Sukupuoli: narttu (sterilisoitu)
Koko: keskikokoinen (n. 55 cm, 21 kg)
Syntymäaika: 2019
Tautitestattu: 4/2024

30.7.2024
Tove sai kodin.

5.5.2024
Vuodet tarhalla ovat muovanneet Tovesta rakkautta ja läheisyyttä arvostavan koiran, joka osaa niin rauhoittua hienosti kuin myös intoutua leikkimään tai lenkkeilemään uusien ihmis- ja koiraystäviensä kanssa.

Kotihoitaja kertoo Toven ensimmäisestä viikosta näin:

"Tove saapui viikko sitten Suomeen meille maalle Joroisiin. Kutsumanimeksi hän on meillä saanut Tirppa ja Tirpsu. Ilmeitä löytyy, kuten muikea hymyä muistuttava ele sekä kaihoisa rakkautta kaipaava ilme. Löytyy myös sitä vakuuttavuutta yllättävän matalalla pehmeänkäheällä haukulla ja murinalla, mikäli olo on epävarma.

Matkustaminen sujui ja yhäkin sujuu hyvin, rauhallisesti. Varusteiden pukeminen ei ole muutoin ongelmallista, paitsi että iloinen Tove saattaa pyörähdellä innoissaan malttamattomana pukemisen yhteydessä. Tove ei innostunut pesusta ja selvästi pelkäsi suihkua, ehkä eniten sen ääntä.

Heti alusta saakka Tove on ollut täysin sisäsiisti. Kaikki tarpeet tulee ulos tarhaan, tosin välillä sitä saa odotella, että rauha laskeutuu tarpeiden teolle. Vatsa on pysynyt toistaiseksi normaalina ja ruoka maistuu hyvin. Yliahne Tove ei kuitenkaan ole: ainakin aluksi työpaikalla yksin jäädessä puruluut jäivät täysin kakkoseksi sille, että kotihoitaja poistui muutaman metrin päähän, näkö- ja kuuloyhteyden päähän, työskentelemään. Koiraportti sai hammasta, hätä ja itku tuli. Hetkittäin palkaten ja kotihoitajan laskiessa oman takin lepoalustaksi, malttoi (tai väsyi) Tove rauhassa makuulleen.

Hihnassa Tove kävelee suht hyvin, haasteena on enemmän innostunut pyörähtely kuin vetäminen. Myös kieltokäskyn Tove alkaa hallita, tassut eivät enää ahkerasti nouse pöydille ja myös herkkupussit saavat olla aika rauhassa keittiön tasolla. Tove antaa ainakin ihmisen koskea leluihin ja ruokaan. Lauman toisille koirille Tove kyllä murinalla, ilmeillä ja jopa rähähtelylläkin ilmoittaa, että nyt ei toivota lähestymistä.

Kun Tove tajusi sohvan salat, se on paras paikka levätä hoitajan kainalossa. Tällöin vain vaihtelevasti muut saavat lähestyä sohvaa toisesta päästä. Ihmisille Tove herkästi saattaa haukkua, mutta usein on avoimesti tutustumassa uusiin tyyppeihin eikä ole kamalan arka. Etenkin jos kotihoitaja lähestyy vierasta hyvin elein, tulee Tove heti perässä ja tekee vielä avoimemmin tuttavuutta. Lapsia Tove pääsi pihalla tapaamaan 5v ja 3v, ne olivat Tovesta ensiksi kovin pelottavia: niistä pyrittiin kipaisemaan poispäin ja haukkumaan. Välillä Tove antaa lapsen olla lähellä ja silittää, mutta lapsen käytyä esimerkiksi hetken toisessa huoneessa, saattaa haukkuorkesteri alkaa. Myös urinalla ja elekielellä Tove osaa myös hyvin ilmoittaa, mikäli tarvitsee hetkessä omaa tilaa. Äkkinäiset äänet ja liikkeet voivat hätkähdyttää, mutta pakoreaktiota ei ole syntynyt kuin vain aivan lapsen ensinäkemällä lapsen liikkuessa.

