Antibioottiresistenssi – rescuekoira ei ole suurempi riski kuin matkustava ihminen

Vuosittaista Euroopan antibioottipäivää vietetään marraskuun 18 päivänä. Viipurin Koirat ry on seurannut välittämiensä koirien ESBL-tilannetta kesästä 2017. Seurannan alettua mediassa on useita kertoja korostettu ulkomailta tuotavien katukoirien olevan iso riski antibioottiresistenssin leviämiselle Suomessa. Tälle väitteelle ei alun perinkään ollut muuta perustetta kuin testeissä todettujen bakteerikantajien suuri määrä: testatut koirat olivat kaikki oireettomia, ja nyt yli kolmen vuoden seurannan jälkeen voi melko hyvillä mielin sanoa väitteen olevan sellaisenaan sekä harhaanjohtava että väärä.

Tärkein syy resistenssin kehittymiselle on antibioottien liiallinen käyttö, mutta bakteerien tarttumista yksilöstä toiseen nopeuttaa epähygieeniset olot ja suuri määrä yksilöitä ahtaissa tiloissa. Tämän takia eläinten antibioottiresistenssi on erityisesti eläintuotannon ongelma, ja samasta syystä valitettavan yleistä myös koiratarhoilla. Suomessakin tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että ulosteen välityksellä leviäviä alkueläimiä esiintyy huomattavasti enemmän kennelolosuhteissa, joissa koiria on paljon, kuin yksittäisillä perhekoirilla. Resistentti bakteerikanta voi tarttua myös elintarvikevälitteisesti ja erityisesti raakaruokinta on riskitekijä.

Suoliston mikrobisto kuitenkin uudistuu jatkuvasti ja harvoin resistentit bakteerit jäävät elinikäiseksi murheeksi. Viipurin Koirien kolme vuotta jatkuneen seurannan perusteella näyttää siltä, että ESBL-positiivisiksi todetuista koirista yhdeksän kymmenestä puhdistuu bakteerista muutamassa kuukaudessa kotiolosuhteisiin päästyään. Vastaavia tuloksia on saatu myös ihmisten osalta.

Monet resistenteistä bakteereista ovat zoonoottisia, eli ne voivat tarttua eläinten ja ihmisten välillä, minkä takia ne ovat riski myös rescuetoiminnassa. Viipurin Koirat ei kuitenkaan testaa tarhalla olevia koiria moniresistenttien bakteerien varalta, koska tarhaolosuhteissa tartuntatilanne muuttuu nopeasti eikä yksi negatiivinen testitulos vielä takaisi sitä, etteikö koira kantaisi resistenttiä bakteerikantaa. Testaamisen sijaan yhdistys on keskittynyt hygieniaolojen kehittämiseen tukemillaan koiratarhoilla, mm. rajoittamalla koiramäärää aitauksissa ja eristämällä sairaat tai heikkokuntoiset yksilöt. Antibioottihoitojen sijaan on lisätty ennaltaehkäisevää toimintaa, esim. maksamalla kennelyskärokotteita. Lisäksi  yhdistys ohjeistaa jokaista uutta omistajaa toimimaan siten, että koira oletetaan bakteerikantajaksi. Bakteerien testaamista kuitenkin suositellaan Suomeen saapumisen jälkeen, jolloin ympäristötekijät ovat helpommin hallittavissa. Mikrobitartuntoja koirien ja ihmisten välillä vaikuttaisi olevan helppo estää mm. hyvän käsihygienian avulla.

Yli kolme vuotta kestäneen seurannan aikana Viipurin Koirien tietoon ei ole tullut yhtään todennettua bakteeritartuntaa rescuekoirasta ihmiseen. Vuonna 2018 uutisoitiin resistentin NDM-bakteerin siirtymisestä suomalaiskoirien ja omistajien välillä, mutta silloin epäiltiin, että siirtyminen olisi tapahtunut ihmisestä koiraan. Ihmiset saavat resistentin bakteeritartunnan todennäköisimmin matkailun yhteydessä. Ihmisilläkin suurin osa tartunnoista on oireettomia, ja toisin kuin rescuekoiria, oireettomia ihmisiä ei testata bakteerikantajuuden varalta. Kuitenkin joidenkin lähteiden mukaan jopa yksi kolmasosa kaukomatkailijoista tuo tuliaisena ESBL-bakteerin.

Resistentin bakteerin tartuntariskinä rescuekoira ei ole sen isompi riski kuin matkustava ihminen, koska molemmilla elimistön mikrobisto uudistuu ja resistentti bakteerikanta poistuu pääasiassa muutamassa kuukaudessa. Bakteerikantajuus ei yleensä ole yksilölle itselleen vaarallista, koska resistenssigeeni ei lisää infektioriskiä, eikä se rajoita normaalia elämää. Ongelmaksi kantajuus muodostuu, jos kantaja saa oireisen infektion, koska sopivaa hoitoa voi olla vaikea, jossain tilanteissa jopa mahdotonta, löytää. Mikäli kantajuus on tiedossa, on oireettomuudesta huolimatta siis tehtävä kaikkensa, jotta bakteeria ei levitä eteenpäin.

On erittäin tärkeää, että jokainen kantaa vastuunsa taistelussa antibioottiresistenssin leviämistä vastaan. Vastuullisesti toimivat rescueyhdistykset kehittävät toimintaansa jatkuvasti tiedon lisääntyessä ja ottavat kaikki terveysriskit vakavasti. 


Teksti: Tanja Liukkonen (tanja.liukkonen@viipurinkoirat.fi) 17.11.2020