Sukupuoli: uros (kastroitu)
Koko: kasvaa keskikokoiseksi
Syntymäaika: 7/2022
Tautitestattu: 3/2023

25.5.2023
Eelis sai pysyvän kodin hoitopaikastaan.

31.3.2023
Helmikuun lopulla Suomeen hoitopaikkaan matkannut Eelis on noin 8 kk ikäinen leikkisä, mutta suhteellisen rauhallinen pentu.

Viikon verran kotikoiran elämää harjoiteltuaan Eelis on jo oman perheen kesken luottavainen, kuin olisi viettänyt koko ikänsä kotikoiran elämää. Eelis suhtautuu hoitoperheen nelivuotiaaseen narttukoiraan sopuisasti ja vaikuttaa muutenkin luonteeltaan pehmeältä ja avoimelta. Eelis ei esimerkiksi puolusta lelujaan tai ruokaansa hoitoperheen koiralta tai ihmisiltä. Jonkinlaista vahtiviettiä pojalla näyttää kuitenkin olevan. Koti, koirakaveri ja omat ihmiset alkavat olla rakkaita, joten käytävästä kotiin sisälle kantautuvat äänet saavat pojan murisemaan ja tuhahtelemaan. Siksi kaupunkielämän hälinä ei luultavasti sovi Eelikselle, mutta pienkerros-, luhti- tai rivitalo rauhallisella alueella kylläkin.  

Vaikka oman kodin seinien sisällä pentu on upeasti rentoutunut jo viikossa, on ulkoilussa ja vieraiden ihmisten sekä koirien ohittamisessa vielä haasteita. Sopuisa luonne näkyy ulkoillessa kuitenkin siten, että poika haluaa pikemminkin väistää vieraita ihmisiä ja koiria, tai jäädä tarkkailemaan etäältä, kuin puolustautua. Eeliksellä ei myöskään näytä olevan riistaviettiä (tai se ei ole vielä herännyt), sillä nenän alta juokseva jäniskään ei innostanut poikaa jahtiin. Remmissä Eelis ei vedä, mutta istuskelee, pysähtelee ja makoilee kesken lenkin. Remmikävelyn opettelua pitääkin jatkaa rauhassa, pennun hullunkurisuuksia ymmärtäen ja lempeästi poikaa eteenpäin ohjaten.  

Eelis seuraa tarkasti perheen vanhemman koiran mallia ja pyrkii tutustumaan uusiinkin ihmisiin. Eelis ei kuitenkaan pidä siitä, jos vieras ihminen lähestyy sitä, vaan pennun pitää antaa itse tutustua rauhassa ja omaehtoisesti hakeutualuokse. Jopa tuntemattoman ihmisen kädenojennus pentua kohti saattaa olla liikaa, jolloin poika murisee kysyvästi ja perääntyy. 

Vain viikossa Eelis on edennyt peloissaan pitkin seiniä kipittävästä koirasta selällään kelliväksi ja perheen toisen koiran kanssa leikkiväksi vekkuliksi. Eelis oppiikin hurjaa vauhtia ihmisten sanallista ja kehollista kieltä ja ‘puhuu koiraa’ luonnostaan hyvin. Murrosiän alkaessa sopuisasta pojasta voi kuitenkin nousta esiin uusia terävämpiä piirteitä. 

Eelis on ollut alusta asti myös sisäsiisti, mistähän senkin oppinut! Toki pennun kanssa käydään ulkona neljä kertaa päivässä, mutta tarpeeksi tiheä ulkoiluväli on taannut sen, että kaikki tarpeet ovat tulleet ulos. Niin fiksu, hieno ja ihanan pöhkö poika!

25.3.2023
Eelis aloitti tutustumisen kotikoiran elämään hoitopaikassaan Espoossa, missä sillä on kavereinaan koira ja kissa.

Eelis valmistautui Suomen-matkaan käymällä tautitesteissä. Kaikki 8 vektorivälitteistä tautia olivat Eeliksellä negatiivisia.

