Sukupuoli: uros (kastroitu)
Koko: keskikokoinen (n. 55 cm)
Syntymäaika: 7/2019
Tautitestattu: 12/2019 & 3/2023
Sijainti: Riihimäen seutu, Suomi

16.5.2023
Elia on jatkanut voimistumistaan hoitopaikassaan, ja kuoriutunut yhä iloisemmaksi touhottajaksi – jos iloisempi enää voi ollakaan.

Elian vatsaongelmat on saatu kuriin sensitive-ruokaan vaihtamalla, ja samalla ovat myös ne harvatkin tarpeiden tekemiset sisälle loppuneet.

Hoitopaikan ja oman pihan ulkopuolella Eliaa yhä jännittää yllättävät tapahtumat, mutta poika on alkanut palautua tilanteista yhä nopeammin ja ottaa pelästyessään ihmiseen hyvin kontaktin. Elia on muutoinkin kerännyt itsevarmuutta, ja esimerkiksi leikkii riehakkaasti muun porukan mukana. 

Löytyisikö Elialle pitkän odotuksen jälkeen ihan oma koti ja piha, jossa pääsisi haistelemaan kesän tuoksuja rapsutusten lomassa?

27.4.2023
Elialla on vierähtänyt kotihoitopaikassa viitisen viikkoa. Stressin ja jännityksen alta on alkanut yhä enemmän kuoriutua ihmisrakas, vauhdikas ja leikkisä koheltaja.

Jännitystä Elialla toki on vieläkin, ja se purkautuu ennen kaikkea levottomana ravaamisena ja satunnaisena vinkumisena. Etenkin rajatussa tilassa Elia kuitenkin rauhoittuu nopeasti omaan petiinsä lepäämään. Myös aidatulla pihalla Elia rentoutuu nopeasti leikkimisen, muun touhuamisen tai lepäilyn parissa. Yllättävien tilanteiden ja uusien asioiden aiheuttama jännitys huomioiden Elialla on kuitenkin etsinnässä ymmärtäväinen ja kärsivällinen koti rauhallisesta ympäristöstä. Aidattu oma piha olisi myös eduksi kotiutumisen edistämisessä ja energian purkamisessa.

Komistukseksi muuttunut Elia on rapsutusta vaativine tassuineen ja halausyrityksineen ruoskan lailla viuhuvaa häntää unohtamatta mukana kodin askareissa ja pihatöissä sekä muiden koirien leikeissä alun aristelun unohduttua. Elia kaipaakin kotia, jossa saa paljon huomiota, ja koirakaveri on myös oltava odottamassa. Koirakaverilta vaaditaan leikkisyyttä, leppoisuutta ja hyviä hermoja, sillä innostuneena Elia törmäilee ihmisen lisäksi koirakavereihinsa, ja ne saavat myös osansa hännän ei-niin-hellästä viuhunasta. Elia on useamman kerran saanut hoitopaikan muilta koirilta palautetta asiasta, mutta suurempia erimielisyyksiä ei onneksi ole syntynyt.

Elia on saanut kotihoidossa kerättyä painoa, ja lihaksiakin on jo alkanut löytyä. Painoa on tällä hetkellä 25 kg. Elialla on valtava ruokahalu, mutta jatkuva ruuan etsiminen on onneksi jo laantunut. Valitettavasti pojan vatsa on vielä suhteellisen usein löysällä, vaikka Elialle annetaan ruokaa vain kohtuullinen määrä kerrallaan useita kertoja päivässä. Syy on vielä selvityksessä, mutta positiivista on kuitenkin se, että painoa on kertynyt mahan ajoittaisesta temppuilusta huolimatta. Elia on ollut myös alusta alkaen täysin sisäsiisti lukuun ottamatta joitakin kertoja, jolloin vatsaongelmien vuoksi tarpeet ovat tulleet sisälle yön aikana. Näin on tapahtunut 4-5 kertaa, eli suhteellisen harvoin kuitenkin.

