Huikea #lahjoitalantti-tempaus Parane pian! -rahaston hyväksi päättyy tänään! Kampanjan aikana olemme jakaneet kanssanne koskettavia koirakohtaloita ja tekstejä alkuvuoden aikana hoitoa saaneista koirapotilaista.

Yhdistyksellämme on jatkuvasti lukuisia koiria kotihoidossa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kotihoitaja sitoutuu pitämään kotia etsivää koiraa luonaan niin kauan, että sille löytyy oma koti. Joskus se tarkoittaa päiviä, joskus kuukausia, joskus jopa yli vuoden. Sinä aikana hoitajan tulee pitää koiraa kuin omaansa: ulkoiluttaa, aktivoida, tarpeen vaatiessa myös kouluttaa ja käyttää eläinlääkärissä.

Pieni ja suloinen Drako-pentu matkusti pari viikkoa sitten Suomeen kotihoitoon. Hoitopaikkaan saavuttuaan pentu vaikutti hämmentyneeltä pitkästä matkasta, mutta reipastui jo yhdessä yössä. Pian Drako alkoi kuitenkin yskiä ja kotihoitaja epäili syyksi kennelyskää. Koska kennelyskä on yleinen vaiva ja paranee usein itsestään, tilannetta päädyttiin vain tarkkailemaan.

Freddy-poika odottaa pääsyä Suomeen Irinan tarhalla. Loukkaantuneena tarhalle saapunut Freddy asusteli ensin työntekijöiden kahvihuoneessa yhdessä kahden kissan kanssa ja majailee tällä hetkellä pikkuaitauksessa Irinan kotipihalla. Poika oli löytynyt Pietariin johtavan tien varrelta ja toimitettu yöllä ensin eläinlääkäriin ja sitten Irinan hoiviin. Freddy oli löydettäessä huonossa kunnossa: sen etujalasta oli kuoriutunut iho pois, nivusessa sillä oli haava, ja takapää vaikutti voimattomalta ja kävely hankalalta. Lisäksi pojan yleiskunto oli huono.

Ihastuttava Andrei-poika muutti Irinan tarhalta Suomeen kotikoiraksi tänä keväänä, mutta palautui pian kotia etsiviin itsestään riippumattomista syistä. Siitä lähtien Andrei on ollut kotihoidossa Keravalla. Entisessä kodissaan Andrei sai uudeksi nimekseen Manu.

Kuvaterveiset eiliseltä Viipurin-reissulta!

Palkitseminen on oikotie oppimiseen – sen avulla kerrotaan koiralle, mitä siltä toivotaan, ja vahvistetaan toivottua käyttäytymistä. Rankaisu opettaa koiran pelkäämään, ensisijaisesti rankaisijaa, ja syö koiran luottamusta häntä kohtaan.

#lahjoitalantti-tempaus pyörähti viime viikolla vauhdilla käyntiin. Vielä ennen ensimmäistä lahjoitussummapäivitystä haluamme jakaa kanssanne toisen tarinan koirasta, joka on tänä vuonna saanut hoitoa ja huolenpitoa Parane pian! -rahaston ansiosta.

Eläinlääkärikulut ovat yksi yhdistyksen suurimmista menoeristä. Maahan tulevat koirat täytyy rokottaa ja hoitaa asianmukaisesti, Viipurissa tarhakoirille on mahdollistettava tarvittaessa pääsy eläinlääkärille, ja Suomessa kotihoitolaiset tarvitsevat myös toisinaan hoitoa ja lääkintää. Kuten jokainen koiranomistaja tietää, eläinlääkärikäynnit eivät ole halpaa touhua eivätkä lääkkeet ilmaisia. Tämä on tilanne myös rajan takana.

Juuri uuteen kotiin muuttanut rescuekoira on aina suuren karkaamisriskin alla. Voi tuntua liioittelulta, kun yhdistyksemme koiravaraajat vannottavat moneen kertaan, että koiralla on aluksi oltava aina kaksi hihnaa jokaisella ulkoilulla, toinen kiinni pannassa ja toinen valjaissa. Kaksi hihnaa siksi, että koira pystyy hämmästyttävän nopeasti puremaan hihnan poikki, jos se säikähtää kunnolla. Erityisen säikyille koirille suosittelemme lisäksi ns. noutajahihnaa varmistukseksi, sillä täydellisen paniikin iskiessä päälle voi koira saada rimpuiltua itsensä läpi niin pannasta kuin valjaistakin.