ERITYISADOPTIO
Sukupuoli: uros (kastroitu)
Koko: pienehkö keskikokoinen (48 cm)
Syntymäaika: 2012
​​​​​​​Tautitestattu: 12/2023

10.12.2023
Lapuksen pitkä odotus päättyi ja se löysi oman kotinsa Vaasan seudulta.

9.11.2022
Lapus on kokenut yhtä sun toista elämänsä aikana, mutta viimeiset vuotensa se on viettänyt ankeaa elämää pienessä aitauksessa vailla ihmisseuraa.

Lapus on yksi ensimmäisistä koirista, jotka ovat päätyneet Elenan luokse. Elena kertoo Lapusin ilmestyneen heidän talonsa nurkille tammikuussa 2013. Kukaan ei kaivannut koiraa, joten Elena piti koirasta huolta ja otti luokseen asumaan. Koira sai nimen Lapus Elenan pojan toiveesta. Lapus eli kerrostaloelämää Elenan perheen kanssa vuoden verran, mutta muutti sitten Elenan ystävän luokse maalle asumaan. Kun tarha alkoi valmistumaan 2017, muutti Lapus sinne ja surullista kyllä, tarha on siitä saakka ollut sen koti. 

Ruskea, hieman rähjääntyneen ja alakuloisen oloinen pikkupappa pienessä aitauksessa kiinnittää huomiomme lokakuun lopussa. Se katselee aitauksen raoista meitä uteliaasti häntäänsä rauhallisesti heilutellen ja viestii, että haluaisi tehdä lähempää tuttavuutta. Menemme aitaukseen. Vastassa on papparaisen lisäksi kaksi mukavan rauhallista koiraa ja neljäs ei-niin-rauhallinen, joka pakahtuu onnesta saadessaan ihmisiä luokseen ja sinkoilee sinne tänne sellaisella vauhdilla, että siinä saa papparainenkin osumaa. Papparaisen hermot eivät tahdo oikein kestää moista häsläriä, ja se joutuu välillä ärähtämään kun ei toinen muuten ymmärrä. Kynsileikkureita pikkumies ei ole tainnut nähdä vuosiin (jos koskaan), siitä kertovat pahasti ylikasvaneet ja mutkalle menneet kynnet. Meillä on leikkurit mukanamme ja namien avulla saamme kynnet lyhennettyä sen verran kun niitä uskaltaa leikata.

Lapus pääsee kanssamme hihnakävelylle verryttelemään jalkojaan. Se on onnessaan ja mennä puuskuttaa innolla eteenpäin. Hihnassa kulkeminen on sille ihan tuttua puuhaa eikä se näytä välittävän muutamista ohi ajavista autoistakaan. Kahta tarhan ulkopuolella asuvaa koiraa se tervehtii ystävällisesti ja etenkin tyttökoiralle Lapusin häntä vipattaa vauhdikkaasti. Tytöt saavat kuitenkin odottaa, sillä tällä kertaa Lapus on enemmän kiinnostunut hajuista ja pusikoiden tutkimisesta. Edellisesti hihnakävelystä kun saattaa olla aikaa vuosia, kuka tietää.

Elena kertoo, että Lapus on nuorempana ollut tarkka ruuastaan ja resursseistaan muille koirille eivätkä nämä piirteet ole kokonaan kadonneet siltä. Aitauksessa se suhtautuu suurimmaksi osaksi välinpitämättömästi muihin koiriin, mutta saattaa nostaa hiukan ylähuultaan jos toinen koira on tulossa liian kiinni iholle. Lapusin kaltainen vanhempi papparainen saattaisi tässä vaiheessa arvostaa rauhaisaa elämää kodin ainoana koirana, ilman minkäänlaista kilpailua resursseista.

Lapus on elänyt monta vuotta kotikoirana ja se tietää että on olemassa jotain parempaakin kuin tarha. Se on nukkunut pehmeällä pedillä kodin lämmössä ja saanut nauttia ihmisistä ja rapsutuksista päivittäin. Nyt se viettää ankeaa elämää pienessä aitauksessa. Pehmeä peti on vaihtunut kovaksi puulattiaksi. Ihmisten seurasta ja rapsutuksista saa nauttia harvoin, sillä ympärillä asuvat yli 200 koiraa toivovat kaikki saavansa osansa huomiosta. Miten onnetonta onkaan pienen papparaisen elämä tarhalla.

Lapus voisi soveltua monenlaiseen asuinympäristöön. Asuinmuodollakaan ei ole väliä, sillä Lapus on tottunut kerrostaloelämään.

Vaikka Lapus on pirteä eikä 10-vuotias koira ole aina mikään ikäloppu ja väsynyt vanhus, on Lapus syytä käyttää eläinlääkärissä senioritarkistuksessa saapumisensa jälkeen. Kurkkaus suuhun paljastaa, että sen hampaat ovat huonossa kunnossa ja osa joudutaan varmaankin poistamaan. Eläinlääkärikuluja tulee varmasti.

Kotikoiran elämää kokeneena Lapus saattaisi sujahtaa melko sujuvasti uuteen kotiinsa. Rauhallisessa ja turvallisessa ympäristössä vanhat, opitut taidot alkavat varmasti hiljalleen palata muistiin tai sitten ne vaativat hiukan tehostettua treeniä alkuaikoina. Saisipa vain ravitsevaa, kunnollista ruokaa vatsansa täyteen, painaa päänsä pehmoiselle pedille ja asettautua mukavasti nukkumaan ilman satapäistä haukkukuoroa taustalla. Omaa rauhaa ja kunnollista lepoa. 

Saadessamme vuosien takaisia kuvia Lapusista sen ollessa vielä nuori poika, huomaamme että sen kaulassa roikkuu yhä sama panta kuin lähes 10 vuotta sitten. Tämä pieni yksityiskohta käy sydämeen.

Hoitoa, kotia ja rakkautta tarvitseva pieni papparainen olisi nyt kovasti kotia vailla. Hiekka Lapusin tiimalasissa ei ole vielä valunut loppuun, mutta kun se hetki koittaa, onhan ympärillä jotain muuta kuin ahtaat seinät, kova lattia ja kylmä koppi? 

Viipurin koirat - Lapus 14.8. & 30.10.2022

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.