Sukupuoli: uros (kastroitu)
Koko: keskikokoinen (n. 60 cm, 29 kg)
Syntymäaika: 2022
Tautitestattu: 5/2024

24.5.2024
Linus sai kodin Vantaalta.

29.11.2023
Linus on jäänyt jotenkin unohduksiin vaikka se on kiva ja ihmisrakas poika. Teimme Linukseen paremmin tuttavuutta ja lähdimme iloisen nuorukaisen kanssa kävelylle.

Linus tervehtii tarhavieraita aina yhtä iloisesti ja haluaisi joka kerta lähteä mukaamme. Tällä kertaa se toive toteutuu, poika pääsee nimittäin kanssamme hengähtämään pienen hihnajaloittelun muodossa. Linus on hirmuisen onnellinen, kun se saa huomiota ihmisiltä ja jakelee mielellään pusuja joka suuntaan. Linus on ymmärrettävästi alkuun kovin innoissaan ja hihna kiristyy aika ajoin, mutta se ei kuitenkaan vaikuta miltään ylettömältä säheltäjältä vaan osaa myös ottaa rauhallisesti. Toinen on niin iloinen, kun on vihdoin päässyt pois aitauksesta ja ympärille aukeaa palanen sitä maailmaa, missä Linus niin kovasti tahtoisi elää. Sen sijaan sillä ei ole elämässään muuta kuin pieni aitaus.

Linus jakaa aitauksen yhden nartun kanssa, mutta se on aiemmin elänyt samassa aitauksessa ongelmitta myös vanhemman uroksen kanssa. Samaten Linus tapaa ulkona hihnassa vieraan uroksen, josta se on kiinnostunut hyvässä hengessä ja kohtaaminen sujuu hyvin. 

Linuksen tulevassa kodissa voisi hyvin olla koirakaveri, mutta reippaassa pojassa olisi ainesta myös ainoaksi koiraksi. Linus ei ole tarhalla esitellyt sen suuremmin äänialaansa ja kerrostalokin voisi pojalle sopia.

Linus punnittiin ja sen säkä mitattiin 9.11. reissulla. Vaaka näytti noin 29 kiloa ja säkämitta pysähtyi suunnilleen 60 cm kohdalle.

Viipurin koirat - Linus 9.11.2023

9.4.2023
Linus porhaltaa iloisena vastaan aitauksen ovelle. Se odottaa malttamattomana ihmisten saapumista, mutta varoo meitä alkuun. Syy selviää pian: edellinen omistaja on kohdellut sitä kaltoin.

Linus on nuori, vasta noin vuoden ikäinen iloinen koirapoika. Sen elämä ei kuitenkaan ole ollut parhaimmasta päästä. Sen omisti mies, joka pettyi pahasti kun koirasta ei ollutkaan hurjan vahtikoiran virkaan. Linus sai kylmää kyytiä, omistaja kohteli sitä väkivaltaisesti ja lopuksi hylkäsi, mutta koiran tilanteessa se oli parasta mitä sille saattoi tapahtua.

Snezhanna kertoo Linuksen varovan nousevaa kättä ja huomaamme itsekin, että vaikka koira on innoissaan vieraista, varoo se kosketusta. Kun olemme aikamme tutustuneet aitauksen koiriin, lähtee Linuskin hihnakävelylle kanssamme. Se tottuu meihin nopeasti ja pian tulee hakemaan omaehtoisesti huomiota. Rapsuttavaa kättä ei enää tarvitsekaan pelätä ja Linus paljastuu oikein hellyydenkipeäksi nuorukaiseksi.

Linus asuu samassa aitauksessa usean muun aikuisen koiran kanssa. Yhteiselo sujuu ja Linus tulee muiden kanssa hyvin toimeen. Hihnakävelyllä se suhtautuu ystävällisesti muihin koiriin. Se on tottunut kävelemään hihnassa, mutta koska ulkoiluhetkemme kuluu tarhan takana metsän reunalla, emme tiedä kuinka Linus suhtautuu liikenteeseen. 

Linuksella on vielä koko elämä edessään. Se toivoo löytävänsä ihmisen, joka tarjoaisi sille onnellisen elämän. Lenkkejä, yhdessäoloa, turvaa ja rakkautta. Kotikoiran taitoja voi joutua opettelemaan, sillä emme tiedä onko Linus saanut milloinkaan nauttia sisällä asumisesta vai pitikö edellinen omistaja sitä ketjussa. Epäonninen poika jää tarhalle odottamaan onnenpotkua, joka varmistaisi sille kyytipaikan Suomeen.

Linus tautitestataan 8 vektorivälitteisen taudin varalta ennen Suomeen tuloa ja sen tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin ennen luovutusta uudelle kodille. Linuksen kodinetsintää hoitaa Viipurin Koirat ry, joka on rekisteröitynyt Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 22917870.

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.