Sukupuoli: uros (kastroitu)
Koko: kasvaa keskikokoiseksi
Syntymäaika: 7/2023
Tautitestattu: 12/2023

23.12.2023
Mero pääsi jouluksi omaan kotiin Etelä-Pohjanmaalle.

19.12.2023
Nuorella pojalla onkin ollut onnea matkassa, sillä nopean hoitoon pääsyn lisäksi sillä on jo kotiehdokas. Merosta ei tällä hetkellä otetakaan käsittelyyn uusia hakemuksia.

Reipas ja takiaisenakin viihtyvä ihmisrakas Mero on saanut nauttia kodin lämmöstä Suomessa viikon verran.

Mero on kotihoidossa oppinut sisäsiisteyden alkeet ja nauttinut leikkimisestä muiden koirien ja kissojen kanssa. Poika on hyvin reipas ja utelias, ja koko talo onkin jo tullut tutuksi. Jopa imuria on pitänyt ihmetellä lähietäisyydeltä. Kotihoitajan nukkumaanmenorutiinien aikana Mero kömpii jo tottuneesti sänkyyn tyynylle odottamaan. 

Ruokakuppia Mero vielä puolustaa pienemmiltään eli käytännössä kissoilta, sillä tarhalla ollessa ruuan riittäminen kaikille ainakaan kylläisyyteen saakka ei ole ollut itsestäänselvää. Meron ruokailut onkin rauhoitettu omaan tilaan, ja nopeasti oppivana Mero onkin siellä jo odottamassa ruoka-ajan koittaessa. Kaikkiaan Mero on kultainen, rohkea, fiksu ja rakkaudenosoituksia auliisti jakava pieni poika, jolla on suurista tassuista ja muhkuraisista polvista päätellen vielä paljon kasvunvaraa. 

10.12.2023
Reipasta Meroa onnisti, kun se pääsi hoitopaikkaan Suomeen. Mero odottaa kotiehdokkaita Riihimäen seudulla. 

Ennen Suomeen matkustamista Mero kävi tautitesteissä. Kaikki kahdeksan vektorivälitteistä tautia olivat negatiivisia. Tutkitut taudit olivat anaplasmoosi, babesioosi, ehrlichioosi, hepatozoonoosi, leishmanioosi, Mycoplasma haemocanis sekä ihomato Dirofilaria repens ja sydänmato Dirofilaria immitis.

5.12.2023
Mero on reipas mustiainen, joka tulee iloisesti tekemään tuttavuutta vieraiden kanssa. Suloinen poika, joka istuu sylissäkin niin tottuneesti.

Snezhanna sai loppusyksyllä yhteydenoton ihmiseltä, joka halusi ei-toivotuista pennuista eroon. Pentuja oli jäljellä kaksi ja ne olivat syntyneet kotikoiralle. Snezhanna suostui ottamaan pennut vastaan sillä ehdolla, että ne rokotettaisiin kotonaan ja niiden emo tuotaisiin sterilisoitavaksi. Kun Snezhanna oli sterilisoinut emon ja pennuilla oli riittävä rokotussuoja, saapuivat ne marraskuun alussa tarhalle. Toinen pennuista, Mustikka, adoptoitiin pian paikalliseen kotiin mutta omaa kotia jäi odottamaan vielä poika Mero.

Tapaamme Meron tarhalla marraskuun alussa muutama päivä sen jälkeen, kun se on saapunut sinne siskonsa kanssa. Mero ja siskonsa ovat hyvin reippaita ja suhtautuvat tarhavieraisiin luottavaisesti. Mero hakeutuu mielellään ihmisten luokse ja pojan suosikki-ihminen taitaa olla tuttu tarhanpitäjä Snezhanna, jonka vieressä se viihtyy hyvin suukkoja antaen. Sylissä poika istuu rauhallisesti ympärilleen ihmetellen. Aitauksen muiden pentujen kanssa Mero vaikuttaa tulevan hyvin toimeen ja on ilahtuneen oloinen uusista leikkikavereista.

Tapaamisestamme on jo lähes neljä viikkoa ja sateinen marraskuu on vaihtunut joulukuun pakkasiin. Reippaalla Merolla olisi hyvät mahdollisuudet onnelliseen elämään, mutta jostain pitäisi oman kodin ilmaantua. Mero voisi pärjätä ainoanakin koirana ellei tuleva koti sijaitse ihan ydinkeskustassa. Edessä on vielä paljon harjoiteltavaa, joten Mero etsii ymmärtäväistä ihmistä, jolla ei kärsivällisyys ja jaksaminen lopahda touhukkaan pennun kanssa viikossa. Etsinnässä on sitoutunut omistaja, jolla on aikaa ja motivaatiota pennun sopeuttamiseen ja kouluttamiseen.

Viipurin koirat - Mero 9.11.2023

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.