Manu

Sukupuoli: uros (kastroitu)
Koko: keskikokoinen (62 cm, 30 kg)
Syntymäaika: 2019
​​​​​​​Tautitestattu: 12/2023

10.12.2023
Upea Manu pääsi omaan kotiin Tampereelle.

30.10.2023
Manu on fiksu ja filmaattinen koirapoika, jonka kanssa lenkkeily on mukavaa. Videoterveisiä tulossa pian!

Manu pääsi kanssamme pienelle hihnalenkille lokakuun lopun tarhareissulla. Manu on kävellyt hihnassa ennenkin, eikä sitä jännitä joutua yhtäkkiä tarhalta ulos vieraiden ihmisten kanssa. Kävelyn päätteeksi mittaamme Manun säkäkorkeuden, joka on noin 62 cm. Painoa Manulla on puntarin mukaan 30 kiloa.

Viipurin koirat - Manu 27.10.2023

19.3.2023
Kukas onkaan tämä harmaanruskea komistus? Se on Manu, viime kesänä Elenan tarhalle päätynyt sympaattinen poika, jota ei voi kehua liikaa.

Manun tarinaan kuuluu monta onnekasta tapahtumaa. Elenalle tutut nuoret olivat Pietarissa reissussa viime kesänä ja törmäsivät hämmästyneeseen, mutta kiltin oloiseen komistukseen, joka seisoskeli yksinään vilkkaan tien reunassa, kiireisen liikenteen välittömässä läheisyydessä. Manun onneksi nämä nuoret tunsivat Elenan ja tiesivät, keneltä pyytää apua ja neuvoja. Elenan ohjeistuksen johdosta nuorukaiset alkoivat kyselemään lähistöllä olevilta tietoja koirasta ja tiedustelemaan paikkaa, jossa koira saisi olla turvassa. Nuoret saivatkin läheisen kukkakaupan pitäjän heltymään ja Manu sai viettää siellä muutaman päivän siinä toivossa, että sen omat ihmiset löytyisivät ja etsisivät poikaa. Kukaan ei kuitenkaan Manua kaivannut. Niinpä Elena kävi hakemassa Manun turvaan ja siellä se yhä tarhalla odottaa omia ihmisiään.

Manu on arviolta noin kolmen ikävuoden paikkeilla. Todellista ikää ei tiedä kukaan, mutta melkoisen nuorelta se vaikuttaa. Voimme vain arvailla, miltä sen menneisyys on näyttänyt, mutta toivottavasti tulevaisuus näyttää paljon valoisammalta. Luonteesta se ei ainakaan voi jäädä kiinni, niin ihana tämä ihmisiä yli kaiken rakastava poika on. Tapasimme Manun tammikuun lopussa ja meille selvisi nopeasti, että Manu haluaa ehdottomasti olla siellä, missä ihmisetkin. Se suhtautui seurueemme mieshenkilöönkin avoimesti ja innokkaasti ja haki tältä mielellään myös rapsutuksia ja huomiota. Suloisesti se puski päätään kättä vasten, kun keskeytimme kävelyhetken antaaksemme koirille niiden niin kovin kaipaamaa huomiota. Sydäntä riipaisi saattaa se takaisin pieneen aitaukseensa ja jättää se sinne odottamaan päivää, jolloin se voi jättää aitauksen lopullisesti taakseen.

Hihnassa kävely tuntui sekin olevan Manulle tuttua kauraa. Reippaasti se kulki kanssamme, haisteli lumista maata ja häntä heiluen moikkaili koirakavereita. Toisiin koiriin Manu vaikuttaisikin suhtautuvan myös kivasti ja etenkin kiva tyttökoira uudessa kodissa voisi olla sen mieleen. Lenkin jälkeen leikkasimme Manulta vielä kynnetkin, vailla mitään ongelmaa! Kenties sillä on joskus ollut oma ihminen, joka on opettanut sille kotikoiran taitoja, ken tietää. Uuden kodin pitää kuitenkin varautua opettamaan sille yhtä jos toista, sisäsiisteydestä ja yksinoloista alkaen. Uudelta omistajalta kaivataan avointa mieltä, kärsivällisyyttä ja varmasti myös huumorintajua, sillä Manu saattaa hyvinkin keksiä monenlaisia temppuja uuden ihmisensä päänmenoksi päästessään ihka omaan kotiin. Nyt enää puuttuu se ihka oma koti, jossa olisi Manun kaltaisen kultakimpaleen mentävä kolo! 

Viipurin koirat - Manu 21.1.2023

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.