Vieraiden ihmisten osalta Elia tuntuu suhtautuvan kaikkein rohkeimmin naisiin – etenkin lyhyisiin tai muutoin pienikokoisiin, joita Elia menee heti halaamaan. Lapsien kohtaamisen osalta kokemusta on rauhallisesta 11-vuotiaasta pojasta, johon Elia suhtautui ystävällisesti nuuskien ja tutkien. Pariin ihmiseen Elia on suhtautunut epäilevästi, mutta tuossa tilanteessa poistunut itse takavasemmalle tarkkailemaan välillä haukahdellen.

Elia nauttii lenkkeilystä ja metsän hajuista, ja kaipaakin tulevalta omistajaltaan liikunnallisuutta. Lenkkeilyä vilkkaammassa ympäristössä ei ole vielä Elian jännittyneisyyden vuoksi kokeiltu. Metsälenkit sujuvat kuitenkin koko ajan rennommissa ja innostuneemmissa tunnelmissa kaverin vanavedessä.

1.4.2023
Komea Elia on saanut viikon ajan karistaa tarhaelämän stressiä pois tassuistaan. Elia on edistynyt hienosti ja se on samanlainen ihmisrakas poika kuin jo tarhallakin.

Elia pääsi Suomeen turvaan ja toipumaan viikko sitten. Etenkin fyysinen toipuminen on ollut hämmästyttävän nopeaa, ja pojan ulkoinen olemus onkin muuttunut melkoisesti. Elialle on tullut painoa lisää, ja myös sen liikkuminen on parantunut huomattavasti. Riittävä ruoka, liikunta ja lepo tuntuvat tekevän ihmeitä. 

Elian ihmisrakkaus on säilynyt kaikkien vuosien ajan, ja Elia tuntuu nyt ottavan takaisin ihmisen kanssa menettämiään hetkiä. Vieraita ihmisiä Elia aluksi jännittää, mutta rohkaistuna uskaltaa kuitenkin mennä tervehtimään. Sen jälkeen vieraatkin saavat nauttia Elian bravuurista eli loputtomista halauksista. Muita koiria Elia jännitti aluksi kovin, mikä selittynee Elian kasvoista ja jaloista löytyneillä jo arpeutuneilla puremajäljillä. Kun Elia ymmärsi muiden olevan sille ystävällisiä, on se uskaltautunut jo mukaan muiden leikkeihinkin. Kissoihin Elia suhtautuu ystävällisen uteliaasti ja kunnioittaen.

Metsässä Elia lenkkeilee sujuvasti ja reippaasti lyhyitä kävelylenkkejä. Vilkkaammassa ympäristössä kävelyä ei ole vielä testattu, sillä nopeasta edistyksestä huolimatta Elia on vielä jonkin verran stressaantunut, ja pienetkin asiat laukaisevat välillä jännityksen. Esimerkiksi sisälle tulo on välillä hyvinkin jännittävää. Kodin äänet puolestaan eivät juurikaan pelota Eliaa (esim. imurointi ja kahvipapujen jauhaminen), kunhan äänien aiheuttajana selvästi on turvallinen ihminen.  Elia tarvitsee ystävällisen koirakaverin ja kodin, jossa ihmisen huomiota ja läsnäoloa on runsain mitoin tarjolla. Tällä hetkellä Elia ei ole vielä valmis vilkkaaseen ympäristöön, joten etsinnässä on koti rauhallisella alueella.

25.3.2024
Elia päätettiin tuoda Suomeen turvaan. Se pääsi hoitopaikkaan, joka on sen vanhan tarhakaverin koti.

Elia valmistautui Suomen-matkaan käymällä tautitesteissä. Kaikki 8 vektorivälitteistä tautia (anaplasmoosi, babesioosi, ehrlichioosi, hepatozoonoosi, leishmanioosi, Mycoplasma haemocanis sekä ihomato Dirofilaria repens ja sydänmato Dirofilaria immitis) olivat Elialla negatiivisia.

Elian yhteyshenkilönä toimii Sini K.

23.2.2023
Elia on yrittänyt selviytyä tarhalla yli kolme vuotta mutta enää poika ei kestä. Se on laihtunut ja ravaa ympyrää pienessä aitauksessaan. 

