Sijainti: Pääkaupunkiseutu
Sukupuoli: narttu (sterilisoitu)
Koko: pienehkö keskikokoinen (13,5 kg)
Syntymäaika: 8/2024
Rabiesvasta-ainetestattu: 8/2025
Tautitestattu: 11/2025

26.12.2025
Ibi on ihanan suloinen ja kiltti pikkuinen, mutta vielä varsin ujo. Toistaiseksi Ibi etsii ainoastaan rauhallista aikuiskotia suhteellisen rauhalliselta alueelta. 

Ensimmäinen kuukausi Suomessa on takana! Ibi on reipastunut pikkuhiljaa, mutta vielä on matkaa taitettavana. Ibi tulee innoissaan hoitotätiä vastaan, kun tämä saapuu kotiin. Ei ole väliä, onko tämä ollut pitempään poissa vai ainoastaan piipahtanut roskia viemässä tai postilaatikolla. Suurta innostusta Ibissä aiheuttaa nykyään myös ruoka-aika ja namitarjoilut. Ibi rakastaa herkkuja ja tulee hakemaan niitä mielellään hoitotädin kädestä. Hoitosetä on vielä hiukan pelottava, eikä herkku tämän kädestä kelpaa vielä aivan kaikissa tilanteissa. Samalla sohvalla vietetään kuitenkin aikaa jo hyvinkin rennosti. 

Ibi suhtautuu ystävällisesti toisiin koiriin, eikä vaikuta ainakaan toistaiseksi olevan resursseistaan tarkka. Leikkimään se ei ole vielä uskaltautunut mutta koirakaverin kyljessä on kiva makoilla.

Ibi on hyvin kiinnostunut tutkimaan erilaisia hajuja tienvierustalta ja tulee innoissaan eteiseen, kun huomaa, että ulkoilua on luvassa. Vastaantulijat ja muut tiellä liikkujat ovat Ibin mielestä vielä kovin jännittäviä ja välillä suorastaan pelottavia. Ulkoilut on tähän saakka tehty yhdessä koirakaverin kanssa ja välillä Ibi on jo sen verran reipas, että saattaa kävellä edellä. Häntä, joka ensimmäisillä ulkoilukerroilla oli kopien välissä, nousee välillä selkälinjan yläpuolelle. Jokin pelottava asia, kuten vastaan tuleva ihminen tai lumiauran äänet kauempaa, saattaa kuitenkin säikäyttää Ibin ja muuttaa tunnelman nopeasti.

Ibi on hyvin kiltti ja käsittely sekä syliin nostaminen onnistuvat ongelmitta. Ibi viihtyy sohvalla vieressä, antaa sieviä suukkoja ja saattaa painaa pään ihmisen polvelle ja nukahtaa siihen. 

Ibin hoitopaikassa tehdään töitä pääasiassa kotoa käsin, joten yksinoloja ei ole tullut paljoa. Ibi näyttäisi pärjäävän pari tuntia kotona koirakaverin ja puruluun kanssa mutta sitä pidemmät yksinolot alkavat itkettää. 

Viipurin koirat - Ibi kotihoidossa 11-12/2025

4.12.2025
Ensimmäinen viikko Suomessa alkaa olla takana ja Ibistä ei vielä oikein tiedä, onko se lintu vai kala. Kovasti tyttöä vielä ujostuttaa.

Ibi ei ole vielä ensimmäisen viikon aikana ollut sellainen iloinen tättähäärä, millainen se tarhalla kuvattujen videoiden perusteella osaa olla. Ensimmäiset pari päivää Ibi kökötti nurkassa. Ibi jännittää ihmisiä ja erityisesti näiden liikkumista, ja saattaa herkästi pinkaista karkuun tai vähintäänkin väistää tuttuun nurkkaansa ihmisen kävellessä kohti. Paikallaan ollessa saattaa hoitotädin tai -sedän kainalo kuitenkin kelvata turvapaikaksi ja vaikuttaa siltä, että silityksetkin ovat oikeastaan ihan mieluisia. 

