Sukupuoli: uros (kastroitu)
Koko: keskikokoinen (n. 60 cm, 26 kg)
Syntymäaika: 9/2023
Rabiesvasta-ainetestattu: 9/2024
Tautitestattu: 12/2024
Sijainti: Pääkaupunkiseutu, Suomi

3.3.2025
Armas kävi 1-vuotisrokotuksilla.

3.2.2025
Armakselle lisättiin tuore video. Kuka tämän ihanan samettikuonon omakseen saakaan, on onnekas.

Viipurin koirat - Armas kotihoidossa 1/2025

20.1.2025
Ihana Armas on viettänyt nautinnollista kotikoiran elämää nyt kuukauden verran. Armas etsii koirakaverillista kotia melko rauhalliselta alueelta.

Armaksen hoitopaikka on kerrostalossa aikuisperheessä. Seuraa sille on pitämässä Viipurista jo aiemmin kotiutunut iso ja ihana tyttönen sekä kissa. Armas tulee koirakaverin kanssa loistavasti toimeen, samoin kissan.

Kerrostalo on melko hiljainen ja asunto on ylimmässä kerroksessa. Meteliä sinne ei kuulu oikein mistään. Armas käyttää hissiä kuin vanha tekijä ja kulkee tarvittaessa myös rappusia. Se kuuntelee kyllä kun postia tulee tai jos joku kulkee rappukäytävässä, mutta ei vahdi eikä hauku. Tähän mennessä Armas on käyttänyt ylipäätänsä ääntään lähinnä leikkimölinöimiseen koirakaverin kanssa.

Asuinmuotona kerrostalo tuntuu olevan ihan sopiva, kunhan se sijaitsee riittävän rauhallisella seudulla. Mikään kaupungin keskusta ei ole sopiva asuinpaikka Armakselle.

Armas ulkoilee reippaasti kun koirakaveri on mukana. Uuden vuoden paukkeet saivat Armaksen hiukan varautuneeksi ulkona. Nyt se on kuitenkin päässyt pahimmasta yli ja ulkoilee reippaasti jopa ilman koirakaveria. Ainoa pelottava asia on oikeastaan viereinen jalkapallokenttä ihmisineen ja meteleineen. Se kierretään kaukaa.

Vieraita koiria Armas haluaisi moikata hihnassa, mutta ahdistuu jos koirapuistoon tulee kiltiksikin tiedetty vieras koira. Naapurustosta Armas on kuitenkin löytänyt jo mieluisaa koiraseuraa, joita se tervehtii innoissaan hihnassa. Saapuessaan Suomeen Armaksella oli paljon rupia ja se on voinut saada tarhalla selkäänsä muilta koirilta.

Yksinolo sujuu kaverin kera nukkuen työpäivän ajan. Aivan yksin Armas on ollut vain pari tuntia kerrallaan, se sujuu samaan tapaan kuin kaverin kanssa. Hoitotoimenpiteet sujuvat hyvin, kaikkea saa tehdä kun rauhassa tekee. Kynsienleikkuu vaatii namitusta, muihin hommiin riittää palkka kun asia on hoidettu.

Armas tutustuu uusiin ihmisiin ajan kanssa, miehetkin on ok. Lapsia Armas ei ole tavannut kuin kaukaa, mutta suhtautuu heihin ilman sen kummempaa reaktiota. Kissasta Armas ei välitä, vaan antaa olla sen rauhassa.

Armas leikkii kivasti ja jakaa lelut kaverin kanssa. Ainoa vaan että leluista tulee hetkessä pientä silppua kun kaikkea pitää jyrsiä. Hampaita on kokeiltu vähän huonekaluihin ja kenkiin, mutta toiminta loppuu kun tarjotaan jotain sallittua tilalle. Armas ei ole kuitenkaan toistaiseksi askarrellut yksin ollessaan mitään. Armasta voi sanoa 99% sisäsiistiksi, vain muutamat pissat on tulleet sisälle ja nekin alustoille.

Hihnassa meno on paikoin melko vauhdikasta ja oikeiden hajujen perässä Armas vetää kyllä kuin höyryveturi. Hiljalleen Armas on kyllä alkanut kuulemaan ja "tule"-kutsu on aika hyvin hallussa. Armas osaa nätisti odottaa (suuremmalta osin) tien ylityksiä ja odottaa kunnes kuuluu "saa mennä". Pikku treeniä vailla siis tuo osuus.

Armas osaa istua kauniisti ja oppii nopeasti rennolla mielellä. Uudet asiat, ihmiset ja tilanteet vaativat hiukan sulattelua, mutta joku saa Armaksesta kyllä rakastavan kaverin itselleen. Hoitaja kehuu Armasta ihanaksi ja hellyydenkipeäksi pojaksi, mistä ei keksi mitään huonoa sanottavaa.

Armaksen toiveissa olisi koirakaverillinen koti siitä syystä, että se ei ole milloinkaan elänyt ilman lajitoveria vierellään ja koirakaveri tuo sille selkeästi turvaa uusien ja jännien asioiden äärellä.

