Yleistä moniresistenteistä bakteereista ja niiden testaamisesta

Moniresistentit bakteerit ovat maailmanlaajuinen ongelma, joka koskettaa niin eläimiä kuin ihmisiä ja yleistyy jatkuvasti. Yleistyminen johtuu mm. eläinten tehotuotannon ja mikrobilääkkeiden (antibioottien) runsaan käytön seurauksena. Bakteerit voivat myös tarttua esimerkiksi emokoiralta pennuille tai kypsentämättömän ravinnon välityksellä. Koirien tyypillisimmät moniresistentit bakteerit ovat MRSP, joka vastaa ihmisten sairaalabakteeria MRSA:ta sekä ESBL-, NDM- ja AmpC-bakteerit. Jälkimmäiset ovat suolistobakteereja (koirilla tyypillisesti E.coli tai Klebsiella), jotka tuottavat tietynlaisia antibiootteja pilkkovaa entsyymiä. Näiden bakteereiden kantajia löytyy runsaasti myös suomalaisista koirista ja ihmisistä.

Viipurin koirat ry ei testaa tarhalla asuvia koiria ennen adoptiota moniresistenttienbakteerien varalta, koska testaustulos olisi olosuhteissa epäluotettava ja kertoisi vain testaushetken tilanteessa. Mikrobit leviävät erittäin tehokkaasti kaikissa tiloissa, joissa on useita yksilöitä (koiratarhat, kennelit, tuontantoeläintilat jne.) ja karanteenitilojen puuttuessa on mahdotonta varmistaa, ettei koira saisi tartuntaa vielä ennen matkustamista Suomeen.

Testausten sijaan Viipurin Koirat on suunnannut resursseja ennaltaehkäisevään työhön, johon sisältyy mm. venäläisten yhteistyökumppanien valistaminen sekä ohjeistukset järkevään antibioottien käyttöön ja koirien ruokintaan (ei enää teurasjätettä tai muuta raakaa lihaa). Tarhoilla on myös lisätty toimia, jotka edistävät hygieniaa, ehkäisevät infektioita ja ylläpitävät tai parantavat koirien vastustuskykyä. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi varojen suuntaaminen lisärokotteisiin ja hygienian parantamiseen. Kennelyskärokotteet vähentävät merkittävästi erityisesti pentujen hengitystieinfektioita talviaikaan, jolloin antibiootteja ei tarvita. Lisäksi pienille pennuille on ennen tarhalle tuomista järjestetty kotihoitopaikkoja, joissa ne voivat olla turvassa vakavilta infektioilta kunnes niiden rokotukset ovat astuneet voimaan

Sen jälkeen kun Suomeen tuotu viipurilaiskoira todettiin ESBL-bakteerin kantajaksi keväällä 2017, on Viipurin Koirat ry teetättänyt lukuisia testejä, selvittänyt antibioottiresistenttien bakteerikantojen yleisyyttä yhteistyötarhoilla ja tehnyt merkittävää työtä resistenssin leviämisen hillitsemiseksi. MRSP-tilanne on hyvä, viipurilaiskoirilta on tehty vain satunnaisia löytöjä, mutta ulostevälitteisiä moniresistenttejä bakteereja esiintyy tarhoilla paljon. Yleensä resistenssigeeni kuormittaa bakteeria, eikä se välttämättä ole patogeeninen, ja tyypillisesti Suomeen tulevat koirat ovat kliinisesti terveitä, oireettomia kantajia. Kyseessä on kuitenkin suolistobakteeri, joten se saattaa (päätyessään muualle elimistöön) aiheuttaa vakavia yleisinfektioita tai esim. kroonista virtsatieinfektiota. Vaaralliseksi tartunta muuttuu siinä vaiheessa, kun bakteerin kantaja saa infektion, jota normaalisti hoidettaisiin mikrobilääkkeellä, jonka toiminnan ESBL-bakteerien tuottama beetalaktamaasi-entsyymi estä. Pahimmassa tapauksessa tällaiseen infektioon ei löydetä toimivaa lääkitystä.

Suoliston mikrobiomin uudistuessa resistentti bakteerikanta yleensä poistuu. Ihmisillä ESBL-bakteerien on todettu poistuvan muutamassa kuukaudessa ja Viipurin Koirien sekä adoptioperheiden teettämien bakteeritestien ja niiden kontrollien tulosten perusteella koirilla vaikuttaa olevan sama tilanne. Lähes kaikki testatuista viipurilaiskoirista on saanut jopa kolme negatiivista testitulosta puolen vuoden sisällä Suomeen saapumisesta, vaikka ensimmäinen testitulos olisi ollut positiivinen. On kuitenkin mahdollista, että koira jää ESBL-bakteerin kantajaksi. Tämän takia Viipurin Koirat ei luovuta koiria pikkulapsiperheisiin tai henkilöille, joiden vastustuskyky on huomattavasti heikentynyt. Jokaisen kotiehdokkaan kanssa keskustellaan huolellisesti ennen adoptiopäätöstä ja koteja ohjeistetaan aina toimimaan siten, että koira oletetaan ESBL-kantajaksi. Yhdistys suosittelee teettämään MRSP- ja ESBL-testit Suomeen saapumisen jälkeen. Kuten ihmisillä, myöskään koirilla todettu bakteerikantajuus ei rajoita normaalia elämää. Mikäli koiralla sen sijaan on bakteerin aiheuttama infektio, tulee muita koira- ja ihmiskontakteja välttää.

On myös tärkeää ottaa huomioon, että moniresistenttien bakteerien lisäksi monet patogeeniset mikrobit ovat zoonoottisia, joten perushygieniasta on suositeltavaa huolehtia aina, vaikka koiran ei epäiltäisi kantavan resistenttiä bakteerikantaa. Yhdistys suosittelee aina noudattamaan alla olevia ohjeita:

• Koiraa ei tulisi pusutella eikä sen tulisi antaa nuolla kasvoja
• Käsihygieniasta huolehtiminen: kädet pestään riittävän usein
  • Kun tullaan ulkotiloista sisälle
  • WC-käyntien jälkeen
  • Ennen ruokailua / ihmisten tai eläinten ruuan käsittelyä ja ehdottomasti aina raa’a lihan käsittelyn jälkeen
  • Jos kädet ovat likaiset
• Koiran ulosteet tulee aina kerätä ja hävittää sekajätteen mukana
• Kun sisällä käsitellään lemmikin ulostetta tai virtsaa, käytetään kertakäyttöhansikkaita ja saastunut alue pyyhitään peruspuhdistuksen jälkeen vielä desinfioivalla aineella, esimerkiksi Virkon S:llä ja lopuksi tulee vielä pestä kädet
• Kertakäyttöhansikkaita käytetään myös koskettaessa lemmikin suuta (esim. hampaita pestessä) tai peräaukon aluetta
• Koiran ruokakipot ym. pestään säännöllisesti ja pesuun käytetään vain niille tarkoitettua tiskiharjaa, minkä lisäksi ne pestään erillään ihmisten astioista
• Mikäli koiralla on todettu ESBL-kantajuus, tulee noudattaa vielä seuraavia ohjeita:
  • Varatessa aikaa eläinlääkäriin tulee ilmoittaa koiran olevan ESBL-kantaja
  • Myös ihmisen on tärkeää ilmoittaa lääkärissä ym. käydessään, että kotona on ESBL-positiiviseksi todettu koira, jotta henkilökunta voi arvioida seulonnan tarpeen