtautunut luottavaisesti kaikkiin tapaamiinsa ihmisiin ja viihtyy silitettävänä. Hienon Manun kehumista voisi jatkaa loputtomiin. Hoitotoimenpiteet ovat sujuneet Manun kanssa hyvin – sehän vain tarkoittaa, että poika saa huomiota. Ihminen on Manulle tärkein asia elämässä, sen jälkeen tulevat oma veli ja muut koirakaverit. Aivan yksin ei Manu ole vielä hoitopaikassa ollut, vaan seurana on ollut joko oma veli tai joku muu koira. Yksinoloa tuleekin Manun tulevassa kodissa harjoitella pikkuhiljaa Manun tahtiin. Vaikka Manu tykkää kovasti toisista koirista, voisi poikaa harkita myös ainoaksi koiraksi, kunhan ihminen olisi paljon läsnä ja kunhan oman kodin lähipiiristä löytyisi koirakavereita, joiden kanssa ulkoilla ja leikkiä.

Manu kävelee remmissä luontevasti ja suurempia kiirehtimättä. Oikein jännittävässä paikassa Manu etsii turvaa ihmisestä tai pyrkii kotiin sisälle - tai piiloon pusikkoon, onhan kaikki ihmisten maailmassa Manulle vielä aivan uusia asioita.

Autossa matkustusta Manu on harjoitellut muutaman kerran, eikä poika tunnu suuremmin vierastavan autoilua. 

Manu on varsin kookas ja vahva koira, jonka lihaskunto paranee päivä päivältä. Manu tuleekin tarvitsemaan paljon ulkoilua ja liikuntaa, eikä sovellu pelkästään sylikoiraksi ja sohvaperunaksi, vaikka rakastaakin olla ihmisen sylissä.  

Terveytensä puolesta Manulla on sekä hyvää että huonoa kerrottavaa: Manun askel oli niin lyhyt ja varovainen verrattuna veljeen, että sen kanssa päätettiin käydä lääkärissä. Ortopedi kirjoitti lausuntoon seuraavasti: "Oirekuvan perusteella epäilen Manulla moniniveltulehdusta. Tämä voi olla idiopaattista eli puhjeta ilman laukaisevaa syytä. Taustalla voi myös olla allergia tai yliherkkyys tai voimakas stressi." Manu sai sekä antibiootti- että kortisonikuurin, joiden toivotaan vievät oireet pois. Jos hyvin käy, Manu toipuu, eikä enää koskaan sairastu uudelleen. Joillakin koirilla tulehdus kuitenkin uusii, joten tulevassa kodissa täytyy tarkkailla pojan vointia. Manulta testattiin lääkärissä uudelleen punkkivälitteiset taudit SNAP 4Dx Plus-testillä, joka oli negatiivinen. Tähän testiin sisältyy myös borrelioosikomponentti, jota Manulta ei oltu aiemmin testattu. 

Manu kuvattiin lääkärissä ollessaan lähes kauttaaltaan ja osoittautui rakenteeltaan erinomaiseksi: "Röntgenkuvissa lonkkanivelet näkyvät terveinä A/A. Polvinivelissä, kinnernivelissä ja takajalkojen varpaissa ei näy normaalista poikkeavaa. Lannerangan luisessa rakenteessa ei näy normaalista poikkeavaa." Varmuuden vuoksi Manu kuvattiin myös kyljestä, jossa on vanhan puremahaavan jäljiltä ikään kuin lommo viimeisen kylkiluun kohdalla. Kylkiluun röntgenkuvissa ei kuitenkaan näkynyt normaalista poikkeavaa. 

Kuvat ja lausunnot annetaan Manun mukaan uuteen kotiin. Vaikka Manu ei ole vielä nähnyt maailmaa kovinkaan paljoa, selvisi se eläinlääkärireissusta hienosti ja turhia jännittämättä. 

Viipurin koirat - Manu 9/2026

27.9.2026
Komea Manu löysi hoitopaikan Suomesta ja etsii nyt kotia Uudellamaalla.

Manu valmistautui Suomen-matkaan käymällä tautitesteissä. Kaikki testatut taudit olivat sillä negatiivisia.

Negatiivisia olivat anaplasmoosi, babesioosi, ehrlichioosi, hepatozoonoosi, leishmanioosi, Mycoplasma haemocanis, Mycoplasma haematoparvum, sydänmato Dirofilaria immitis sekä ihomato Dirofilaria repens.

14.9.2026
Manun maailma on tähän asti ollut pieni. Ensimmäiset viikot kuluivat halkovajassa, sitä seuraavat turvallisissa hoitopaikoissa emon ja sisarusten kanssa, sen jälkeen elämä on jatkunut pienessä tarha-aitauksessa sisarusten rinnalla. 

Manu kyllä huomataan. Mustaa turkkia koristavat vaaleat merkit jaloissa ja kasvoilla sekä valkoinen laikku rinnassa. Suuret pystyt korvat antavat Manulle tunnistettavan, tarkkaavaisen ilmeen ja ryhdikkään olemuksen. Komeassa nuoressa koirassa riittää katseltavaa, mutta Manun oma katse tuntuu olevan vielä enemmän kiinnostunut ympäröivästä maailmasta.

