Eläimen kipu, sen tunnistaminen ja hoitaminen

Teksti: Elina Palmgren

Eläimen kipua on vaikea tunnistaa, sillä eläin harvoin osaa kertoa kivustaan suoraan: vain pienet, tavallisesta poikkeavat tavat ja reaktiot kertovat jonkin olevan vinossa. Eläinten kipuun liittyy lisäksi monia vääriä uskomuksia ja harhaluuloja, eikä eläinten kyvystä kokea kipua oltu vielä muutama vuosikymmen sitten edes täysin varmoja. Onneksi eläinten kivun tunnistamisessa ja hoidossa on edetty noista ajoista jo pitkälle.

Viipurin Koirien aktiivi Elina Palmgren haastatteli kivun tunnistamisesta ja hoidosta eläinlääkäri Mari Vainionpäätä, joka on erikoistunut eläinten kivun hoitoon ja tutkimukseen. Mari on eläinlääketieteen tohtori (ELT) ja on suorittanut jatkotutkintonsa eläinlääketieteellisen farmakologian ja toksikologian osastolla. Hän on työskennellyt niin yksityisillä pieneläinklinikoilla kuin yliopistollisessa eläinsairaalassa. Eläinlääkäriasema Askel Oy:n perustamisesta (v. 2014) lähtien hän on toiminut klinikan vastaavana eläinlääkärinä.

Askel on Tuusulassa sijaitseva yksityinen eläinlääkäriasema, jonka toiminnan kulmakivenä on potilaslähtöisyys. Tarkoituksena on taata mahdollisimman stressitön käynti sekä potilaalle että omistajalle. Klinikalla on laajat mahdollisuudet tutkia ja hoitaa eläimiä (mm. röntgen, ultraääni, hammashoidot, leikkaussali, laajat laboratoriotutkimukset). Tämän lisäksi Askeleessa suoritetaan myös eläinten kipututkimuksia, joiden avulla moni lemmikki on saanut apua ja oikeaa hoitoa vaivoihinsa.

Mitä kipututkimuksissa tapahtuu?

Mari Vainionpää: ”Tutkimuksen aluksi katsotaan potilaan olemusta ja liikkumista, minkä jälkeen suoritetaan lämpökamerakuvaus. Kuvauksessa potilaaseen ei kosketa, joten arankin koiran tutkiminen on mahdollista. Lämpökameralla nähdään mahdolliset fysiologiset muutokset esimerkiksi lihasten käytössä tai painonvarauksessa. Lisäksi on mahdollista havaita monia tulehduksia, hermo-, jänne- ja lihasvammoja, sekä arvioida nivelten alueen toiminta. Kuvauksen lisäksi tutkimukseen kuuluu myös eläimen tunnustelu, mikäli potilas tämän sallii. Lihakset, nivelet, nivelsiteet, jänteet ja selkäranka tunnustellaan. Omistajan kanssa käydään huolellisesti läpi lemmikin oireet ja historia sekä mahdolliset aikaisemmat vammat ja hoidot. Tarvittaessa tutkimuksen yhteydessä otetaan myös verinäytteet yleisvoinnin ja mahdollisten muiden sairauksien tarkastamiseksi ja kipulääkkeiden turvallisen käytön varmistamiseksi. Tämän lisäksi voidaan ottaa röntgenkuvat rauhoituksessa tai tehdä ultraäänitutkimus. Jos tutkimuksen perusteella päädytään aloittamaan kipulääkitys, suunnitellaan lääkitys potilaalle yksilöllisesti.”

Kenelle suosittelisit kipututkimuksissa käymistä?

Mari Vainionpää: ”Usein kipua on hankala havaita ja omistaja saattaakin huomata vain pieniä muutoksia eläimen käytöksessä tai toiminnassa. Muutoksia saattaa esiintyä esimerkiksi ruokailun, lenkkeilyn tai nukkumisen yhteydessä, eläimen asennoissa tai käytöksessä. Joskus ärtyneisyys tai epänormaali reagointi kosketukseen voivat kertoa kivusta. Usein kipuoireet ilmaantuvat vähitellen, jolloin niiden havaitseminen voi olla omistajalle vieläkin vaikeampaa. Jos eläimellä esiintyy edellä mainittuja oireita, on asian tarkempi tutkiminen suotavaa. Oireet eivät kuitenkaan aina johdu kivusta, joten muut sairaudet ja oireiden aiheuttajat on suljettava diagnoosia tehtäessä pois.”

