Aigur

Aigur on syksyllä 2021 syntynyt koirapoika, joka palautui yhdistykselle terveysongelmiensa vuoksi oltuaan noin vuoden kodissaan. Aigurilla on todettu mm. lonkkadysplasia, joka vaatii säännöllisen kipulääkityksen. Aigur asuu yhdistyksen aktiivin luona osana perhettä, eikä sille enää yritetä löytää uutta kotia. Se saa elellä niin pitkään kuin mielekästä elämää riittää ja elämänlaatu on riittvävää.

3.2.2022
Aigur sai kodin Espoosta.

20.1.2022
Aigurista on tullut niin paljon hakemuksia ettei lisää oteta enää vastaan.

17.1.2022
Aigur on valloittava, reipas pentu. Pojan aikaisempi kotikokemus näkyy selkeästi.

Aigur antaa paitsi käsitellä (3 pesua, kynsien leikkuu) niin hakeutuu itse hoitomamman viereen ja syliin. Sohvalla on otettu sylikkäin jo kahdet päikkärit.

Ruoka maistuu ja nameilla on helppo saada huomio. Aigur on pärjännyt hyvin ilman koirakaveria ja osaa leikkiä itsekseen. Poika kulkee hienosti remmissä, ei säiky muita ihmisiä, autoja tai koiria. Ottaa kutsuessa katsekontaktin ja tykkää hihnalenkeistä.

14.1.2022
Reipas Aigur matkusti Suomeen! Aigur odottaa omaa kotia hoitopaikassaan Helsingissä.

Aigur tutkittiin kahdeksan vektorivälitteisen taudin varalta. Siltä testattiin PCR-tutkimuksilla anaplasmoosi, babesioosi, ehrlichioosi, hepatozoonoosi, sydänmato (Dirofilaria immitis), ihomato (Dirofilaria repens), leishmanioosi sekä hemoplasmoosi (Mycoplasma haemocanis), jotka olivat kaikki negatiivisia.

Viipurin Koirat testasi Aigurin rabiesvasta-ainetason ja se ylitti tarvittavan 0,5 IU/ml, joka suojaa tartunnalta.

6.12.2021
Aiguria ehti kohdata suurin onni: oman kodin löytyminen. Pari kuukautta myöhemmin se kiikutettiin takaisin tarhalle, joten Aigur-polo on nyt toistamiseen koditon.

Liikkuva sterilointiklinikka toi syksyllä mukanaan Snezhannan tarhalle neljä pientä, kitukasvuista ja pallovatsaista pentua. Pennut oli emoineen noukittu kyytiin Ozernoyen kylästä (ent. Lyykkylä). Pentujen emo sterilisoitiin, jotta sen ei enää koskaan tarvitsisi saattaa maailmaan ei-toivottuja pentuja, minkä jälkeen se kuljetettiin eräälle toiselle tarhalle odottamaan sen elämän suurinta onnenlykkäystä – omaa kotia. Suloinen sisaruskatras sen sijaan pääsi Snezhannan tarhalle turvaan.

Tarhalle saapuessaan Aigurin, Dahlian, Dottyn ja Dobin matoja täynnä olevat vatsat pullottivat pahasti samalla, kun niiden selkärangan luut törröttivät ja niiden langanlaihat jalat kannattelivat niiden painoa. Snezhanna valmistautui henkisesti pitkään taisteluun niiden pelastamiseksi, mutta monet matokuurit ja hyvä ruoka auttoivat, ja pennut voivat alkaa etsiä omia kotejaan. Dotty ja Dahlia odottavat ja palelevat tarhalla, mutta Dobi onnekkaana poikana pääsi tarhan eläintenhoitajan suojiin omaa kotia etsimään, ja saa kasvaa kodinomaisissa oloissa. Aigur puolestaan adoptoitiin venäläiseen kotiin, jossa se sai asua marraskuun alusta melkein jouluun saakka.

Kotiolot ovat Aigurille jo tuttu juttu, ja se on asunut kodissa, jossa on kouluikäinen lapsi. Sitä emme tiedä, kuinka paljon Aigurin kasvatukseen on panostettu ja onko se esimerkiksi oppinut kävelemään hihnassa. Täysin sisäsiisti se ei vielä ole, koska tämä olisi se syy, miksi Aigur sai lähdön kodistaan. Kodissa asuneelle koiralle on erityisen rankkaa joutua tarhalle ulkoaitaukseen ja hälinään, eroon omista ihmisistä. Siksi toivomme, että Aigur pääsee pian pois tarhalta jatkamaan kotikoiran elämää. 

Aigur on rokotettu kattavasti ja se kastroidaan, tautitestataan sekä rabiesvasta-ainetestataan ennen Suomeen tuloa. 

Tarhoilla kasvaneet pennut ovat olleet aiempaa vähemmän erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, koska pandemia on rajoittanut niin suomalaisten kuin venäläistenkin vapaaehtoisten käyntejä tarhoilla. Pentujen sosiaalistuminen ihmisiin ja muihin asioihin jää silloin tavallista heikommaksi. Tämä aiheuttaa lähes poikkeuksetta arkuutta koirissa - ja vaikka koira tarhalla vaikuttaisikin reippaalta, voi se Suomeen tullessaan muuttua hyvin araksi, koska sen sosiaalistuminen on tarhaoloissa ollut puutteellista. Erityisesti miehet ja lapset aiheuttavat koirissa usein jännitystä ja pelkoa.

Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.