Hiljattain Manu pääsi ensimmäistä kertaa itse tarha-alueen ulkopuolelle tutustumaan maailmaan, joka oli siihen saakka piilotellut korkeiden aitojen takana. Hihnalenkki lähiympäristössä toi vastaan monta aivan uutta asiaa. Manu suhtautui tilanteeseen yllättävänkin rennosti ja lähti uteliaana tutkimaan paikkoja. Heti portilla vastaan tullut vapaana liikkuva koira teki kohtaamisesta hieman jännittävän. Juokseva kissa puolestaan herätti Manun kiinnostuksen, mutta Manu pystyi pian rauhoittumaan ja jatkamaan matkaa. Työntekijä Vikan kädestä kelpasivat herkut, ja ruokavaraston sisältökin piti päästä tutkimaan.

Manulle ensimmäinen retki aidan ulkopuolelle oli suuri tapahtuma. Ensimmäistä kertaa maailma oli muutakin kuin tuttu aitaus ja ympärillä näkyvä tarha. Lähes koko tähänastinen elämä on kulunut tiiviisti sisarusten kanssa, eikä tavallisen kotikoiran arkeen tai tarhan ulkopuoliseen maailmaan ole ollut mahdollisuutta tutustua. Kaiken uuden keskellä Manu kuitenkin uskalsi katsella, haistella ja tutkia.

Manun tarina alkoi kesällä 2025. Emo Aska oli elänyt ketjuun kytkettynä pihakoirana Lesogorskissa. Omistaja kuoli talon tulipalossa, mutta Aska pääsi paikallisten ihmisten avulla turvaan liekeiltä. Kodittomaksi jäänyt nuori koira kuljeskeli tämän jälkeen kylällä paikallisten ihmisten ruokkimana ja tuli tiineeksi. Askalle suunniteltiin sterilointia, mutta juuri leikkausta edeltävänä yönä syntyi kymmenen pentua. Yksi pennuista oli Manu.

Elena otti koko koiraperheen suojelukseensa ja järjesti kotihoitopaikan, jossa pennut saivat viettää ensimmäiset viikkonsa emon kanssa turvassa ja juosta pihalla. Myöhemmin Aska muutti tarhalle ja pennut siirtyivät toiseen kotihoitopaikkaan. Rokotusten tultua voimaan sisarukset muuttivat tarhalle, jossa yhdeksän nuorta koiraa päätyi jakamaan saman pienen aitauksen.

Siitä on tullut Manun arki.

Mariuksen Aska-emo sekä sisaruksista Maisa ja Milo ovat onneksi jo Suomessa. Manu odottaa yhä tarhalta poispääsyä yhdessä Mickyn, Mariuksen, Montyn, Messin ja Mikon kanssa.

Nyt noin vuoden ja kolmen kuukauden ikäinen Manu on viettänyt suurimman osan elämästään tarhalla. Päivät vaihtuvat toisiksi samassa pienessä aitauksessa, vaikka juuri tässä iässä maailman pitäisi aueta päivä päivältä suuremmaksi. Pitäisi päästä kulkemaan metsäpolkuja, pysähtymään kiinnostavien hajujen äärelle ja oppimaan kodin ääniä ja tapoja. Kaiken uuden keskellä vierellä kulkisi tuttu ihminen, johon voi opetella luottamaan.

Muutto omaan kotiin olisi Manulle valtava elämänmuutos, joten rinnalle tarvitaan ihminen, joka antaa nuoren koiran tutustua kaikkeen uuteen rauhassa eikä odota valmista kotikoiraa. Vilkkaimman kaupungin keskustaan Manua ei etsitä, vaan toiveena on ympäristö, jossa uuteen elämään voi totutella sopivan rauhalliseen tahtiin.

Olisi hienoa, jos nuo suuret pystykorvat kuuntelisivat jonain päivänä satojen koirien jatkuvan haukunnan ja tarhan metelin sijasta oman kodin tuttuja ja turvallisia ääniä ja pitkät jalat veisivät Manua aitauksen reunojen sijasta metsäpoluille.

Manu rabiesrokotevasta-ainetasot ovat riittävät ja niiden puolesta Manulla on ollut mahdollisuus matkustaa Suomeen elokuusta 2026 alkaen. Manulla on EU:n hyväksymän tutkimuslaitoksen myöntämä todistus rabiesrokotteen vasta-ainetestistä.

Manu tautitestataan 8 vektorivälitteisen taudin varalta ennen Suomeen tuloa ja sen tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Sen kodinetsintää hoitaa Viipurin Koirat ry, joka on rekisteröitynyt Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 22917870.

Viipurin koirat - Manu 9/2026

Viipurin koirat - M-pennut 9–10/2025

Viipurin koirat - M-pennut 8/2025

Viipurin koirat - M-pennut pieninä 7–8/2025

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.