Fjodor on ollut tarhalla jo lähes puolet elämästään eli yli vuoden. Fjodor oli hetken kotia etsivissäkin, kunnes sen luonne huomattiin hiukan arveluttavaksi ja poika päätettiin poistaa sieltä. Fjodorin menneisyydestä ei tietoja ole, ainoastaan se, että tämäkin komea koira on joskus ollut jonkun, joka sen on päättänyt sitten hylätä. Fjodor on viettänyt lähes koko tarhallaoloaikansa ketjun päässä, sillä sekään ei muista uroksista pidä. Niinpä olimme oikein iloisesti yllättyneitä, kun viime reissulla poika asustikin aitausta Freisan, Veran ja Ljudikin kanssa. Ketjun päässä ollessaan on Fjodor aina saanut "säälipossunkorvia", mutta tämä aitauksessa touhuava, Ljudikin kanssa leikkivä poika ei enää sääliä kaipaa. Fjodor on reipastunut ja muuttunut leikkisäksi ja suvaitsevaisemmaksi päästyään pois ketjusta -niinpä se tulikin toimeen toisen aikuisen uroksen kanssa vallan mainiosti. Fjodorista tuli kummikoira, koska toivomme sillä ehkäisevämme sen joutumisen Viipuriin vahdiksi. Suomeen Fjodoria tuskin voi tuoda, niinpä sen ainoa toivo on tarha tai hyvä venäläinen koti. Fjodor on saanut vuoden vaihteessa kodin Viipurilaiselta maatilalta. Fjodorista tuli vahtikoira, mutta Irina kertoo kodin olevan hyvä. Pojalla on pitkä juoksuvaijeri ja lämpöeristetty koppi sekä omia ihmisiä pitämässä pojasta huolta. Fjodorilla on uudessa kodissa myös koirakaveri Irinan tarhalta, joka muutti Fjodorin uuteen kotiin samaan aikaan kuin Fjodorkin.