Hiljalleen Ibin elämänpiiri on alkanut laajentua. Ibi uskaltaa seikkailla ja puuhailla paremmin, jos ihmiset eivät ole näkemässä. Kun hoitotäti palaa huoneeseen, ovat tuolilla lojuneet sukat mystisesti siirtyneet koiranpetiin ja pesuharja sänkyyn, silmälasien sankaa on jyrsitty ja pahvilaatikko on kaatunut kumolleen. Ibi on oppinut, että sohva ja nojatuoli ovat kivoja paikkoja ja niihin on sallittua hypätä. 

Vaikka Ibiä on jännittänyt, on se antanut käsitellä kauniisti, eikä saanut edes suihkussa kovin pahaa sätkyä. Kynnetkin jo leikattiin, ja syytä totisesti olikin. 

Ibi totuttelee uuteen elämäänsä pienin askelin. Ihan vielä emme osaa sanoa, tuleeko siitä mahdollisesti lapsiperheeseen sopiva koira, onko se leikkisä, tarvitseeko se välttämättä koirakaverin tai pystyykö sen kanssa jonain päivänä lenkkeilemään kantakaupungissa ilman säikkymistä ja stressiä. Sen kuitenkin jo tiedämme, että Ibi on valtavan suloinen ja viipurilaiseksi hyvin pienikokoinen. Ja että Ibi pitää ruuasta sekä puruluista, osaa ulvoa, on utelias ja uskaltaa jo hienosti kiivetä kellarin portaat ylös ja alas. 

29.11.2025
Ibi pääsi Suomeen opetettelemaan kotikoiran elämää ja toistaiseksi sitä ujostuttaa kovasti. Elämä kylmällä, ankealla ja tupaten täydellä tarhalla on nyt onneksi takana. 

Ennen Suomeen tuloa Ibi kävi tautitestissä. Kaikki kahdeksan tutkittua tautia olivat sillä negatiivisia. Negatiivisia olivat anaplasmoosi, babesioosi, ehrlichioosi, hepatozoonoosi, leishmanioosi, Mycoplasma haemocanis, sydänmato Dirofilaria immitis sekä ihomato Dirofilaria repens.

28.10.2025
Iloinen Ibi ja sisarukset lähettivät videoterveiset aitauksesta, joka on ollut niiden koti jo monen kuukauden ajan. Sisarukset ovat nyt täysikasvuisia ja pienet tilat ovat käyneet entistäkin ahtaammaksi.

Olosuhteista huolimatta sisaruksista reippaimmat ovat säilyttäneet positiivisen luonteensa ja riemastuvat, kun ihminen saapuu aitaukseen. Ibi ottaa reippaasti kontaktia ja iloitsee pienistä huomion murusista, jotka ovat tarhaoloissa niin valitettavan harvassa. 

Viipurin koirat - Ibi, Idun, Ilith, Immu, Ina, Iole, Isolda 10/2025

19.9.2025
Ihana Ibi sai todistuksen hyväksystystä rabiesvasta-ainetutkimuksesta tassuihinsa ja aloittaa nyt kodin etsimisen. Ibillä on EU:n hyväksymän tutkimuslaitoksen myöntämä todistus testituloksesta ja lupa muuttaa marraskuun loppupuolella.

20.7.2025
Ibi on liikuttavan suloinen tyttö! Miten onnellinen se olikaan sen pienen hetken, kun se pääsi metsään kävelylle, kieriskelemään sammalessa ihanan ihmisen seurassa.

Ibi ja sen kuusi sisarusta syntyivät kodittomalle, mutta sosiaaliselle emokoiralle, jota kyläyhteisö ruokki Plodovojessa (ent. Pyhäjärvi, lähellä Käkisalmea). Emo kuitenkin sairastui vakavasti, jolloin koko koiraperhe otettiin kiinni. Emo päätyi Aurika-nimiselle eläinklinikalle hoidettavaksi, mutta valitettavasti hoidosta huolimatta se menehtyi lopulta. Ibin sisaruksia ovat Isolda, Ina, Ilith, Idun, Iole ja Immu.