Eelis valikoitui testattavaksi yhdistyksen toteuttamissa pistokokeissa, joissa selvitetään koirien rabiesvasta-ainetasoja. Tulos valmistuu myöhemmin.

13.3.2023
Eelis kävi kastroitavana Viipurin Koirien tuella.

15.2.2023
Eelis löydettiin sisarustensa kanssa syksyllä Svetogorskin naapurikylästä. Olosuhteet huomioon ottaen Eeliksestä on varttunut iloinen ja utelias pentu, joka on alituiseen vieraiden kintereillä ruskeat silmät tapittaen rapsutuksia pyytämässä.

Kun kuusi pientä pentupalleroista löydettiin syksyn kynnyksellä läheisestä metsänreunasta, ei ollut montaakaan tahoa keneen ottaa yhteyttä ellei halunnut jättää poloisia oman onnensa nojaan. Elena saapui paikalle naapurikylään Lesogorskiin (aiemmalta nimeltään Jääski), missä häntäänsä iloisesti heiluttavat natiaiset kiipeilivät lasten sylissä. Roskalavan alta kurkisti yksi ujompi sisarus, mutta muuten pennut vaikuttivat reippailta.

Elena kertoo, että pentujen emoa on yritetty saada kiinni jo vuosia siinä onnistumatta. Arka koira on onnistunut taitavasti välttelemään loukkuja ja se jatkaa edelleen eloaan alueella. Pentuja ei jätetty odottamaan kylmeneviä säitä vaan ne korjattiin talteen. Pennut sairastuivat ripuliin ja valitettavasti kuudesta pennusta yksi menehtyi hoidosta huolimatta.

Nyt koditon viisikko odottaa Elenan tarhalla parempaa tulevaisuutta. Pojat ovat nimiltään Eelis, Elliot, Edvin ja tytöt Ellie ja Enid.

Eelis on sisaruksista reippain. Se viettää muiden pentujen tavoin yöt tarhan keskipihalla sijaitsevassa entisessä työntekijöiden taukotuvassa, joka on muuttunut koirien olohuoneeksi. Päivisin Eelis saa juoksennella keskipihalla vapaana mitä milloinkin puuhaten. Olemme tavanneet Eeliksen useamman kerran ja se suhtautuu meihin aina vain reippaammin. Eelis jolkottaa kintereillä, tapittaa silmiin ja uskaltautuu omaehtoisesti nousemaan vasten vieraita. Kyllähän poikaa hiukan jännittää, mutta kovasti se on rapsutusten perään. Silitykset saatuaan Eelis on sitä mieltä, että hetkinen, ei kai hellittelyhetki vielä siinä ollut. Tahtoo lisää! Ja niin neljä tassua ravaavat taas tiukasti kintereillä.

Meillä ei ole Eeliksen emosta tietoja, mutta oletettavasti kyseessä on aranpuoleinen ihmisiä välttelevä koira, joka elelee ihmisasutuksen sivussa tai rauhallisia kesämökkialueita kierrellen. Eelis ei ole juurikaan nähnyt maailmaa ja ainoa koti jonka se tietää on parinsadan koiran meluisa tarha keskellä peltoja. Sylissä istuminen jännittää sitä, mutta Eelis palautuu äkkiä ja on uteliaana pian uudestaan vieressä. 

Eelikselle etsitään koirakaverellista kotia rauhalliselta alueelta, ei kaupungista. Eelis tarvitsee aikaa ja ymmärrystä, ei hoputtavaa häseltäjää ympärilleen. Kunhan pojalle on tarjolla riittävästi lepoa, turvallinen ympäristö ja reipas tukikoira, saattaa Eeliksestä kuoriutua lyhyessäkin ajassa rohkea rapsutusten pyytäjä - ainakin omille ihmisilleen.

Viipurin koirat - Eelis 21.1. & 11.2.2023

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.