Suomen Eläinlääkäriliiton Eläinlääkäripäivillä 11.12.2019 luennoivan asiantuntijan mukaan ihmisen rabieskuolema Suomessa olisi vain ajan kysymys. Luennoitsija viittaa Ruokaviraston riskinarviointiyksikön vuosina 2018–2019 laatimaan selvitykseen, jossa osalla tuontikoirista todettiin matalia tai olemattomia rabiesrokotusvasta-ainetasoja.

Eläimen raivotauti (ihmisillä vesikauhu) eli rabies on viruksen aiheuttama hermostosairaus, joka tarttuu sairastuneen eläimen puremasta ja johtaa kuolemaan. Rabiesta esiintyy kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta, mutta tilanne on vaikein Afrikassa ja Aasiassa, joissa tapahtuu 95 % ihmisten rabieskuolemista. Euroopasta se on saatu vähenemään ja monet maat ovat kokonaan vapaita rabieksesta. Niissä Euroopan maissa, joissa tautia esiintyy, toimivat villieläimet (pääasiassa ketut ja supikoirat) taudin reservuaarina. Näistä se voi tarttua puremien kautta rokottamattomiin kotieläimiin. Ihmisiin tauti tarttuu tavallisimmin koiranpureman välityksellä. (Lähde: WHO).

Rabieksen itämisaika vaihtelee koirilla muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen. Oireet puhkeavat yleensä 2–7 viikossa ja tauti johtaa kuolemaan alle viikossa oireiden alkamisesta. Tauti on estettävissä rokotuksella ja lemmikkieläinten rokottaminen ja villieläinten syöttirokottaminen onkin tärkein tapa torjua tautia. Myös ihmisten on mahdollista suojautua rokotuksella.

Eläinlääkäriliiton tiedotteessa esitetään kuvitteellinen esimerkkitapaus, jossa ulkomailta tuotu pentu sairastuu rabiekseen Suomessa. Jostain syystä esimerkin pennun kerrotaan olevan nimenomaan vastuullisen suomalaisen yhdistyksen maahantuoma. Samassa tiedotteessa todetaan kuitenkin, että koiran vasta-ainetason mittaaminen jo lähtömaassa ennen Suomeen tuontia estäisi tartuntaa kantavien koirien tuonnin lähes sataprosenttisesti.

EU:n komissio on määritellyt riskien pohjalta ne maat, joista tuotaessa rabiesvasta-ainetestit ovat tarpeen (576/2013). Mm. Venäjältä tuotaessa tai Romaniasta siirrettäessä komissio ei ole pitänyt niitä tarpeellisina. Vastuullisen tuonnin kriteereihin sitoutuneet yhdistykset ovat kuitenkin päätyneet moniin sellaisiin toimiin, jotka ovat lain vaatimia tuontiehtoja tiukempia.

Osa suomalaisista rescueyhdistyksistä sopi keväällä 2018 maakohtaisista kriteereistä, joita toiminnassa tulisi mm. tautiriskien vuoksi noudattaa. Responsible Rescue -toimintaan sitoutuneet rescueyhdistykset ovat tietoisia raivotaudin vaarallisuudesta ja suhtautuvat vakavasti rokotusvasta-aineissa todettuihin puutteisiin. Yhdistykset ovat kehittäneet toimintaansa Ruokavirastosta saatujen tulosten pohjalta ja ryhtyneet konkreettisiin toimiin varmistaakseen, ettei raivotautitartuntoja pääse Suomeen tuontikoirien mukana. Yleiset kriteerit Responsible Rescue -toiminnassa mukana oleville ovat huomattavasti tiukemmat kuin lakisääteiset vaatimukset raivotaudin osalta. Aikaa, jonka koirat viettävät tarhalla/sijaiskodissa valvotuissa olosuhteissa on pidennetty ja maahantuonnin kriteerejä tiukennettu seuraavasti: Jäsenyhdistyksiltä, jotka tuovat koiria maista, joissa raivotautia esiintyy (mm. Venäjä, Romania) vaaditaan kaksi raivotautirokotusta kuukauden välein, joiden jälkeen tulee odottaa vähintään kuukausi ennen koiran maahantuontia. Lisäksi vaatimuksiin kuuluu raivotaudin vasta-aineiden seuranta pistokokein. Järjestöt tiedottavat tuleville adoptioperheille koiran lähtömaan raivotautitilanteesta ja vasta-ainetestien tuloksista.

Viipurin Koirat ry päätyi pistokokeiden sijaan testaamaan rabiesrokotevasta-aineet kaikilta adoptio-ohjelmassaan olevilta koirilta ennen omiin koteihin matkustamista, ja testit ovat viimeisen puolentoista vuoden aikana vakiintuneet osaksi adoptioprosessia. Näytteitä on tänä aikana testattu yhteensä yli kolmeltasadalta koiralta ja niiden avulla on voitu varmistaa, ettei yksikään yhdistyksen välittämä koira saavu EU:n alueelle ilman suositusten mukaisia rabiesrokotevasta-ainetasoja. Tehosterokotukset ja yhdistyksen tuella toteutetut immuniteettia parantavat toimet, kuten loishäätöjen tehostaminen, ovat parantaneet rokotteiden tehoa.

Katukoiraongelma ja lemmikkieläinten heitteillejättö hankaloittavat rabieksentorjuntaa ja lisäävät ihmiseen kohdistuvaa riskiä. Hylättyjen ja muiden irrallaan kulkevien eläinten talteenotto, sterilisointi ja adoptiot pienentävät katukoira- ja kissapopulaatioita, mikä ehkäisee merkittävästi sekä näihin itseensä että ihmisiin kohdistuvaa tartuntariskiä. Responsible Rescue -kriteereihin sitoutuneiden järjestöjen työ ei rajoitu adoptioihin. Ne auttavat torjumaan rabiesta avustuskohteissaan ja pyrkivät yhteistoimintaan viranomaisten, eläinlääkärien ja adoptioperheiden kanssa, jotta Suomi pysyisi raivotautivapaana maana myös tulevaisuudessa.
 

Lisätiedot:
Aino Arjas, pj
aino.arjas@viipurinkoirat.fi
 

11.12.2019