Miksi rescue-koira kannattaisi käyttää kipututkimukissa?

Mari Vainionpää: ”Rescue-koiran tausta ei useinkaan ole tarkasti tiedossa, eikä sen aikaisemmista elinolosuhteista tai esimerkiksi ravinnosta välttämättä ole juurikaan tietoa. Rescue-koira olisi hyvä tutkia myös kivun osalta, jotta tietäisi mitä on odotettavissa jatkon kannalta. Tutkimus on erityisesti tarpeen, jos koulutuksesta huolimatta ongelmia ilmenee esimerkiksi käyttäytymisen kanssa.

Rescue-koirat myös yleensä peittävät mahdolliset sairautensa ja kipunsa paremmin kuin monet muut koirat, koska isossa laumassa elävä koira ei voi näyttää heikkouttaan. Tämän vuoksi kivun havaitseminen kotioloissa ei välttämättä ole helppoa. Koira piilottaa kivun erityisesti omistajaltaan, mutta saattaa ilmaista sen herkemmin vieraalle ihmiselle.”

Mistä tunnistaa, että lemmikillä on kipuja?
Kuinka usein käytösongelmien taustalla ovatkin kivut?

Mari Vainionpää: ”Kivun tunnistaminen ei ole helppoa, sillä usein oireilu on hyvin olematonta. Oireita voivat edellä mainittujen lisäksi olla esimerkiksi pienet muutokset istuma-asennossa tai liikkuessa, haluttomuus hypätä tai liikkua liukkailla pinnoilla, tai lisääntynyt nukkuminen. Koira voi myös väistää jonkin kehon osan koskettamista. Lisääntynyt juominen tai yliaktiivisuus voivat olla kivuliaan koiran sijaistoimintoja. Myös muutokset ruokahalussa voivat olla merkkejä kivusta, mutta voivat kertoa myös muista mahdollisista ongelmista.

Käytösongelmat taas ovat laajempi kokonaisuus – mikäli eläimellä on kipuja, ei voida olettaa, että koulutuksella saadaan tuloksia aikaan. Lisäksi koulutuksessa eläintä voidaan ohjata asentoihin, jotka aiheuttavat kipua, eikä lopputulos ole tällöin toivottu. Monella koiralla käytöspuoli on helpottanut, kun kivut on saatu hoitoon.”

Onko rescue-koirilla jotain tyypillisiä kipua aiheuttavia vaivoja?

Mari Vainionpää: ”Taustasta riippuen perinnölliset ominaisuudet sekä ruoan laatuun ja määrään liittyvät kasvun ja kehittymisen ongelmat (esim. tuki- ja liikuntaelinten kehittyminen) ovat tällaisia. Vähäinen liikunta pitkän tarhauksen jälkeen voi aiheuttaa lihasten jumiutumista, kun koira pääsee omaan kotiin ja liikkumaan eri tavoilla ja useammin. Tätä voisi verrata tilanteeseen, jossa vähän liikkuva ihminen lähtee kylmiltään maratonille. Lisäksi rescueilla tavataan toisinaan onnettomuuksien aiheuttamia vammoja kuten vanhoja, hoitamattomia murtumia.”

Onko teillä yleisesti terveisiä rescue-koirien omistajille?

Mari Vainionpää: ”Kärsivällisyyttä, etenkin alkutaipaleelle – joskus fyysisten ongelmien (kipu, muut sairauden) kuntoon saaminen vie paljon aikaa ja rahaa ja joillain koirilla sopeutuminen muuttuneisiin olosuhteisiin voi kestää kauan.  Kärsivällisyys ja vaivannäkö usein palkitaan moninkertaisesti!”

 

Lisätietoja: Eläinlääkäriasema Askel