Sukupuoli: narttu (sterilisoitu)
Koko: kasvaa keskikokoiseksi  
Syntymäaika: 8/2022
Tautitestattu: 1/2023

15.2.2023
Ulpu sai oman kodin Helsingistä.

7.2.2023
Terveisiä Ulpulta! Elämä Suomessa ei ole hullumpaa ja Ulpu osaa nauttia siitä aitoon koiranpentutyyliin.

Ulpun lempipuuhia ovat kainalossa nukkuminen, vieressä lepäily, leikkiminen ja syöminen. Esimerkiksi pallot ovat Upulle mieluisia leuluja. Perheen koirien kanssa se ei ole vielä innostunut painimaan vaan toivoo toistaiseksi vähän pienempää painikaveria. Mutta muuten koirien seura kelpaa kyllä ja erityisen tykästynyt Ulpu on jo seniori-ikäiseen tyttökoiraan, jonka vieressä se viettää mielellään aikaa. Toisten koirien malli näyttää muutenkin olevan Ulpulle tärkeää. Se on toistaiseksi myös suhtautunut mukavasti kaikkiin tapaamiinsa koiriin ja tutustuu myös uusiin koirakavereihin mielellään.

Erityisiä haasteita ei Ulpun kanssa ole vielä tullut vastaan. Toki se arastelee uusia ihmisiä ja tilanteita, mutta on myös hyvin utelias. Täysin yksin Ulpu ei ole vielä kotiin jäänyt, sillä toiset koirat ovat paikalla, jos ihmiset ovat poissa. Ihmisten poissaoloon tottuminnen vaatii edelleen Ulpulta tottumista ja ihmisiltä harjoittelua. Erityisesti hoitotädin poissa ollessa Ulpu saattaa haukuskella. Ulpu on kuitenkin saanut olla pääosin ihmisten seurassa, sillä hoitopaikan ihmiset työskentelevät kotoa käsin.

31.1.2023
Ulpulla on muutama päivä takana Suomessa. Sen mielestä parasta Suomessa ovat ihmiset, pehmeä sänky, lelut ja ruoka. 

Ulpu on lähtökohdistaan huolimatta perusluenteeltaan suhteellisen reipas ja se tykkää ihmisistä kovasti. Se on mukava pentu ja pentumaiseen tapaan utelias, läheisyydenkipeä ja hyväntuulinen. Uudet asiat herättävät Ulpussa pientä epävarmuutta mutta se palautuu nopeasti säikähdyksestä. Hoitopaikan lähiseudut ovat rauhallista pientaloaluetta ja ainakin kaverikoiran vanavedessä Ulpu kulkee siellä iloisesti häntä heiluen. Vastaantulijoita se arastelee, mutta ei jännitä niin paljon, etteikö esimerkiksi tarjottu nami kelpaisi. 

Ulpun hoitopaikka on kahden aikuisen ja kahden koiran paritalokoti, jossa työskennellään pääasiassa kotoa käsin. Ulpu ei ole vielä jäänyt kotiin yksin ja harjoittelussa täytyykin edetä pienin askelin. Ulpua itkettää jo se, jos hoitotäti häviää oven taakse viereiseen huoneeseen. 

Tarpeensa Ulpu tekee joko piassa-alustalle tai ulos. Se rakastaa nukkua sängyssä ja tunkee usein ihan ihmisen kylkeen kiinni.

Ulpussa on venäjänajokoiran geenejä, ja viipurilaiset ovat usein muutenkin riistaviettisiä. Ulpustakaan ei luultavasti tule irtipidettävää koiraa. 

Ulpu painaa tällä hetkellä kymmenkunta kiloa mutta se on vielä pieni ja sillä on suunnitelmissa tuplata painonsa. 

27.1.2023
Ulpu matkusti Suomeen! Iloinen ja pieni Ulpu odottaa kotiehdokkaita Vantaalla.

23.1.2023
Pieni Ulpu valmistautui Suomeen lähtöön käymällä tautitesteissä, jotka olivat kaikkien tutkittujen vektorivälitteisten tautien osalta negatiiviset. Ulpu kävi myös steriloitavana.

16.1.2023
Ulpu ei syntynyt niin onnellisten tähtien alla, mutta huonomminkin olisi voinut käydä! Ulpu on ihmisrakas ja kaunis pentu, joka odottaa uuden elämän alkua tarhalla.

Erään huoltoaseman läheisyydestä kuului syksyn alussa piipitystä. Autonromun alta kurkisti yhdeksän pientä pentua ja paikalla pyöri myös niiden emo. Pentuja ja emoa seurattiin tovi, mutta kun pennut lähtivät liikkeelle ja alkoivat tutkimaan enemmän ympäristöä, haettiin ne turvaan eläinlääkäriklinikka Aurikaan. Pentujen emo sterilisoitiin samalla.

Pennut asuivat eläinlääkäriklinikalla jonkin aikaa, kunnes siirtyivät Olgan tarhalle marraskuun alussa. Olgan tarha, jos sitä nyt voi enää tarhaksi edes kutsua, muodostuu Olgan kotitalosta ja tontilla olevasta muutamasta aitauksesta. Olgalla on rauhallista eikä siellä ole paljon koiria, mutta erakkoelämää viettävä Olga suljettuine pihapiireineen ei tarjoa hyviä sosiaalistumismahdollisuuksia pennuille. Olgan olikin tarkoitus toimia vain väliaikaispaikkana ja kun Snezhannan tarhalta vapautui tilaa, muuttivat pennut joulukuun lopussa sinne.

Kaksi pennuista löysi kodit, mutta jäljellä olevat seitsemän odottavat vielä koteja. Poikia ovat Untamo, Urho, Usko ja Utte. Tyttöjä ovat Ulpu, Usva ja Uuttu.

Ohutturkkisia ja mustaselkäisiä siimahäntiä vilisee sellaisella vauhdilla näköpiirissä että ihan sitä meinaa jo mennä sekaisin kuka oli kuka. No Ulpu on Ulpu. Iloinen hössöttäjä, joka steppaa nelin tassuin hetken aikaa sisarustensa luona ennen kuin pyyhältää vieraiden luokse. Ulpu on hiukan isompi kuin siskonsa Usva, mutta muuten nämä tytöt ovat lähes kaksosia. Ainakin ensimmäisen tapaamisen perusteella. Vaikka Ulpu haluaa osansa huomiosta, on sylissä istuminen sen mielestä jännittävää. Niska littanana se poseeraa parastaan, kun kamerakin pelottaa. Ulpu ei ainakaan vielä ole kova pulputtamaan ja sisarustensa tavoin tämä tyttö otti ihmiset vastaan hiljaisella mutta sitäkin liikkuvaisemmalla tervehdyksellä.

Ulpu on onnekas, sillä enää alle kaksi viikkoa ja tyttö matkustaa Suomeen hoitopaikkaan jatkamaan oman kodin etsintää.

Pentujen emo muistuttaa paljon venäjänajokoiraa. Isästä ei ole tietoa. Emolla on omistaja, mutta se taitaa suurimmaksi osaksi elellä jonkun yrityksen tai liikkeen pihalla. Viimeisimpien tietojen mukaan emo ei kuljeskele enää vapaana, omistaja on laittanut sen ketjuun. Mikäli emo osoittautuu ystävälliseksi koiraksi, jolla voisi olla kodinsaantimahdollisuuksia, yritetään omistajaa saada luopumaan siitä onnellisemman elämän toivossa.

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.