Elia pääsi kanssamme ulkoilemaan ja samalla ruokimme riutuneessa kunnossa olevan pojan. Se suhtautui iloisesti meihin eikä pelännyt mukana ollutta miestäkään. Miltä tuntuikaan päästä monen kuukauden jälkeen vihdoin liikkumaan, haistelemaan kinosten tuoksuja, tapaamaan muita koiria ja ihmisiä. Poikaparka palautettiin surkein mielin aitaukseensa ja koirien koppi vuorattiin koppikuivikkeella. 

Elialle on löytynyt mahdollinen hoitopaikka Suomesta ja poika pääsee toivottovasti jo ensi kuussa pois tarhalta.

Viipurin koirat - Elia 11.2.2023

12.10.2022
Tapasimme vihdoin Elian pitkän odotuksen jälkeen. 2,5 vuotta on vierähtänyt ja Eliasta on kasvanut aikuinen poika.

Kun tapasimme Elian viimeksi, oli se vielä pentu. Elialla oli jo toinen tassu Suomeen suuntaavan kuljetuksen välissä, sillä se oli valittu Elenan tarhan lukuisten koirien joukosta sosiaalisena pentuna adoptio-ohjelmaamme. Sen oli määrä päästä aloittamaan uusi elämä omassa kodissaan, mutta toisin kävi kun koirakuljetukset joutuivat tauolle koronasta johtuneiden kuljetusongelmien vuoksi.

Elia on kasvanut aikuiseksi, mutta onnekkaasti se ei ole aristunut vieraita kohtaan. Tarhan ulkopuolista maailmaa se ei kuitenkaan ole päässyt kokemaan, koska jäi kasvamaan tarhalle. Maailma, jonka se tuntee, on pienen pieni koiraitaus monien kymmenien muiden samanlaisten ympäröimänä. Vaikka Elian ihmisrakkaus on säilynyt, ei se saa juuri koskaan nauttia kunnollisista rapsutteluhetkistä. Elenan tarhalla on vain muutama työntekijä ja koiria useita satoja. Vapaaehtoisia auttajia ja koiria hihnaan totuttajia ei juuri ole, Elena on yksinään. Ja niin on myös moni tarhalla asuva koira.

Valjaat ja hihna ovat niihin tottumattomalle Elialle jännittäviä. Tarhan porttien ulkopuolella avautuva maailma on jännittävä vaikka ei siellä juuri mitään olekaan. Metsää ja rauhallista hiekkatietä. Jokunen auto ja vastaantulija. Tien toisella puolella oleva yksi talo ja lähellä sijaitseva bussipysäkki. Elian mukana hihnaan pääsee siihen tottuneempi entinen reipas kotikoira, josta on iso apu Elialle. 

Elia kävelee lähellä ihmistä. Niin lähellä, että siihen on vähällä kompastua joka toisella askeleella. Poika hakee paljon turvaa ihmisestä ja välillä nostaa etutassunsa vasten rintaa. Elia on hyvin laihassa kunnossa ja sen kynnet ovat kasvaneet valtavan pitkiksi. Harmittelemme ettei kynsisaksia sattunut juuri tälle reissulle mukaan. Ruokaa kuitenkin tuli ja annamme nälkäiselle pojalle ruokaa.

Elian kohtalo surettaa meitä. Millaiset mahdollisuudet Elialla on omaan kotiin? Se on aikuinen tavanomaisen näköinen 3-vuotias poika, joka on kasvanut tynnyrissä nimeltä Elenan tarha. Se tarvitsee tietynlaisen kodin. Se ei pärjää ainoana koirana eikä vilkkaassa ympäristössä. Mitä muuta se tietää ja tuntee elämästä kuin kuivikepurun, vähäisen annoksen ruokaa, työntekijän siivoamassa aitausta ja kaatamassa vettä astiaan? Kylmän talven, jäätyneen juomaveden? Paahteisen hellekesän pätsin, missä ainoa varjo on kuuma koppi?

Toivomme, ettei tämä ole se elämä mitä varten Elia on tänne syntynyt. 

Viipurin koirat - Elia 1.10.2022

1.11.2020
Elian uuden kodin tulisi sijaita rauhallisessa ympäristössä, ja koirakaverikin siellä olisi oltava jo odottamassa.