Tove antoi heti harjata tupsuisen ja likaisen turkkinsa ensimmäisen pesun jälkeen, jopa uni maistui harjailun lomassa. Tovella on kaunis rusehtavaan taittava musta turkki pienin valkoisin yksityiskohdin, rentouduttuaan Tove esittelee selällään mm. vatsasta löytyvää vitivalkoista laikkua. Kynnetkin onnistuu leikata, tosin etutassuja Tove helposti vetää poispäin kuin refleksimäisesti. Kynsi kerrallaan, mahdollisimman vähäisellä ja silityksin totutetulla kosketuksella, yksitellen niiden napsiminen onnistuu kuitenkin aika vaivatta. Tovelle on annettu hetkessä tilaa, eikä sitä ole pakotettu, vaan jatkettu hetken päästä uudestaan ja palkattu. Tove antaa katsoa suuhun, hampaisto on hyvin rusehtava ja hengitys haisee voimakkaasti. Toven turkkia on paikoittain ajeltu, ihosta löytyi ennen Suomeen matkustamista joitakin ihorikkoja, jotka voivat olla syntyneet kahakasta. Tove jonkin verran rapsuttelee itseään, on toki myös mahdollista, että ajeltu karvaton kohta aiheuttaa kutinan tunnetta. Lisäksi tuplapesu sekä ilmaston+karvan vaihtuminen voi kutkutusta provosoida.

Ulkona hetkittäin Tove intoutuu vähitellen leikkimään, yksi lampaankarvasta tehty treenipatukka nyljettiin hetkessä palasiksi. Myös pehmoleluja on kiva retuuttaa itsekseen ja tuoda ihmisen jalanjuureen kuin pyytääkseen yhteistä leikkiä. Unen lahjat ovat vastapainoksi hyvät, mutta herkästi vähäinenkin liikehdintä täytyy tarkistaa ja usein toisten lähestymisyrityksiin vastataan karkottavin elein. Fyysisiä yhteydenottoja ei ole syntynyt, muun lauman kuunnellessa Toven eleitä hyvin ja antaen tilaa.

Kissa on päivä päivältä kiinnostanut enemmän, mutta lähinnä rauhallisesti nuuhkien ja silmäillen kissan menemisiä. Riistavietistä ei toistaiseksi ole vielä näkynyt.

Tovea ei ole tarhavuodet pilannut, vaan muovannut rakkautta ja läheisyyttä arvostavan koiran, joka toisaalta rauhoittuu hyvin laumassa mutta löytyy myös itsenäisyyttä ja oman tilan tarvetta. Yksinoloa on treenattu työpäivän jälkeen tarhaulkoiluilla, jossa on saanut viettää aikaa joko koko koiralauman kanssa tai kotihoitajan oman viipurilaisen Lullun kanssa – Lullu on erinomainen malli yksinolon harjoitteluun. Tarhaan Tove asettuu vaihtelevasti: välillä itkettää ja katseella kytätään missä mennään ja välillä heittäydytään maahan rauhaksiin lepäilemään tai käydään nuuskuttelemassa tarhaa. Suurta konserttoa ei ole tullut, vaikka välillä hoitaja katoaa nurkan taakse tai kauempana olevaan varastoon. Aiemmin Toven ollessa yksin tarhassa, sieltä pyrittiin pois testaamalla aidan pitävyyttä hampailla.

Yksinoloa on sisällä treenattu pienin hetkin hoitajan poistuen keittiöön portin taakse ruokaa laittamaan tai pesutiloihin pyykkäämään, tämä sujuu hyvin ja hetken ihmeteltyään Tove suuntaakin takaisin sohvalle pötköttelemään. TV on taustalla tuomassa elämisen ääntä sekä vaimentamassa ulkopuolisia ääniä. Myös eteiseen on poistuttu ensin oven taakse sekä jopa ulos asti noin minuutin ajaksi. Tuona aikana ei Tove osoittanut eroahdistuksen merkkejä vaan löytyi pötköttämästä samasta kohdasta sohvalta. Näitä treenejä jatketaan ja vaikuttaakin lupaavalta alulta - eroahdistusasiassa varmasti rauhallinen tuttu lauma on eduksi.

