Sukupuoli: narttu (sterilisoitu)
Koko: kasvaa pienehköksi keskikokoiseksi
Syntymäaika: 10/2023
Tautitestattu: 4/2024

9.9.2024
Mila sai kodin Kangasniemeltä.

24.8.2024
Mila matkasi Suomeen hoitopaikkan odottamaan loppuelämän kodin löytymistä.

21.8.2024
Vihdoinkin Mila on pääsemässä Suomeen! Mila matkustaa pian hoitopaikkaan jatkamaan oman kodin etsintää.

Ennen Suomeen matkustamista Mila kävi tautitesteissä. Kaikki tutkitut taudit olivat sillä negatiivisia.

Negatiivisia olivat anaplasmoosi, babesioosi, ehrlichioosi, hepatozoonoosi, leishmanioosi, Mycoplasma haemocanis, sydänmato Dirofilaria immitis sekä ihomato Dirofilaria repens.

28.6.2024
Mila pääsi juuri toisen kerran elämässään tarhan ulkopuolelle. Vatsa hipoo maata kun tyttö möyrii jännittyneenä lyhyitä matkoja tutun ihmisen ja koiran välillä.

Pieni koppero tarhalla on ollut Milan koti jo seitsemän kuukauden ajan. Ei Mila tiedä muusta maailmasta hölkäsen pöläystä. Toisesta koirasta haetaan kovasti turvaa ja tukea, niin kovasti, että Mila mielellään kaivautuisi vaikka ihan ihon alle suojaan tarkkailemaan.

Meneekö koko kesä ahtaassa aitauksessa pienen kopperoisen seiniä tuijotellen? Syksy, vuosi vai koko elämä..? Pieni ja onneton Mila on ajatuksissamme ja toivomme, että joku haluaisi tarjota sille paremman elämän.

Milalle etsitään kotia rauhalliselta alueelta ja kodissa tulisi olla reipas koirakaveri.

Viipurin koirat - Mila 25.6.2024

24.4.2024
Mila sterilisoitiin.

20.3.2024
Upeaan punaturkkiseen Milaan kannattaa tutustua! Suloisesta Milasta saisi varmasti oivan ystävän. Vaihtokaupaksi uskollisesta ystävyydestä kelpaa varmasti lelut ja herkut!

Mila ja sen kuusi sisarusta – Mandi, Maia, Maisa, Meemi, Meeko ja Morris – syntyivät syksyllä aralle katukoiralle Enson paperitehtaan lähettyville. Muutaman viikon jälkeen emo kuitenkin hylkäsi pentukatraansa ihmisten alkaessa ruokkia niitä, ja Mila sisaruksineen jäi tehdasalueelle sinnittelemään. Pentujen onneksi tehdasalueella sattui kulkemaan myös jokunen hyväntahtoinen ihminen, joilta pennut saivat ruokaa selvitäkseen. Marraskuun puolivälissä pennut napattiin kyytiin ja kuljetettiin Elenan tarhalle, missä ne tällä hetkellä asuttavat pentumökin sisäaitausta.

Pentujen emo on harmillisen arka ja ihmisiin tottumaton eikä sitä olla yrityksistä huolimatta saatu kiinni. Valitettavasti tämä tarkoittaa sitä, että kun vapaana kulkevaa emoa ei ole saatu steriloitua, päätyy se aina vain synnyttämään lisää ei-toivottuja pentuja kurjiin oloihin. Mila sisaruksineen ei olekaan sen ensimmäinen pentue. Ja valitettavasti tuskin viimeinenkään.

Mila on jossain määrin tottunut ihmisiin ja autoihin, sillä niitä liikkuu tehtaan alueella, missä se elämänsä ensimmäiset viikot asusti. Vaikka pentujen emo on hyvin arka, ovat pennut saaneet riittävästi hyviä ihmiskontakteja lyhyen elämänsä alkutaipaleella, että tuttuihin ja turvallisiksi todettuihin ihmisiin ne suhtautuvat varsin reippaasti. Taustastaan johtuen saattaa Milankin perusluonteessa olla kuitenkin tiettyä epävarmuutta ja varovaisuutta vieraita ihmisiä kohtaan, eikä siitä välttämättä koskaan tule kaikkien koiraa.

Muutama kuukausi on vierähtänyt tarhalle muuton jälkeen ja pentuaitauksessa on riittänyt vilskettä ja vipinää. Tällä hetkellä pentuja on tarhalla niin paljon, että leikkikavereista ei ole ollut pulaa. Sisarukset ovat tuoneet turvaa ja seuraa yksitoikkoisiin päiviin. Hihnakävelyn alkeita Mila on päässyt harjoittelemaan kertaalleen, kun se sisaruksineen maaliskuun puolivälissä puettiin ensimmäistä kertaa ikinä valjaisiin ja otettiin tarhan aitojen ulkopuolelle jaloittelemaan. Ilme muuttui hieman vakavaksi, kun tuttu pentuaitaus jäi taakse ja tarhan aitojen ulkopuolella olikin isoja ja vieraita koiria tekemässä tuttavuutta. Vaikka Milaa jännitti uusi tilanne, oli se kuitenkin uteliaan kiinnostunut uusista asioista. Harjoittelu tekee mestarin, myös hihnakävelyn alkeiden oppimisessa!

Mila on ihana punaturkki. Usean sisarustensa tapaan sen jalat ovat lyhyen puoleiset ja kovin suurta koiraa siitä tuskin kasvaa. Se on hurmaavan suloinen ja luonnekin sillä on täyttä kultaa. Mahdollisuudet oman kodin löytämiseksi eivät kuitenkaan ole päätä huimaavia. Elääpä nyt täpötäydellä koiratarhalla, jossa resurssit koirien sosiaalistamiseen ovat heikot, eikä kokemuksia kerry kuin lähinnä koirakavereiden kanssa peuhaamisesta ahtaassa aitauksessa. Kuinka sitä pieni koiratyttö sieltä käsin herättäisi jonkun huomion ja kertoisi, että minuun kannattaa tutustua.

Emme valitettavasti itse ole päässeet tapaamaan pentuja rajan sulkeutumisen vuoksi. Elena kuitenkin kertoo Milan suhtautuvan tuttuihin ihmisiin reippaasti ja avoimesti. Sillä ei ole ollut elämässään parhaita mahdollisia lähtökohtia, mutta onnekkaiden sattumien kautta myös sillä on mahdollisuus päästä nauttimaan kotikoiran leppoisasta arjesta.

Milan sosiaalistuminen on tarhaoloissa jäänyt puutteelliseksi. Varmasti se voisi kuitenkin reipastua vielä paljonkin, jos se saisi pian karistaa tarhan pölyt tassuistaan ja pääsisi muuttamaan kotiin, jossa sitä odottaisi osaava ja lempeä omistaja. Mila etsii kotia rauhalliselta alueelta ja kodista, jossa olisi reipas koirakaveri tukea antamassa. Omistajalta odotetaan kärsivällisyyttä, pitkäjänteisyyttä sekä halua edetä Milan ehdoilla. Milalle on kaikki kotikoiran taidot täysin vieraita ja sopeutuminen kaikkeen uuteen tulee varmasti viemään tovin jos toisenkin.

Mila on melko lyhytjalkainen ja matala koira, ja jäänee aikuisena alle 50-senttiseksi. 

Viipurin koirat - Mila 3/2024

Mila sterilisoidaan ja tautitestataan 8 vektorivälitteisen taudin varalta ennen Suomeen tuloa ja sen tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Sen kodinetsintää hoitaa Viipurin Koirat ry, joka on rekisteröitynyt Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 22917870.

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.