Maailman rabiespäivää (28.9.2021) vietettiin tänä vuonna 15:ttä kertaa. Tällä kertaa päivän teema oli “Rabies: facts, not fear”. Teema sopii hyvin myös rescuetoimijoille, jotka joutuvat usein kohtaamaan tauteihin liittyviä ennakkoluuloja. Tautiriskit ja erityisesti rabies nousevat usein esille rescuekoiriin liittyvissä keskusteluissa. Koiria, jotka asuvat maissa, jossa esiintyy rabiesta, pidetään tartuntariskinä ajattelematta asiaa sen pidemmälle. Koko tämä eläinsuojelun osa-alue kärsii negatiivisista asenteista, mikä puolestaan tekee mm.

Niin mielellämme sanoisimme, että rescuekoira on kuin mikä tahansa muukin koira. Tavallaan se onkin, onhan kyse kesykoirasta ja sen lajityypillisistä tarpeista. Mutta totuus on, että vaikka rescuekoirat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä erilaisia koiria, on niistä suurimmalla osalla kuitenkin tiettyjä käyttäytymispiirteitä, jotka erottavat ne ns. onnellisen pentuajan kasvattajan kotona eläneistä ja luovutusikäisinä uuteen kotiin muuttaneista koirista.

Noa syntyi vuonna 2013 ja päätyi siskonsa kanssa viipurilaiselle koiratarhalle. Samana vuonna, joulun alla, Viipurin koirien sivuilla kerrottiin tämän pienen koirapojan joululahjatoive: oma koti, täysi ruokakuppi ja lämmin peti. Toive jäi toteutumatta ja seuraavana keväänä Noan tarina jatkui surullisena:

”Suuresti ihmetelemme, miksei kukaan ole vielä halunnut Noa-poikaa itselleen?” Viipurin koirien aktiivit kirjoittivat. Ujo, mutta kovin ystävällinen koirapoika jatkoi yrityksiään uskaltautua ihmisten lähelle, rohkeampien takaa, saadakseen edes hieman rapsutuksia ja pienen herkun.

Pohdimme, että olisi kivaa kirjoittaa juttu jostakin kodin saaneesta koirasta, joka olisi ehtinyt samaan 15 vuoden ikään kuin yhdistyskin. Sopiva seniori-ikäinen viipurilaiskoira löytyi Kirsi Lindroosilta (ent. Mänd), joka kuuluu Viipurin Koirat ry:n perustajiin. Haastattelin Kirsiä ja pyysin häntä kertomaan yhteisestä taipaleestaan Minnin kanssa.

Viipurin Koirat ry:n perustamisesta tulee syksyllä kuluneeksi 15 vuotta. Yhdistys rekisteröitiin marraskuussa 2006. Mikäli koronatilanne sallii, juhlimme syntymäpäivää 8. elokuuta Vantaalla.

Pikkuyhdistys on 15 vuodessa kasvanut yhdeksi Suomen tunnetuimmista rescueyhdistyksistä, joka tunnetaan mm. vastuullisuudesta, avoimesta tiedottamisesta ja suuresta kohdealueella toteutetun avun määrästä. 

Koronapandemia on kurittanut kovalla kädellä myös kodittomia koiria Venäjällä. Vaikka koronavirus ei onneksi koiriin tartukaan, se on saanut silti löytökoiratarhat ahdingon partaalle. Paikalliset lahjoitukset ovat vähentyneet, koska ihmisten varat ja jaksaminen menevät oman selviytymisen takaamiseen. Koirien hylkäämiset ovat lisääntyneet, koska ihmisillä ei ole varaa huolehtia koiristaan, ja toisaalta varmasti myös Venäjällä kotona vietetty aika on koronaeristyksen takia lisääntynyt ja houkutellut hankkimaan lemmikkieläimiä hetken mielijohteesta.

Vuosittaista Euroopan antibioottipäivää vietetään marraskuun 18 päivänä. Viipurin Koirat ry on seurannut välittämiensä koirien ESBL-tilannetta kesästä 2017. Seurannan alettua mediassa on useita kertoja korostettu ulkomailta tuotavien katukoirien olevan iso riski antibioottiresistenssin leviämiselle Suomessa.

Lauantaina 15.8. Viipurissa leikattiin vähävaraisten ihmisten koiria suomalaisten tuella ja ehkäistiin näin uuden kodittomien koirien sukupolven syntymä! Tarhanpitäjä ja eläinlääkäri Snezhanna operoi AlphaVet-klinikalla kaikkiaan kahdeksan koiraa, joista viisi oli narttuja ja kolme uroksia. Kiitos Snezhannan nämä koirat eivät ikinä tule saamaan ei-toivottuja jälkeläisiä. Kiitos kampanjan mahdollistamisesta kuuluu myös suomalaisille lahjoittajille, jotka ovat olleet tukemassa sterilointitoimintaa!

Viipurin Koirat ry alkoi teettää rabiesrokotevasta-ainemittauksia kesällä 2018. Vapaaehtoisena kokeiluna alkanut vasta-ainetasojen määrittäminen vakiintui pian osaksi Viipurin Koirien adoptioprosessia. Tutkimus on kesän 2018 jälkeen suoritettu lähes kaikille yhdistyksen välityksellä adoptoiduille koirille. 

Suomen Eläinlääkäriliitto SELL julkaisi 11.12.2019 uutisen ”Ihmisen rabieskuolema Suomessa on vain ajan kysymys”. Uutinen alkaa kuvitteellisella tarinalla siitä, miten vastuullisen järjestön välittämä pentuikäinen rescuekoira kuolee rabiekseen ja on sitä ennen ehtinyt purra kahta ihmistä ja olla kontaktissa useisiin muihin ihmisiin sekä eläimiin. Tämä keksitty tarina on erittäin tunteisiin vetoava ja samalla äärimmäisen pelottava.