Pennuille järjestyi onneksi paikka, ja ne vietiin väliaikaiseen hoitopaikkaan pienelle maatilalle. Siellä ne saivat asua siihen saakka, että rokotukset olivat tulleet voimaan. Pennut kasvoivat tilalla kanojen, ankkojen ja muiden eläinten keskellä ja olivat paljon ihmisten kanssa tekemisissä, mutta sisätiloissa ne eivät ole silti asuneet. Rokotukset antoivat riittävän suojan loppusyksystä, ja pennut ovat asuneet Elenan tarhalla loka-marraskuun vaihteesta saakka. 

Ibin onnenpäivä oli toukokuussa, kun se pääsi kuvattavaksi tarhan ulkopuolelle. Ibi otti hetkestä kaiken irti: se makoili sammaleella, nautiskeli hiljaisuudesta ja pehmeästä makuupaikasta. Se kieriskeli niin kovin tyytyväisenä kuin pieni koira vain voi olla. Välillä se nautti silittelystä ja vähän leikkimisestäkin. Voi mitä onnea! Tällaiset hetket ovat aivan arkea kotikoirille, mutta tarhalla asuvalle koiralle jokainen näistä asioista on niin kovin harvinaista: voi olla, että seuraavaa ulkoilua ankean aitauksen ulkopuolella saa odottaa kuukausia, pahimmillaan vuosia. Toivomme niin kovasti, että Ibi löytäisi oman kodin eikä sen kohtaloksi jäisi tarhalla masentuminen.

Ibi rakastaa tuttuja ihmisiä ja se voisi olla sellaisen rapsuteltavana ihan loputtomasti. Se on iloinen ja luottavainen tyttö tuttujen ihmisten seurassa, mutta vieraita ihmisiä se on tavannut hyvin vähän. Ibille kodin tarjoamista harkitsevan täytyykin muistaa, että sosiaalisuudestaan huolimatta se on kuitenkin kasvanut maaseudulla hyvin rajatussa ympäristössä, joten on varmaa, että se tulee arastelemaan uusia asioita ja tilanteita uudessa kodissa. Ibi ei ole myöskään asunut koskaan sisätiloissa, joten esimerkiksi sisäsiisteys ja yksinjääminen on opetettava sille kuten pennuille opetettaisiin. Uudella omistajalla tulee olla ymmärrystä siitä, että Ibi tulee tarvitsemaan aikaa sopeutumiseen eikä siitä välttämättä koskaan tule koiraa, jonka kanssa voisi ulkoilla kaupungin vilkkaissa keskustoissa. Se voi myös jännittää vieraita ihmisiä ja sille tulee antaa mahdollisuus tutustua niihin omaan tahtiinsa.

Mutta aivan kuten kaikki nuoret koirat, tulee Ibikin takuulla tarvitsemaan riittävästi ulkoilua, aktivointia ja kaikenlaista yhteistä puuhastelua omistajansa kanssa, jotta se saa energian purettua ja samalla opittua arjessa tarvittavia taitoja. Voi olla, että siitäkin huolimatta muutamat kengät tulevat saamaan kyytiä ja sohvan kulmaan jää suloisia hampaanjälkiä, mutta mitäpä niistä - ne kuuluvat koiran kanssa elämiseen ja niihin tulee suhtautua sopivalla huumorilla.

Koska Ibin tausta on maaseudulla ja koiralaumassa, etsii se kotia, joka sijaitsee rauhallisessa ympäristössä ja jossa on oma, aidattu piha uudessa ympäristössä ulkoilun opettelemiseksi. Kodissa on myös oltava reipas koirakaveri odottamassa. Ibiä ei siis luovuteta ainoaksi koiraksi eikä kerrostaloon.

Viimeisissä kuvissa näkyy pentueen emo.

Viipurin koirat - Ibi 5/2025

Ibi tautitestataan 8 vektorivälitteisen taudin varalta ennen Suomeen tuloa ja sen tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Sen kodinetsintää hoitaa Viipurin Koirat ry, joka on rekisteröitynyt Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 22917870. 

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.