Tämän vuoden Rakennustalkoot-kampanjalla on kaksi päätavoitetta:
2017
21.6.2017
Rakennustalkoot 2017 -kampanja käynnistyy |
1.6.2017
#lahjoitalantti-tempaus Parane pian! -rahaston hyväksi päättyyHuikea #lahjoitalantti-tempaus Parane pian! -rahaston hyväksi päättyy tänään! Kampanjan aikana olemme jakaneet kanssanne koskettavia koirakohtaloita ja tekstejä alkuvuoden aikana hoitoa saaneista koirapotilaista. |
30.5.2017
Kotihoitajan onnet ja onnettomuudetYhdistyksellämme on jatkuvasti lukuisia koiria kotihoidossa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kotihoitaja sitoutuu pitämään kotia etsivää koiraa luonaan niin kauan, että sille löytyy oma koti. Joskus se tarkoittaa päiviä, joskus kuukausia, joskus jopa yli vuoden. Sinä aikana hoitajan tulee pitää koiraa kuin omaansa: ulkoiluttaa, aktivoida, tarpeen vaatiessa myös kouluttaa ja käyttää eläinlääkärissä. |
29.5.2017
Drako päivystyksessä #lahjoitalanttiPieni ja suloinen Drako-pentu matkusti pari viikkoa sitten Suomeen kotihoitoon. Hoitopaikkaan saavuttuaan pentu vaikutti hämmentyneeltä pitkästä matkasta, mutta reipastui jo yhdessä yössä. Pian Drako alkoi kuitenkin yskiä ja kotihoitaja epäili syyksi kennelyskää. Koska kennelyskä on yleinen vaiva ja paranee usein itsestään, tilannetta päädyttiin vain tarkkailemaan. |
27.5.2017
Freddyn jalkaleikkaus #lahjoitalanttiFreddy-poika odottaa pääsyä Suomeen Irinan tarhalla. Loukkaantuneena tarhalle saapunut Freddy asusteli ensin työntekijöiden kahvihuoneessa yhdessä kahden kissan kanssa ja majailee tällä hetkellä pikkuaitauksessa Irinan kotipihalla. Poika oli löytynyt Pietariin johtavan tien varrelta ja toimitettu yöllä ensin eläinlääkäriin ja sitten Irinan hoiviin. Freddy oli löydettäessä huonossa kunnossa: sen etujalasta oli kuoriutunut iho pois, nivusessa sillä oli haava, ja takapää vaikutti voimattomalta ja kävely hankalalta. Lisäksi pojan yleiskunto oli huono. |
24.5.2017
Andrein hymy kuntoon #lahjoitalanttiIhastuttava Andrei-poika muutti Irinan tarhalta Suomeen kotikoiraksi tänä keväänä, mutta palautui pian kotia etsiviin itsestään riippumattomista syistä. Siitä lähtien Andrei on ollut kotihoidossa Keravalla. Entisessä kodissaan Andrei sai uudeksi nimekseen Manu. |
14.5.2017
Kuvablogi: Viipurissa 13.5.Kuvaterveiset eiliseltä Viipurin-reissulta! |
9.5.2017
PALKITSENKO VAI RANKAISENKO? MITEN KOIRA OPPIIPalkitseminen on oikotie oppimiseen – sen avulla kerrotaan koiralle, mitä siltä toivotaan, ja vahvistetaan toivottua käyttäytymistä. Rankaisu opettaa koiran pelkäämään, ensisijaisesti rankaisijaa, ja syö koiran luottamusta häntä kohtaan. |
9.5.2017
Lenin hätäleikkaus #lahjoitalantti#lahjoitalantti-tempaus pyörähti viime viikolla vauhdilla käyntiin. Vielä ennen ensimmäistä lahjoitussummapäivitystä haluamme jakaa kanssanne toisen tarinan koirasta, joka on tänä vuonna saanut hoitoa ja huolenpitoa Parane pian! -rahaston ansiosta. |
4.5.2017
#lahjoitalantti-tempaus Parane pian! -rahaston tueksiEläinlääkärikulut ovat yksi yhdistyksen suurimmista menoeristä. Maahan tulevat koirat täytyy rokottaa ja hoitaa asianmukaisesti, Viipurissa tarhakoirille on mahdollistettava tarvittaessa pääsy eläinlääkärille, ja Suomessa kotihoitolaiset tarvitsevat myös toisinaan hoitoa ja lääkintää. Kuten jokainen koiranomistaja tietää, eläinlääkärikäynnit eivät ole halpaa touhua eivätkä lääkkeet ilmaisia. Tämä on tilanne myös rajan takana. |
19.3.2017
Tavoitteena nolla karkuriaJuuri uuteen kotiin muuttanut rescuekoira on aina suuren karkaamisriskin alla. Voi tuntua liioittelulta, kun yhdistyksemme koiravaraajat vannottavat moneen kertaan, että koiralla on aluksi oltava aina kaksi hihnaa jokaisella ulkoilulla, toinen kiinni pannassa ja toinen valjaissa. Kaksi hihnaa siksi, että koira pystyy hämmästyttävän nopeasti puremaan hihnan poikki, jos se säikähtää kunnolla. Erityisen säikyille koirille suosittelemme lisäksi ns. noutajahihnaa varmistukseksi, sillä täydellisen paniikin iskiessä päälle voi koira saada rimpuiltua itsensä läpi niin pannasta kuin valjaistakin. |
7.3.2017
Eläimen kipu, sen tunnistaminen ja hoitaminenTeksti: Elina Palmgren Eläimen kipua on vaikea tunnistaa, sillä eläin harvoin osaa kertoa kivustaan suoraan: vain pienet, tavallisesta poikkeavat tavat ja reaktiot kertovat jonkin olevan vinossa. Eläinten kipuun liittyy lisäksi monia vääriä uskomuksia ja harhaluuloja, eikä eläinten kyvystä kokea kipua oltu vielä muutama vuosikymmen sitten edes täysin varmoja. Onneksi eläinten kivun tunnistamisessa ja hoidossa on edetty noista ajoista jo pitkälle. |