Lumisena sunnuntaiaamuna saimme toivottaa 20 onnekasta koiraa Suomeen: Grace, Johnny, Julia, Lapa, Lapus, Lorenzo, Manu, Niila, Polaris, Radzha ja Semjon muuttivat omiin koteihin ja hoitopaikkoihin jatkoivat Julietta, Mero, Miio, Nana, Niehku, Nuoska, Sakura, Stanley sekä Viima.

Iso, lämmin kiitos kaikille kodin tarjonneille sekä kotihoitajille!

Ystävämme Lapus, arviolta noin 11-vuotias pikkupappa, joutui yli 10 vuotta odottamaan tätä päivää.

Aikuinen Julia-tyttö päätyi tarhalle omistajansa menehdyttyä, vietti siellä 10 kuukautta ja matkusti nyt Suomeen omaan kotiin.

Eloisa ja ihmisrakas Viima-pentu pääsi jatkamaan kodin etsintää hoitopaikasta käsin.

Yli neljän vuoden tarhaelon jälkeen Miio otti ensimmäiset askeleet kohti parempaa, onnellisempaa elämää.

Ihmisrakas Grace heitti hyvästit pienelle aitaukselle ja muutti ikiomaan kotiin viiden kuukauden tarhaelon jälkeen.

Pelkäsimme, ettei suurelle mutta hyväsydämiselle Polarikselle löydy kotia, mutta onneksi kävi toisin! Polarikselle kuukausia tarhalla kertyi kymmenen.

Reipas Nuoska-tyttö syntyi omistetulle kotikoiralle vahinkopentuna ja päätyi sisarustensa kanssa tarhalle syksyllä.

Suloinen Nana matkasi siskojensa tavoin hoitopaikkaan ja jatkaa kodin etsintää Suomesta käsin.

Siskoista kolmas, Niehku, pääsi sekin kääntämään uuden sivun elämässään ja harjoittelemaan kotikoiran taitoja hoitopaikkaan.

Niila-pentu ymmärsi heti mitä mukavuuksia kotikoiran elämä tuo tullessaan.

Stanley vietti tarhalla yli puoli vuotta ja aitauksessa tärisevää poikaa oli surullista katsella. Vaan ei enää, Stanley saa vihdoin huokaista helpotuksesta ja nauttia kodin lämmöstä sekä ihmisistä vierellään.

Suloinen Lapa päätyi pienen mutkan kautta Viipurin tarhalle syksyllä ja matkasi onnekkaasti nyt omaan kotiin.

Valloittava Sakura-pentu oli niin innoissaan uudesta kotimaastaan, ettei paikoillaan malttanut juuri pysyä.

Mero, alkujaan omistetun kotikoiran ei-toivottu pentu, odottaa nyt loppuelämän rakastavaa kotia hoitopaikassaan.

Ihmisrakas ja ihana Julietta nauttii kodin lämmöstä puolen vuoden tarhaelon jälkeen.

Nuorella Johnnylla on ollut epäonnea elämässään ja paikallisia kotejakin se on ehtinyt kierrellä. Laihaa poikaa onnisti viimein ja se pääsi jouluksi kotiin.

Manu asui tarhalla 1,5 vuotta ennen kuin onnenpotku toi sen Suomeen.

Radzha syntyi aikoinaan omistetulle kotikoiralle, mutta pennuista haluttiin eroon. Oma koti jäi pentuna löytämättä ja Radzha jäi tarhalle kasvamaan. Nyt vihdoin, 2-vuotislahjaksi, sai Radzha ikioman kodin.

Innokas partapoika Semjon odotti omaa kotiaan vuoden päivät tarhalla.

Pentuna tarhalle joutunut Lorenzo joutui viettämään siellä neljä pitkää vuotta, mutta nyt edessä aukeaa ihan toisenlainen maailma, mihin ei kuulu nälkä eikä vilu.