Syyskuun 28. päivänä vietetään kansainvälistä rabiespäivää. Teemapäivän tavoitteena on lisätä tietoa rabieksen torjunnasta ja kannustaa rabieksen vastaisiin toimiin. Samalla erilaiset toimijat saavat mahdollisuuden tehdä yhteistyötä ja kertoa työstään muille. Tänä vuonna rabiespäivän teema on rokottaminen.  

Rabiesta esiintyy erityisesti Aasiassa ja Afrikassa, mutta sitä tavataan edelleen myös Itä-Euroopassa. Venäjän federaatiossa todetaan rabiesta vuosittain kaikkiaan 2000–4000 eläimellä, joista valtaosa Keskisen, Eteläisen tai Volgan federaatiopiirien alueilla eli liittovaltion lounaisosissa. Venäjän federaatiossa on 146 miljoona asukasta, joista sairastuu vesikauhuun vuosittain kahdesta kuuteen ihmistä. Villieläimet – Venäjällä pääasiassa ketut ja supikoirat – toimivat taudin reservuaarina ja levittävät sitä muihin eläimiin. Ihmisiin tauti päätyy yleensä sellaisen koiran tai kissan välityksellä, joka on joutunut sairaan villieläimen puremaksi. 

Viipurin seudulla on onnistuttu rabieksen torjunnassa

Rabiesta torjutaan levittämällä syöttirokotteita alueille, joilla elää kettuja, supikoiria ja muita tartunnalle alttiita villieläimiä. Myös koirien ja kissojen rokottaminen on tärkeää, ja erityisen tärkeää se on silloin, kun eläimet kulkevat vapaina. Katukoiraongelma ja lemmikkieläinten heitteillejättö hankaloittavat rabieksentorjuntaa ja lisäävät ihmiseen kohdistuvaa riskiä, sillä nämä eläimet ovat omistettuja koiria ja kissoja alttiimpia villieläinten puremille. 

Pietarissa ja Leningradin hallintoalueella, jossa Viipurikin sijaitsee, on onnistuttu siinä, missä monilla muilla seuduilla on vielä suuria haasteita. Alueella on todettu yksi rabiestapaus viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Syöttirokotekampanjoiden lisäksi alueella on toiminut pitkään ohjelma, jonka avulla irtokoiria pyydystetään, sterilisoidaan ja rokotetaan. Lukuisat vapaaehtoiset ja yksityiset tarhat tekevät samaa työtä. Viipurin seudulla ei ole kunnallisia löytöeläintarhoja, ja kodittomista kissoista ja koirista huolehtiminen onkin yksityisten tarhojen ja yksittäisten vapaaehtoisten sekä vapaaehtoisista koostuvien ryhmien varassa. 

Viipurin Koirien yhteistyöeläinlääkärin välineitä Svetogorskin tarhalla. Taustalla sterilisaatiota odottava koira. Kuva: Aino Arjas (2019)

Viipurin koiratarhoilla noudatetaan tehostettua rokotusohjelmaa

Oma yhdistyksemme hankkii rabies- ja yhdistelmärokotuksia kolmelle Suomen itärajan läheisyydessä sijaitsevalle löytökoiratarhalle. Kaikki näillä asuvat koirat rokotetaan vuosittain. Yhteensä näillä tarhoilla on noin 450 koiraa, joista osa saa yhdistyksemme välityksellä kodin Suomesta ja pieni osa adoptoidaan paikallisesti. Osa koirista viettää tarhoilla vuosia ennen kodin löytymistä ja osa jää tarhalle loppuelämäkseen. Rokotusten ja adoptioiden lisäksi Viipurin Koirat ry tukee alueella tehtävää löytöeläintyötä myös monilla muilla tavoilla, kuten kustantamalla eläimille ruokaa ja suojia. Vuonna 2018 yhdistys kustansi noin 150 koiralle sterilisaation/kastraation. Tänä vuonna määrä on toivoakseni suurempi.

