Tatu ja Toto

Sukupuoli: uros (kastroitu)
Koko: keskikokoinen 
Syntymäaika: 10/2011

9.10.2021
Veljekset ovat nyt olleet Suomessa kotihoidossa 3,5 vuotta ja kotihoitaja kertoo veljesten kuulumisista näin:

"Paljon ovat pojat rohkaistuneet, mutta tulevat aina pysymään arkoina ja se kotihoitopaikassa huomioidaan. Arkuus miehiä kohtaan on vieläkin suurta, tosin koirapuistoissa Tatu on ottanut tavan tutustua koiranomistajiin, erityisesti miespuolisiin.

Veljekset ovat hyvin riippuvaisia toisistaan, veli on aina ollut rinnalla, tarha-ajoista lähtien. Edelleen kaikki mahdollinen tehdään yhdessä. Lenkille täytyy molempien päästä mukaan samaan aikaan, muuten iskee ahdistus. Pihassakin makoilevat suht vierekkäin rinteessä päivystäen. Poikien elämä koostuu arkisista asioista lenkkeilyistä, koirapuistokäynneistä, välillä pojat jää 'mummolaan' hoitoon kotihoitajan ollessa töissä.

Kotina on oma lauma, jossa pojilla on paikkansa, eli koirakavereita löytyy ihan omasta takaa. Pojat viihtyvät paljon ulkona, useinmiten nukkuvatkin yöt ulkosalla pihaa vahtien (ja varuiksi haukkuenkin). Auto on rakas ja mieluisa paikka. Veljekset ovat aina valmiita autoajelulle. Auton takaboksi toimiikin koirankoppina pihassa. Siellä nukutaan päiväunet, välillä yöunetkin, hyvin mieluusti. Takaboksi onkin auki koko ajan pihassa. Vuosien varrella vintiöt ovat vähän rauhoittuneet, mutta kyllä nämä veljekset ovat aika teräskuntoisia vieläkin. Ja niin rakkaita kotihoitajalleen.<3"

12.4.2020
Tatun ja Toton kuulumisia kotihoidosta:

"Pojat viihtyvät laumassa, ovat tyytyväisiä porukassa. Lauma tuo aroille pojille turvaa ja rohkaisua. Veljekset ovat hyvinkin riippuvaisia toisistaan, kulkevat aina yhdessä. Poikia kutsutaan myös 'petankkipapoiksi', monesti kyräilevät sivummalla ja seurailevat muiden touhuja.

Elämän kohokohtia ovat autokyydit, koirapuistoissa käynti, metsälenkit (iso bonus myös laavulla poikkeamisesta). Ja päiväunet kotipihalla rinteessä, silmännurkasta vähän pihapiiriä vahtien ;) Herkkuja ovat kalkkunankaulat ja ydinluut, nyt iän myötä pojatkin joutuvat vaan jo rajoittamaan vähän herkkujen syöntiä.

Kevättä ja kesää odotellaan innolla, uiminen on poikien lemppareita. Järvessä kyllä pulahdettu jo useaan otteeseen heti jäiden lähdettyä.."

24.7.2018
Tatun ja Toton päivät kuluvat koiramaisesti ulkoilusta ja kotikoiran elosta nauttien.  Erityisesti Tatu ja Tota nauttivat autoilusta. Mikäs sen mukavampaa kuin hurauttaa auton kyydissä mielenkiintoisiin paikkoihin parhaassa seurassa. 

Jos haluat saada Tatun ja Toton kuulumisia sähköpostiisi, laitathan viestin kummikoiravastaava Susannalle: susanna.kankaanpaa@viipurinkoirat.fi

6/2017
Tatu ja Toto pääsivät vihdoin tarhalta pois ja muuttivat yhdessä ikuisuushoitopaikkaan Suomeen! Pojat jatkavat edelleen kummikoirina ja kaipaavat tukea niin terveys- kuin ruokakuluihinkin. Kiitokseksi pojat kertovat kuulumisia kummeille kirjeitse.

Taustaa
Tatu ja Toto, kultaiset veljekset, ovat varttuneet ja eläneet yhdessä aina. Ne ovat olleet tarhalla nuorukaisesta saakka ja ovat nyt noin 5-vuotiaita. Ankeista oloista huolimatta ne ovat säilyttäneet iloisen ja uteliaan luonteensa eivätkä ole menettäneet elämäniloaan. Tatu ja Toto ovat ystävällisiä kaikille ja ilahtuvat joka kerta vierailijoista ja hyppelevät innokkaina tarhassaan, jonka ne jakavat kahdestaan. Pojat tulevat hyvin toimeen keskenään eikä niiden ole koskaan nähty edes pikkuisen ärähtävän toisilleen. Veljekset ovatkin tärkeä tuki ja turva toisilleen.

Tatun tunnistaa hiukan suuremmasta koostaan sekä vaaleista pilkuista silmien yläpuolella ja Toton puolestaan mustista pilkuista. Aikanaan niiden kanssa asui myös kolmas veli, Taneli, joka oli myös yhdistyksen kummikoira. Taneli valittiin toipilaskummikoiraksi sen jälkeen, kun se alkoi ontua. Sille järjestettiin hoitopaikka Suomesta, missä se pääsi kummien avulla leikkaukseen ja löysi lopulta oman kodin. Neljäs veli sai kodin Saksasta.

Tatu ja Toto ovat vähän ujoja, mutta hetken totuteltuaan uuteen kävijään ne käyvät jo tuikkaamassa pusuja ja antavat rapsuttaakin itseään. Tatu ja Toto näyttävät hymyilevän koko ajan, niin iloisia ne ovat satunnaisista vierailijoistaan. Pojat ovat myös päässeet muutaman kerran hihnakävelylle, mistä ne kaikkien yllätykseksi suoriutuivat mallikelpoisesti.

Tatun ja Toton suurin toive olisi löytää yhteinen koti, jossa ne saisivat viettää loppuelämänsä onnellisina ja rakastettuina perheenjäseninä. Kodin nämä kultaiset pojat todellakin ansaisisivat. Siihen asti kunnes koti löytyy, pojat ovat Viipurin koirien kummikoiria.