“Mamma” on selvästi tärkein tuki ja turva, mutta myös “isin” kanssa jäädään ilman draamaa kotiin tai tarhaan useammiksi tunneiksi. Kuitenkin aamuisin sohvalta ei hoitomamman vierestä tohdita nousta aamu-ulkoiluille, ellei hoitomamma houkutellen lähde mukaan tai houkuttele valjaisiin. Tove osaa suunnata koiratarhan portilta heti muiden koirien tapaan ulko-ovelle “sisälle” käskyllä, Tove on niin leimautuvainen, että karkausintoa tuskin löytyy, karkuun tahdotaan ainoastaan oman perheen perään korkeintaan.

Tovesta saa varmasti luotettavan ystävän, joka tuo läheisyyttä ja rakkautta taloon. Tove on hieman kömpelö ja tohelon oloinen sympaattinen keskikokoinen koira, joka on taatusti stressin vähennyttyä, totuttuaan ja itsevarmuutta saadessaan rakastava kultakimpale, joka ansaitsee hoitoa sekä lämpimän ja turvallisen loppuelämän kodin."

Viipurin koirat - Tove kotihoidossa 5/2024

27.4.2024
Vihdoin tuli Toven vuoro matkustaa Suomeen! Tove odottaa hakemuksia Pohjois-Savon suunnalla.

17.4.2024
Tovelle on luvassa hoitopaikka Suomesta! Ennen Suomeen matkustamista Tove kävi tautitesteissä. Kaikki tutkitut taudit olivat Tovella negatiivisia.

Negatiivisia olivat anaplasmoosi, babesioosi, ehrlichioosi, hepatozoonoosi, leishmanioosi, Mycoplasma haemocanis sekä ihomato Dirofilaria repens ja sydänmato Dirofilaria immitis.

1.5.2023
Tove-polo yrittää kaikin voimin viestittää aitauksen kalterien takaa, että tässä olisi nyt tyttö, johon kannattaa tutustua. Se on melkoinen kaunotar suurine, ilmeikkäine korvineen.

Tove kerta kaikkiaan rakastaa ihmisiä, vaikkei sillä olekaan niistä paljoa kokemusta. Se nousee kaltereita vasten, haroo tassuillaan, heiluttaa häntäänsä niin että se melkein irtoaa. Ja mikä onni, jos ihminen ohikulkiessaan malttaa pysähtyä edes hetkeksi, sanoa sanasen, tarjota kättä haisteltavaksi tai vielä parempaa – namin maistettavaksi. 

Tove on asunut Elenan tarhalla pennusta saakka ja sille tarha aitoineen ja aitauksineen on koko maailma. Samoin on käynyt sen sisaruksille, joita on tarhalla ainakin neljä ellei enemmänkin. Niinpä onkin kovin jännittävää, kun astumme aitaukseen ja alamme pukea sille valjaita päälle, ensimmäistä kertaa. Ulkona tarhan aitojen ulkopuolella hihnaan tottumaton Tove kiertää taluttajaa niin monta kertaa, että tämä on jatkuvasti kompastua hihnaan ja pian molemmilla on päät aivan pyörällä. Välillä istutaan lähes sylikkäin ja katsellaan ihmeellistä maailmaa.

Tove on ollut kanssamme ulkoilemassa kahdesti. Ensimmäisellä kerralla tuttu kaveri samasta aitauksesta oli mukana ja se olikin Tovelle tärkeä tuki. Toisella kerralla tuttua koirakaveria ei ollut, ja Tove haki turvaa milloin ihmisestä ja milloin tien vieren pusikosta – enimmäkseen kuitenkin ihmisestä.

Tove on herkkä koira, joka reagoi suurella tunteella asioihin niin hyvässä kuin pahassakin. Se saattaa jännittää monenlaisia tilanteita ja asioita, ja kaivata ohjausta ja turvaa. Niinpä Tovelle etsitään kivalla ja itsevarmalla koirakaverilla varustettua kotia ja sellaista ihmistä, joka ei oleta koiran pärjäävän heti kaikissa eteen tulevissa tilanteissa. Hihnassa kävelyä täytyy harjoitella myös, jos tavoitteena on päästä eteenpäin, eikä kulkea pelkkää ympyrää. Tove toivoo tulevan kotinsa sijaitsevan suhteellisen rauhallisella alueella. 

Viipurin koirat - Tove 4.3.2023

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.