Sukupuoli: narttu (sterilisoitu)
Koko: keskikokoinen (51cm, 17 kg)
Syntymäaika: 2019
Tautitestattu: 5/2024

24.5.2024
Orvokki sai kodin Vantaalta.

5.4.2024
Orvokki sai pienen hengähdystauon ja pääsi Elenan kanssa kävelylle. Eikö missään ole kotia, minne Orvokki mahtuisi?

Viipurin koirat - Orvokki 3.4.2024

6.2.2024
Oiva ja Orvokki ovat saaneet hiukan erityishuomiota FB-postauksemme jälkeen. Ne ovat saaneet pari säkillistä ruokaa, joka on lahjoitettu juuri niitä varten. 

Parempilaatuinen kuivamuona toivottavasti auttaa niitä saamaan hiukan lihaa luiden päälle ja kasvattamaan parempikuntoisen turkin suojaksi pakkaselta. Ja onhan se hyvää! Ruoka maistuu niin paljon paremmalta kuin se tavallinen, kaikkein halvin laatu, jota tarhalle normaalisti tilaamme. 

Viipurin koirat - Oivan ja Orvokin herkkuhetki

Sisarusten elämään on tullut iso muutos: emo Lucy sai syksyllä kodin Suomesta ja nyt ne asuttavat pientä aitaustaan kaksin.

26.6.2023
Orvokki ja sen veli ja äiti pääsivät yhdessä kävelylle kanssamme kesäkuussa. Tottumatonta Orvokkia jännitti, mutta kävely sujui silti.

Orvokki tallusteli taluttajan vierellä varsin mallikkaasti siihen nähden, ettei se ole ollut hihnassa montaakaan kertaa elämässään. Edessä kulkeva ja tienvieriä haisteleva emo Lucy luultavasti toi sille turvaa, eikä siitäkään ollut haittaa, että velipoika Oiva tallusteli perässä. Oivaa tilanne jännitti paljon enemmän ja se jäi useaan kertaan neuvottelemaan taluttajan kanssa siitä, edetäänkö kävellen vai kantaen. 

Varjoisassa metsän laidassa seisahduttiin, syötiin nameja ja katseltiin maisemia. Yllättäen sekä Orvokki että Oiva tarjosivat istumista namipussin haltijalle. Ei ole tietoa, missä ne olivat tämän taidon oppineet. Kenties se oli muisto pentuajalta – ehkä rakennustyömaan työntekijät olivat tarjonneet pennuille nameja ja opettaneet ne istumaan.

Parivaljakosta jäi kuva, että ne saattaisivat sopivissa oloissa reipastua nopeastikin. Kunpa löytäisimme niille tällaisen paikan! Siellä olisi myös tarjolla shampoota, harja, ravitsevaa ruokaa ja sopivasti liikuntaa, ja Orvokista kuoriutuisi niissä oloissa melkoinen kaunotar. 

Kävelyn päätteeksi Orvokki käy puntarilla ja sen säkäkorkeus mitataan pikaisesti: korkeutta on n. 51 cm mutta puntari näyttää vain 17 kiloa. Orvokin pitäisi kerätä muutama kilo painoa lisää, sillä sen kylkiluut erottuvat helposti huonokuntoisen karvan läpi. Ruoka on kuitenkin tarhalla vähissä.

Viipurin koirat - Orvokki 15.6.2023

21.3.2023
Aitauksessa numero 17 asuu kolme innokkaasti häntäänsä vispaavaa koiraa. Niissä on samaa näköä ja kaikilla on sama väritys.

Ei ihme, sillä kyseessä on emo Lucy ja sen kaksi aikuiseksi kasvanutta pentua, Oiva ja Orvokki. Koirat ovat asuneet samassa aitauksessa jo monta vuotta. Ne pääyivät Elenan luokse rakennustyömaan läheisyydestä jo ennen kuin koronapandemia sulki rajat maaliskuussa 2020. Pennut eivät olleet saapumishetkellä ihan pieniä enää, mutta silti alle vuoden ikäisiä. 

Orvokki pääsi kanssamme tammikuussa tarhan ulkopuolelle, kun se kannettiin varusteissa ulos pienestä aitauksestaan missä monta vuotta oli ennättänyt vierähtää. Sitä jännitti ja se oli peloissaan. Tassut eivät millään alkuun kantaneet ja Orvokki hivuttautui maata pitkin ihmisen vierelle, kiinni veljeensä. Siinä se tarkkaili kun emo Lucy heilutteli reippaasti häntäänsä pusuja meille jaellen. Kun Orvokki oli oman aikansa saanut tuumailla, uskaltautui sekin pystyyn ja lähti liikkeelle emonsa perässä. Orvokki istuskeli ja katseli rauhallisena meitä, ja pieni utelias pilke alkoi jo silmistä näkyä.

Laiha kolmikko myös ruokittiin ja niiden koppi vuorattiin lämmittävällä ja eristävällä puukuivikkeella.

Orvokki haluaa olla ihmisen lähellä kovasti, mutta ajoittain se tarvitsee siihen lisää rohkeutta. Se kuitenkin hakeutuu jatkuvasti vierelle ja jää rapsuteltavaksi kun saa valita, poistuuko vai jäädäkö. Reippaan kaverin tukemana, tässä tapauksessa äiti Lucyn, rohkeus riittää pidemmälle.

Vaikka Orvokki ei ole viettänyt pikkupentuaikaa tarhaoloissa, on sen sosiaalistuminen silti jäänyt puutteelliseksi. Siksi se etsii kotia rauhallisesta ympäristöstä, ei kaupungista. Kodissa tulisi ehdottomasti olla koirakaveri, johon Orvokki saisi tukeutua ja jonka turvin olisi helpompi sopeutua uuteen ympäristöön. Kaikki kotikoiran elämään liittyvä on Orvokille uutta ja sen omistajalta tarvitaankin kunnollista motivaatiota, pitkäjänteisyyttä ja ennen kaikkea aikaa. Oma piha helpottaisi ulkoilun aloittamista, mutta jos kodin vierestä alkaa rauhalliset ulkoilureitit, kelpaisi sekin. 

Hapsukorvainen Orvokki jatkaa eloaan pienessä aitauksessa omaa kotia odotellen. Muutakaan vaihtoehtoa ei ole.

Jos harkitset kodin tarjoamista Orvokille, luethan ajatuksella tekstimme aran aikuisen koiran sopeuttamisesta uuteen kotiin.

Viipurin koirat - Orvokki 11.12.2022 & 6.1.2023

Viipurin koirat - Lucy & Orvokki 4.3.2023

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.