Tarhoilla kasvaneet pennut ovat olleet aiempaa vähemmän erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, koska pandemia on rajoittanut niin suomalaisten kuin venäläistenkin vapaaehtoisten käyntejä tarhoilla. Pentujen sosiaalistuminen ihmisiin ja muihin asioihin jää silloin tavallista heikommaksi. Tämä aiheuttaa lähes poikkeuksetta arkuutta koirissa - ja vaikka koira tarhalla vaikuttaisikin reippaalta, voi se Suomeen tullessaan muuttua hyvin araksi, koska sen sosiaalistuminen on tarhaoloissa ollut puutteellista. Erityisesti miehet ja lapset aiheuttavat koirissa usein jännitystä ja pelkoa.

27.2.2020
Elia pääsi tarhavieraiden kanssa aitauksen ulkopuolelle hihnassa. Kaikki tuoksut kiinnostivat poikaa kovasti.

Elia tutkaili ympäristöä kiinnostuneena, vaikka tilanne olikin jännittävä ja hihna oli kaulassa ensimmäistä kertaa. 

24.1.2020
Viipurin Koirat testasi Elian rabiesvasta-ainetason ja se ylitti tarvittavan 0,5 IU/ml, joka suojaa tartunnalta. 

10.1.2020
Elia testattiin oman kodin toivossa kahdeksan vektorivälitteisen taudin varalta. Kaikki tautitestit olivat negatiivisia.

Negatiivisia olivat anaplasmoosi, babesioosi, ehrlichioosi, hepatozoonoosi, leishmanioosi, sydänmato (Dirofilaria immitis), ihomato (Dirofilaria repens) ja Mycoplasma haemocanis.

Elia kastroitiin Viipurin Koirien tuella.

17.12.2019
Elia on iloinen ja reipas pieni poika, joka päätyi Elenan tarhalle Svetogorskiin emonsa kanssa. Kaksikko löydettiin ulkoa.

Aitaus on niin pieni, että sitä voisi melkein kutsua häkiksi. Siellä asuu pieni Elia-pentu kohtalotovereidensa kanssa. Elia on niin innoissaan vieraista että ihan tärisee. Pieni siimahäntä vipattaa joka suuntaan ja poika rynnistää suoraan vieraiden syliin. Kostea kuono nuuhkii kasvoja ja säihkyvät silmät loistavat onnesta. Elia on niin mahdottoman onnellinen saadessaan ihmisiä luokseen, ettei tiedä miten päin olisi. Pienen pennun paikka olisi jossain ihan muualla kuin koiratarhalla, ja jos Elia saisi itse valita, lähtisi se samantien ihmisten matkaan.

Elian menneisyydestä ei tiedetä paljonkaan. Se on löytynyt ulkoa emonsa kanssa, joka on luonteeltaan varovainen ihmisiä kohtaan. Elia puolestaan on saanut viettää tarhanpitäjä Elenan mukaan paljon aikaa ihmisten kanssa löytymisensä jälkeen, mikä on ollut suuri onni. Tarhalla Elia on hyvin reipas ja luottavainen vieraitakin ihmisiä kohtaan, joten uskomme että sillä on vielä hyvät mahdollisuudet onnelliseen elämään Suomessa. Elia on kuitenkin varttunut tarhalla ankeassa ja suppeassa ympäristössä, joka ei paljon kokemuksia ja nähtävää tarjoa. Elian toiveissa olisi ihminen, joka ymmärtää että Elia tulee tarvitsemaan aikaa ja kärsivällistä opastusta uuden elämän alkutaipaleella. Kotikoirantaidot ovat sille uusia ja ihmeellisiä ja niissä Elia kaipaa myös rauhallista ohjausta askel kerrallaan oikeaan suuntaan. 

Svetogorskin tarhalla on tällä hetkellä noin 150 koiraa. Elena pyörittää tarhaa yksinään apunaan muutama työntekijä, jotka hoitavat aitausten siivoamisen sekä koirien ruokkimisen ja juottamisen. Olot ovat todella ankeat ja koirat viettävät päivänsä pienen pienissä aitauksissa vailla liikuntaa ja ihmisten kanssa seurustelua. Reippaalla Elialla on vielä kaikki mahdollisuudet hyvään elämään, mutta sen ainoa toivo on löytää koti Suomesta.

Viipurin koirat - Elia 2.12.2019

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.