Viipurin Koirat ry jätti lausunnon valmisteilla olevasta eläinten hyvinvointilaista. Halusimme ottaa erityisesti kantaa pykälässä 39 ehdotettuun alle puolivuotiaiden koirien tuontikieltoon. Toivomme, ettei ikäraja koskisi kolmansista maista tapahtuvaa ns. kaupallista tuontia, eikä yleensäkään rescueyhdistyksiä.

Lakiluonnoksen lausuntopyynnössä todetaan, että koirien ja kissojen pentutehtailun tavoitteena on maksimaalinen tuotto ja että myyntiin tarkoitetut pennut tuodaan Suomeen yleensä Viron kautta. Pentujen alkuperä saattaa olla EU:n ulkopuolella, mutta ne “pestään” Virossa EU-alueella syntyneiksi pennuiksi ja kuljetetaan sieltä muihin EU-maihin, kuten Suomeen, myytäviksi. Lausuntopyynnössä todetaan edelleen, että osa myyntitarkoituksiin tuotavista pennuista tuodaan sieltä maahantuontiehtojen mukaisesti ja osa tuodaan laittomasti, esimerkiksi naamioimalla tuonti ei-kaupalliseksi lemmikkituonniksi. Koira- ja kissatehtailijoiden ja -trokarien käyttämä toimintamalli osoittaa, että voimassaoleva lainsäädäntö ehkäisee jo nykyisellään tehokkaasti ansaintatarkoituksessa tuotettujen koiran- ja kissanpentujen tuonnin suoraan kolmansista maista Suomeen. Tällaisia eläimiä ei tuoda laillista reittiä esimerkiksi Venäjältä suoraan Suomeen, sillä se on tehokkaasti valvottua ja kallista. Myyntiin tai eteenpäin luovutettavaksi tarkoitetun koiran laillinen kolmasmaatuonti edellyttää mm. sitä, että eläimet rekisteröidään EU:n Traces NT -järjestelmään, joka on kehitetty varmentamaan elävien eläinten ja eläintuotteiden jäljitettävyys ja valvonta. Tuontiehtojen täyttyminen tarkastetaan raja-asemalla maahantuonnin yhteydessä. Ruokaviraston palveluksessa olevan rajaeläinlääkärin suorittama eläinlääkinnällinen rajatarkastus maksaa 145 € per eläin. 

Eläinterveyssäännöstön (EU) 2016/429 voimaantulon myötä koirien niin sanottua kaupallista maahantuontia harjoittavien velvoitteita on keväästä 2021 alkaen lisätty entisestään. Kun koira on tarkoitus myydä tai luovuttaa uuteen kotiin, maahantuojan on mm. rekisteröidyttävä eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin ja eläinten on oltava peräisin lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen rekisteröimästä ja valvomasta pitopaikasta. 

Ei ole tarkoituksenmukaista ulottaa pentujen tuontikieltoa lainsäädännön puitteissa toteutettuun kolmasmaatuontiin, sillä taloudellista voittoa varten tuotettuja, epämääräisissä oloissa kasvatettuja kissoja ja koiria ei tuoda maahan tätä kautta. Sen sijaan ne joko salakuljetetaan tai tuodaan Suomeen toisen EU-maan kautta, jolloin tuontiehdot ovat löysemmät ja ehtoja on valvonnan puutteessa helpompi kiertää.

Esitämme lisäksi, ettei koiranpentujen tuontikielto koskisi ns. rescueyhdistyksiä. Näiden tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin lisääminen ilman ansaintatarkoitusta, eikä rajoitusten ulottaminen niihin ole tarkoituksenmukaista. Hylättyjen koirien hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että koirat pääsevät kodinomaiseen ympäristöön kasvamaan mahdollisimman nuorina. Pääsy pois tarhaympäristöstä parantaa niiden mahdollisuuksia suojautua kylmältä, melulta, nälältä, tarttuvilta taudeilta ja koirien välisiltä tappeluilta. Se vaikuttaa merkittävästi niiden kokonaishyvinvointiin myös pitkällä tähtäimellä parantamalla niiden mahdollisuuksia sosiaalistua ja sopeutua ympäristöön ilman pelkoja ja ongelmakäytöstä.

Tällä hetkellä Venäjältä ja muista EU:n ulkopuolisista ns. maaluettelomaista voi tuoda koiria aikaisintaan 15 viikon iässä johtuen rabiesrokotukseen liittyvästä tuontiehdosta. Monista EU:n ulkopuolisista maista saa tuoda koiria aikaisintaan 7 kk ikäisinä ja niiltä edellytetään rabiesvasta-ainetestiä. Isosta osasta EU:n ulkopuolisia maita koirien tuonti EU:n alueelle myynti- tai luovutustarkoituksessa on kielletty kokonaan. (Lähde: Ruokavirasto).

Omassa tapauksessamme koirat ovat tullessaan pääsääntöisesti vähintään 5 kk ikäisiä, koska ne rokotetaan rabiesta vastaan kahdesti kuukauden välein, minkä jälkeen niiden rabiesvasta-ainetaso tarkastetaan. Alle 6 kuukauden ikäisten koirien tuontikielto tarkoittaisi omassa tapauksessamme sitä, että pennut joutuisivat viettämään kokonaisen kuukauden lisää löytökoiratarhalla olosuhteissa, jotka ovat sekä niiden fyysisen että psyykkisen kehityksen kannalta huonot. Kokonaisen kuukausi lisää tarkoittaisi myös koirien ylläpidosta aiheutuvia lisäkuluja. Raha olisi pois muusta tekemästämme eläinsuojelutyöstä, kuten sterilisoinneista, lääkkeistä, rokotuksista, loishäädöistä ja rakennusprojekteista, ja koska tarhat eivät voisi ottaa vastaan samaa määrää hylättyjä koiria, tästä seuraisi, että koiria kuolisi ulos nälkään, kylmään ja loukkaantumisten vuoksi.

Pyysimme lausunnossamme huomioimaan, etteivät keinot tiettyjen eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi saisi olla sellaisia, joiden vaikutuksesta samaa lajia edustavien eläinten hyvinvointi heikkenee toisaalla. 

Lakiluonnoksessa on jo nyt rajattu maahantuontikiellon ulkopuolelle sellaiset kissan- ja koiranpennut, joista on tehty kaupat valmiiksi jo ennen niiden tuontia. Tätä perustellaan sillä, että ostajien oletetaan näissä tapauksissa olevan tietosia siitä, että koiran alkuperä on ulkomailla. Myös rescueyhdistysten maahantuomat koirat voitaisiin rajata kiellon ulkopuolelle tällä samalla perusteella. Rescuekoirien alkuperämaat käyvät yleensä selvästi ilmi koirille koteja etsivien yhdistysten antamista tiedoista ja jopa niiden nimistä, sekä tietysti koiran mukana annettavista rokotus- ja tuontiasiakirjoista. Viipurin Koirat ry kannattaa lakiluonnoksen 40 §:n ehdotusta, jonka mukaan koirien ja kissojen myynti-ilmituksissa on mainittava niiden alkuperämaa sekä sijainti myyntihetkellä.

Lakiluonnos ja siihen liittyvä lausuntopyyntö ovat luettavissa maa- ja metsätalousministeriön sivuilta. Viipurin Koirat ry:n lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan ministeriön ylläpitämästä hankeikkunasta.

Lisätiedot:
Aino Arjas
aino.arjas@viipurinkoirat.fi