Käytännössä löytökoirat – varsinkin pennut – ovat tarhalle päädyttyään usein niin aliravittuja ja heikkokuntoisia, että ensimmäisen rokotuksen teho voi jäädä puutteelliseksi. Tästä syystä tarhat, joiden kanssa teemme adoptioyhteistyötä, ovat alkaneet noudattaa keväästä 2018 alkaen rokotusohjelmaa, jossa kaikkien tarhalle saapuvien koirien rabiesrokotus tehostetaan kuukauden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Lisäksi koirille annetaan sisäloislääkitys ennen rokottamista. Myös muut Responsible Rescue -kriteereihin sitoutuneet yhdistykset edellyttävät Suomeen tuotavilta koirilta nykyään kahta 3–4 viikon välein annettavaa rabiesrokotusta yhden lakisääteisen rokotusannoksen sijaan. Viipurin Koirat ry varmistaa adoptoitavilta koirilta rokotuksen onnistumisen raivotautirokotevasta-ainetesteillä vielä ennen Suomeen tuloa. 

Viipurilaiskoirien verinäytteitä matkalla rabiesrokotevasta-ainetutkimuksiin. Kuva: Mika Federley (2019)

Löytökoiria auttamalla rabiesta vastaan

Rescuetoimintaa ja sen yhteyttä rabieksen leviämisriskiin käsitellään suomalaisessa mediassa usein negatiivisessa valossa. Asiaa voi tarkastella myös toisin. Rescue- ja löytöeläintoimijoiden rooli rabieksenvastaisessa työssä ei ole aivan mitätön, sillä he vastaavat lukuisten eläinten kiinniotosta, rokottamisesta ja sterilisoinnista sekä osallistuvat lisäksi valistustyöhön. Hylättyjen ja muiden irrallaan kulkevien eläinten talteenotto, sterilisointi ja adoptiot pienentävät katukoira- ja kissapopulaatioita, mikä ehkäisee merkittävästi sekä näihin itseensä että ihmisiin kohdistuvaa tartuntariskiä. 

Suomesta käsin toimivien rescueyhdistysten rooli on tärkeä, sillä kohdemaissa tehtävä työ ei useinkaan ole vähävaraisuuden vuoksi mahdollista ilman muualta saatavaa taloudellista tukea, eivätkä löytöeläintalot ja -tarhat voi ottaa uusia eläimiä vastaan ilman, että osa edellisistä on ensin saanut kodin. Rescueyhdistyksillä on mahdollisuus vaikuttaa yhteistyökumppaniensa osaamistasoon, ja ne voivat tukea sellaista toimintaa ja mahdollistaa sellaisia resursseja, joilla on tärkeä merkitys rabieksenvastaisessa työssä. Viipurin seudulla tehtävä löytöeläintyö on Suomen kannalta erityisen tärkeää alueen läheisen sijainnin vuoksi.

Halutessasi voit tukea tätä työtä lahjoittamalla. 

Olgan tarhalla asuva Lilu-koira matkalla viipurilaiselle eläinlääkäriasemalle sterilisoitavaksi syyskuussa 2019. Viipurin Koirien aktiivit poimivat koiran maantieltä turvaan paria kuukautta aiemmin, ja se päätyi kodittomien koirien tarhalle. Omistajaa ei tavoitettu. Kuva: Aino Arjas (2019)

Teksti: Aino Arjas
aino.arjas@viipurinkoirat.fi
 

Lähteet ja mielenkiintoista luettavaa: 

World Rabies Day. Global Alliance for Rabies Control.

Rabies surveillance in the Russian Federation. M.I. Shulpin et al. Revue scientifique et technique (International Office of Epizootics). 2018.

Rabiesvasta-aineet tarhakoirilla – mitä kuuluu Viipuriin? Viipurin Koirat ry. 17.6.2019.

Responsible Rescue -sitoumus. 

The effect of endoparasitism on the immune response to antirabies vaccination in puppies. Mojišová et al. 2007.