Junnu

Sukupuoli: uros (kastroitu)
Koko: keskikokoinen (n. 55 cm)
Syntymäaika: 1/2015

25.5.2017
Junnu tulee ja pussaa kameranlinssin sumeaksi. Sen mielestä on niin ihastuttavaa kun aitaukseen tuli vieraita.

Junnun häntä heiluu ja vispaa. On ihmisrakkaan pojan onnenhetki! Junnua saa rapsutella mielin määrin. Tuntuu olevan mukavaa, kun joku huomaa ja pitää hetken aikaa hyvänä. Junnu kirmaa lenkin kopin sisällä ja tulee taas luokse. Kepeä askel näyttää siltä, että Junnussa olisi juoksija-ainesta, jo turhankin tutun koppikierroksen sijaan. Junnu on 2,5 vuotias nuorimies, jolla on vielä paljon elämää edessä. Junnu toivookin sydämensä pohjasta, että juuri se oikea ihminen lukisi Junnun tarinan, ja haluaisi tarjota pojalle oman kodin. Sellaisen, jossa voisi nauttia elämästä perheen ikiomana koirana. Junnussa on kotikoiran aineksia rutkasti. Poika on sosiaalinen ja ihmisrakas. Ja eipä Junnun reippaasta luoneestakaan ole haittaa!

Velipoika Joona on jakanut Junnun kanssa nämä yhteiset vuodet tarhalla. Pojat ovatkin hyvin samannäköisiä, ja myös luonteeltaan samanoloisia. Ne eivät ole kuitenkaan niin yhteen niittautuneita, etteivätkö reippaina ja rohkeina pystyisi etsiytymään molemmat omiin koteihinsa.
Junnu lupaa viedä perhettään lenkille arkena ja sunnuntaina. Näyttää uudenlaisia maisemia, joita löytyy reippailun ohessa. Käpertyä sohvalle illan tullen ja lämmittää pakkasen paukkuessa mukavasti kylkeä.  Kaikkeen tähän tämä reipas poika pystyy ja moneen muuhunkin mukavaan juttuun!

Tarhalla kasvaneelle Junnulle oma koti on uusi paikka, ja poika tarvitseekin varmasti hieman opastusta kotikoiran aakkosiin, esimerkiksi sisäsiisteyteen ja hihnakävelyyn. Junnu on jo pentuiän ohittanut nuorimies, joten pidätyskykykin on jo paremmalla puolella pentuihin verrattuna; tällöin sisäsiisteys on usein helppo opettaa ulkoiluttamalla.

Junnu on reippaalla luonteella varustettu nuorimies, joten poikaa voisi ajatella perheen ainoaksi koiraksi. Tai eipä Junnua varmasti haittaisi kiva koirakaverikaan. Sopivalta vaikuttaa sekä kerrostalo että muukin asumismuoto. 

26.4.2016
Junnu on reipas ja ihmisrakas nuorimies. Vuosi tarhalla on jo vierähtänyt! Eikö jo olisi aika Junnunkin päästä omaan kotiin?

Junnu ja Joona ovat edelleen hyvin samanlaiset veljekset. Sen verran eroa kuitenkin löytyy, että Junnusta on kasvanut aavistuksen veljeään korkeampi. Luonteeltaan molemmat ovat ihmisrakkaista ja reippaita, mutta kun pojat otettiin yksitellen aitauksesta ulos, saimme huomata, että Junnu oli siellä veljeään hieman rauhallisempi. Toki Junnullakin riitti paljon ihmeteltävää ympäröivissä tapahtumissa, mutta se rauhoittui rapsuteltavaksi ja kuvattavaksi veljeään nopeammin.

Koska veljekset eivät ole koskaan harjoitelleet hihnassa kävelemistä saati kotona asumista, tulee näiden poikien kotiuttaminen vaatimaan vähän vaivaa. Mutta sinnikäs työ takuulla palkitaan, sillä veljekset ovat iloisia ja hyväntahtoisia pojankloppeja, jotka ansaitsisivat vihdoin omat kodit ja ihmiset, joiden rapsutukset ja huomio eivät hevillä lopu.

1.7.2015
Junnu rakastaa ihmisiä ja rapsutuksia, mutta missä tämän pojan oma koti oikein luuraa?

Junnu on iloinen, utelias ja leikkisä poika kuten pennun kuuluukin olla. Se tulee reippaana tervehtimään ihmisiä ja painaa päänsä onnellisena syliin. Junnu ei vaikuta miltään kovalta riiviöltä vaan osaa myös rauhoittua. Koiratarha on karu paikka kasvaa, ja Junnu odottaakin toiveikkaana päivää, jolloin on sen vuoro nousta Suomeen matkaavan auton kyytiin. Koittaahan se päivä vielä Junnullekin?

5.4.2015
Suloinen Junnu ottaa iloisena vierailijat vastaan: pientä varovaisuutta on ilmassa, mutta uteliaisuus voittaa sen nopeasti.

Junnu ja sen veli Joona joutuivat Irinan tarhalle kodinetsintään. Veljekset kuin ilvekset voisi sanoa, paitsi että Junnu ei ole pukenut valkoisia sukkia tassuihinsa, toisin kuin Joona-veli. Ja komeita nämä veljekset ovat muutenkin!

Junnu on vielä vähän tuumivainen pentu: selvästi se haluaa tutustua, mutta menee tovi, että se tohtii itse lähestyä. Silitykset kelpaavat kuitenkin mainiosti eli mikään arkajalka poika ei ole. Sylissä oleminen on sen sijaan varsin jännittävää, mutta niin se on jokaiselle pennulle, joka ei ole aiemmin juurikaan saanut sylissä olla.

Junnu on vielä rauhallinen pentu, mutta melkeinpä takuuvarmasti voimme luvata, että rauhallisuus kyllä karisee kotioloissa. Jos et kovasti kauhistu vähän nakerreltua sohvanjalkaa tai maisteltua matonkulmaa, olisi Junnu onnellinen muutosta luoksesi. Niin ja ei sovi unohtaa, että Junnusta kasvaa keskikokoinen koira: jos perustottelevaisuuden opettaminen ja päivittäiset reippaat lenkit tuntuvat liiallisilta, kannattaa unohtaa Junnu saman tien. Mutta jos tällaisen mukavan koirapojan paikka on selvästi elämässäsi, odottaa Junnu häntä heiluen yhteydenottoasi!

Huomioithan, että koirien kuaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.