Manju

SUOMESSA
Sukupuoli: narttu
Koko: keskikokoinen (nyt 60 cm, 22 kg)
Syntymäaika: 11/2016

6.8.2017
Manju on luonteeltaan leppoisa ja rauhallinen. Hyvin sopeutuvana, tyttö viihtyy sekä maaseudulla että kaupungissa.

Ihanan Manjun voi tavata pääkaupunkiseudulla.

Kotihoitaja kertoo Manjusta:

"Pari kuukautta Suomen kamaralla ollut Manju on reipastunut huomattavasti. Tyttö on ehtinyt saada lyhyehkössä ajassa paljon uusia kokemuksia. Manju tuntuu nauttivan niin maalla kuin kaupungissa asumisesta. Sopeutuvaisuus ja rauhallisuus ovat sellaisia sanoja, jotka kuvailevat Manjua hyvin. Kaupungin keskustan hälinä ihmisineen ei tunnut hetkauttavan ja maallakin on ollut mukavaa. Manju on tottunut hevosiin, eikä tunnu huomioivan niitä mitenkään. Samoin kissat, rusakot ja oravat on nähty moneen kertaan. Manju vaikuttaakin sellaiselta koiralta, jolle riistaviettiä ei ole kovin vahvasti keräytynyt.

Manju alkaa olla arviolta 8 kuukauden ikäinen ja kasvupyrähdys on parhaillaan menossa. Tyttö onkin mainio honkkeli pitkine säärineen. Tällä hetkellä säkä on 60 senttiä ja painoa vajaa 22 kiloa. Jonkin verran kasvamista varmaankin vielä tapahtunee. Manju näyttää tulevan toimeen sekä uros että narttu koirien kanssa. Kotihoidossa tytöllä on ollut molempia kaverina. Jonkin verran tyttöä jännittää ihan uusiin koiriin tutustuminen, mutta vieraita ihmisiä menee taas reippaasti tervehtimään ja nuuskuttelemaan.

Autoilu on ollut helppoa kauraa, rauhallinen tyttö ottaa automatkan aikana tirsat, eikä pahoinvointia näytä olevan. Manju on tottunut lapsiin ja onkin selvästi nähtävissä että lapset ovat rakkaita. Kadulla Manju seuraa lapsia katseellaan ja mielellään menisi lasten perässä leikkeihin mukaan. Mutta kun ei pääse, jää toviksi katselemaan lasten touhuiluja.

Hihnassa kulkeminen on tullut tutuksi jutuksi. Kävelyt sujuvat mainiosti vetämättä. Manjulla on ollut lenkeillä mukana koirakaveri, mutta nyt ollaan harjoittelemassa myös itsenäistä lenkkeilyä. Hieman on ollut alussa jännittävää, mutta totuttamalla varmastikin lenkkeily alkaa sujua yhtä hyvin kuin koirakaverin kanssa. Kotiin jääminen sujuu myös mainiosti. Koirankaverin kanssa nukutaan ja ihan yksikseen jäädessä on muutama vingahdus ovelta kuulunut. Sitten se onkin tuntunut riittävän ja takaisin kotiin tullessa on ollut unelias tyttö vastassa.

Manjusta mukavia puuhia ovat puruluitten pureskelu ja askartelu. Tyhjinä annetut pahvipakkaukset ovat erityisen innostavia silputtavia pieniksi palasiksi. Onneksi tätä askarteluintoa ei ole kohdistunut muihin asioihin. Lenkeillä kepin kantaminen ja sen heittely suussa, vaikuttaa myös vallan riemastuttavalta touhulta.

Manjun voisi ajatella asuvan sekä kaupungissa että maalla. Rauhallisen ja sopeutuvan luonteensa puolesta uskon soveltuvan kerros-, rivi- sekä omakotitaloon. Leppoisa ja iloinen Manju odottelee pääkaupunkiseudun tuntumassa rakastavan kodin kutsua."

17.7.2017
Manju pääsi kesäkuun alussa Suomeen hoitopaikkaan. Rauhallinen ja ystävällinen Manju odottaa kotiehdokkaita pääkaupunkiseudulla.

Manjulla on todettu ESBL-positiivisuus, eli osa sen tavanomaisista suolistobakteereista kantaa antibiooteille vastustuskykyistä ominaisuutta. Terveellä koiralla kantajuus ei aiheuta mitään oireita, mutta infektion sattuessa hoitokeinot ovat antibioottien tehottomuuden vuoksi tavallista vähäisemmät. Suolistobakteerit voivat siirtyä toisiin koiriin tai ihmisiin mm. kantajan ulosteen mukana, ja siksi hyvä hygienia on tärkeää. Ihmisten on todettu voivan puhdistua esbl-positiivisuudesta, joten se on hyvin mahdollista myös koirien kohdalla. Lue esbl-ominaisuudesta Viipurin Koirien tiedotteesta. Sairaalabakteereiksi luokiteltavia mrsp/mrsa-bakteereja ei Manjun näytteestä löytynyt.

Manjun yhteyshenkilönä toimii Ira.

30.3.2017
Manju on rauhallinen, hieman ujonpuoleinen tyttö. Ankea tarha ei ole pienelle pennulle hyvä kasvuympäristö ja Manju haluaisikin jo pian kääntää uuden sivun elämässään.

Manjun menneisyydestä ei ole tarkempaa tietoa. Mitään onnellista elämää tyttö ei varmastikaan ole viettänyt ennen tarhalle saapumistaan, sillä se oli melko rähjääntyneen näköinen tullessaan. Manjun iho ja turkki oli huonossa kunnossa ja tytön olemus oli kovin järkyttynyt. Muutaman viikon kuluttua vastassa on jo paljon piristyneempi ja paremman näköinen tyttö. Manju on kiltin ja ystävällisen oloinen pentu, mutta hieman varovainen. Tarhaoloissa pennuille ei valitettavasti riitä ihmisten kanssa seurustelua niin paljon kuin olisi tarpeen, joten Manjun mahdollisuudet reipastua riippuvat siitä kuinka nopeasti sille löytyy oma koti. Mustat pennut tuppaavat välillä jäädä kauniiden ja toinen toistaan suloisempien pentujen varjoon, mutta kunpa joku ihana ihminen huomaisi Manjun.

Omaan kotiin muutto on Manjulle parasta mitä sille voi tapahtua, mutta eihän tyttö sitä alkuun ymmärrä. Kaikki uudet asiat ja tilanteet pelottavat eikä Manju varmastikaan ole koskaan asunut edes sisätiloissa. Asioita on lähdettävä opettelemaan pikkuhiljaa, asia kerrallaan. Kunhan jostain löytyy ymmärtäväinen ihminen, jolla riittää aikaa ja tahtoa Manjun kotiuttamiseen, harkitsisi tyttö hyvin mielellään muuttoa Suomeen.

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.