Viipurin koirat - Armaksen ja Arpan veljestreffit 6.1.2025

21.12.2024
Armas sai unohtaa tarhaelämän ja muuttaa Suomeen odottamaan kotia. Armas odottaa kotiehdokkaita Pääkaupunkiseudulla.

Ennen Suomeen matkustamista Armas kävi tautitesteissä. Kaikki tutkitut taudit olivat sillä negatiivisia.

Negatiivisia olivat anaplasmoosi, babesioosi, ehrlichioosi, hepatozoonoosi, leishmanioosi, Mycoplasma haemocanis, sydänmato Dirofilaria immitis sekä ihomato Dirofilaria repens.

Armaksen veljelle Arpalle tehtiin Embarkin dna-testi. Embarkin mukaan veljeksissä virtaa saksanpaimenkoiran, länsisiperianlaikan ja itäeuroopankyläkoiran veri. Arpan tuloksia voi tarkastellä lähemmin täällä.

23.10.2024
Armas valittiin niiden koirien joukkoon, joilta mitattiin rabiesvasta-ainetasot siinä toivossa, että sille löytyisi koti tai hoitopaikka Suomesta.

Tulokset ovat nyt valmiit. Armaksen vasta-ainetasot olivat riittävät ja sillä olisi mahdollisuus matkustaa Suomeen vielä ennen joulua, kun on kulunut 3 kk näytteenotosta. Armas saa mukaansa virallisen todistuksen testituloksesta.

16.6.2024
Armas on kaunis koirapoika, jonka tulevaisuus on kuitenkin vaakalaudalla. Nyt jos koskaan olisi erotuttava joukosta ja päästävä omaan kotiin.

Datsalla asuva emokoira synnytti syksyn loppupuolella ei-toivotun pentueen. Emokoiran omistaja, mies, ei juuri välittänyt pennuista ja hänelle oli samantekevää, mitä niille tapahtuu. Naapurustossa asui kuitenkin eläinrakkaita ihmisiä, jotka keräsivät kolehtia kasaan niin että emo voitaisiin sterilisoida, jotta sen ei tarvitsisi synnyttää maailmaan enää yhtään lisää pentueita. Ihmiset myös etsivät pienokaisille koteja, mutta kolme pentua jäi vaille ottajaa. Koska pennuille ei ollut muutakaan paikkaa eikä niitä haluttu jättää datsalle, matkasi poikakolmikko 200 koiran joukkoon Elenan tarhalle.

Armaksen veljiä ovat Anton ja Arppa.

Harmillisesti Elena välitti tietoja pennuista meille vasta nyt, mutta onneksi pojat eivät sentään kokonaan unohtuneet tarhalle. Tilanne on vaikea, kun emme tällä hetkellä pääse itse vierailemaan tarhoilla, tutustumaan koiriin ja kuvaamaan niitä. Satojen koirien hoito on vain muutaman ihmisen harteilla, eikä Elenalla meinaa riittää tunnit vuorokaudessa.

Elena kuvailee poikia ihmisrakkaiksi ja reippaiksi. Ne pääsivät juuri ensimmäistä kertaa ulkoilemaan hihnassa tarhan ulkopuolelle, joka oli tietysti jännittävä tapahtuma. Vaikka pennut ovat tarhalla reippaita ja niillä on ollut pienestä saakka jonkinlaisia ihmiskontakteja, ovat ne varttuneet pitkälti pienessä aitauksessa suurella koiratarhalla ja muu maailma on niille vierasta. Siksi monet asiat voivat jännittää niitä ja aiheuttaa pelkoa.

Harmaakuonoinen Armas on kaunis poika ja se toivoisimme kovasti sille kotia, jotta sen ei tarvitsisi jäädä turhaan tarhalle täyttämään ahtaita aitauksia. Varmasti tällekin mukavan oloiselle nuorukaiselle löytyisi jostain sopiva perhe. Arppa ja Armas ovat hyvin samannäköisiä, mutta Armaksen silmät taittavat enemmän ruskeaan. Armaksen emo näyttää kuvan perusteella saksanpaimenkoirasekoitukselta, ja Armaksessakin saattaa hyvin virrata jonkin verran saksanpaimenen verta. Kuvien perusteella Armas ei ole jäämässä ihan pieneksi vaan siitä kasvaa komean kokoinen poika.

Ihanteellinen ympäristö näille tynnyrissä varttuneille pojille olisi koirakaverillinen koti rauhallisesta ympäristöstä, missä ei olisi liikaa pelottavia asioita. Koirakaveri tekee usein ihmeitä, ja uuteen maailmaan tutustuminen sekä siellä asuminen on tälllöin koiran kannalta helpompaa.

Armas olisi jo valmiina unohtamaan vanhan elämän ja astumaan uuteen, jos mahdollisuus vain tarjotaan.

Lopussa kuva emosta, joka on juuri ollut sterilisoitavana.

Armas kastroidaan ja tautitestataan 8 vektorivälitteisen taudin varalta ennen Suomeen tuloa ja sen tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Sen kodinetsintää hoitaa Viipurin Koirat ry, joka on rekisteröitynyt Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 22917870.

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.