Sukupuoli: uros (kastroitu)
Koko: kasvaa keskikokoiseksi (nyt 20 kg)
Syntymäaika: 5/2023
Tautitestattu: 10/2023

13.1.2024
Iivari sai kodin Helsingistä.

15.12.2023
Iivari tässä terve! Olen iloinen ja mutkaton koirapoika, ja sitä vain ihmettelen, että missä on kotiehdokkaiden jono?

Iivarin arki hoitopaikassa rullaa hyvin. Se rakastaa touhuta hoitopaikan toisen koiran kanssa ja kirmailla koirapuistossa. Hihnakävely voi alkulenkistä olla vielä innokasta menoa, mutta vauhti tasaantuu, kun hetken aikaa on saatu purettua energiaa.

Kotioloissa Iivari on rauhallinen ja kiltti poika. Yksinolot ovat sujuneet hienosti niin täysin yksin kuin koirakaverinkin kanssa. Iivarin hoitopaikka sijaitsee kerrostalossa, joten tulevakin koti voi olla sellaisessa, kunhan ei aivan kaupungin ydinkeskustassa.

Ruoka maistuu Iivarille mallikkaasti, joten sen motivoiminen temppujen ja arkisten taitojen opetteluun herkkujen avulla on varmasti helppoa. Sisäsiisteys on pitkälti hallussa, mutta aamuisin voi vielä lirahtaa pissa-alustalle, jos hoitaja ei riittävän ripeästi saa lähdettyä ulos.

Iivari on iloinen ja mutkaton nuorimies, joka voisi sopeutua aika monenlaiseen kotiin. Jos tällainen sympaattinen korvaeläin mahtuisi elämääsi, käy tutustumassa adoptio-ohjeisiin ja laita hakemus!

12.11.2023
Viikossa Iivarista on kuoriutunut iloinen ja reipas poika, joka on sopeutunut hienosti kerrostaloelämään.

Iivari on saanut nyt viettää viikon kotihoidossa.  Sinä aikana se on oppinut hyvin sisäsiisteyden perusteita, saanut herkutella ravitsevalla ruualla ja päässyt riemuitsemaan uusien lelujen kanssa. Ja maistelemaan ihania herkkuja ja nameja!

Iivarin kanssa on harjoiteltu hieman myös yksinjäämistä. Muutama tunti sujuu jo mallikkaasti ja hoitajaa on ollut vastassa uninen poika. Eikä mitään puuhasteluakaan ollut harjoitettu yksinään. Iivarin kotihoitopaikka on kerrostalossa ja asuminen siellä on sujunut Iivarilta hyvin, joten tulevakin koti voisi hyvin olla myös kerrostalossa, kunhan se ei sijaitse aivan ison kaupungin ytimessä. 

Iivarilla on kotihoidossa aikuinen koira kaverina, jonka kanssa se on tullut hyvin toimeen. Iivari ottaa tukea ja mallia ulkoillessa koirakaverista, mutta lenkit ilman kaverin tukea alkavat myös jo sujua, kunhan pysytään tutuilla reiteillä. Hihnakävelyssä on vielä harjoittelua, mutta poika ottaa hyvin kontaktia ja on helposti opetettavissa. 

Iivarista voisi saada kivan kaverin myös johonkin koiraharrastukseen, sillä Iivari vaikuttaa innokkaalta tekemään yhdessä ihmisen kanssa ja namit motivoivat sitä hienosti. 

Iivari etsii koirakaverillista kotia, mutta muuten se ei aseta kovinkaan tarkkoja vaatimuksia uudelle kodille. Aivan vilkkain kaupunkiympäristö saattaa olla sille vielä liikaa, mutta kerrostaloelämä vähän rauhallisemmassa ympäristössä sujuu pojalta jo mallikkaasti.

3.11.2023
Onnekas Iivari sai hoitopaikan Suomesta. Nyt se odottelee kotiehdokkaita Turun seudulla.

2.11.2023
Iivarille on luvassa hoitopaikka Suomesta! Iivari valmistautui matkaan käymällä tautitesteissä.

Kaikki 8 vektorivälitteistä tautia olivat negatiivisia. Iivarilta tutkittiin anaplasmoosi, babesioosi, ehrlichioosi, hepatozoonoosi, leishmanioosi, Mycoplasma haemocanis sekä ihomato Dirofilaria repens ja sydänmato Dirofilaria immitis.

29.10.2023
Iivarin tavallinen perjantaipäivä sai yllättävän käänteen, kun pentuaitauksen luona oli yhtäkkiä suomalaisvieraita. Iivari on venähtänyt pituutta ja siitä on kasvamassa komea poika.

Hörökorvaisella Iivarilla on sisaruksensa, mutta muuten elo koiratarhan perällä on yksinäistä touhua. Kahden työntekijän aika menee aitausten siivoamiseen ja ruokien ja vesien kantamiseen, yksi aitaus ei voi sitoa liiaksi. Pennut ovat tylsyyttään nakertaneet aitauksen kulmia ja rapistuneet seinät on paikattu laudan pätkillä, joiden väleistä kurkkii ilahtuneita silmäpareja.

Pentukatras pujahtaa koppiin piiloon ihmisten astuessa aitaukseen. Iivarin kuono pilkistää kuitenkin jo muutaman sekunnin kuluttua kopin suulta ja poika lähestyy uteliain askelin vieressä istuvaa ihmistä. Kun olemus on mahdollisimman helposti lähestyttävä ja puhe lepertelyä, lähtee Iivarin häntä väpättämään ja kieli lupsumaan. Vaikka äkkinäiset liikkeet jännittävät, paljastuu Iivari kuitenkin reippaammaksi kuin kuvittelimme. Ihmisen läheisyys ja kosketus tuntuvat sittenkin mukavilta.

Päivän lopussa Iivari kannetaan siskonsa kanssa tarhan perältä aitojen ulkopuolelle. Tämä on Iivarin toinen hihnakävely ja se sujuu paljon paremmin kuin edellinen. Iivari lähtee heti reippaana tepsuttamaan eteenpäin ja sen hännänpää heiluu varovaista pientä innostusta. Se kurottelee kaulaansa ja suhtautuu uusiin asioihin mielenkiinnolla. Kun paikalle astelee nuori, isokokoinen tyttö, ilahtuvat pennut tästä kohtaamisesta siinä määrin että pistävät pienen nuuhkuttelun jälkeen ihan leikiksi.

Iivari on moneen asiaan vielä tottumaton, mutta se on utelias ja ihmiset kiinnostavat sitä. Rauhallisessa ympäristössä Iivarilla tuskin kestää kauaa, että se reipastuu oman väen kesken. Iivari luovutetaan vain koirakaverilliseen kotiin, missä poika saa tarvitsemaansa tukea jännittävien asioiden kohtaamiseen.

Punnitsimme Iivarin ja painoa sillä on lähes 20 kilon verran. Pojan hiljalleen ylöspäin kohoavat lerppukorvat ovat tekemässä siitä aika komean ilmestyksen.

Iivarille on varattu paikka marraskuun alun kuljetukseen Suomeen. Kaikkein mieluiten Iivari muuttaisi suoraan omaan kotiin, mutta jos onni ei ole myötä, odottaa hoitopaikka lyhytkarvaista poikaa jotta sen ei tarvitsisi jäädä palelemaan tarhalle.

Viipurin koirat - Iivari 27.10.2023

27.9.2023
Iivari on hauskannäköinen, ujo poika. Sillä on suuret, ainakin toistaiseksi lerppuvat korvat ja toinen silmä on saanut osittain ruskean, osittain sinisen värin. 

Kesäkuussa paikallinen rankkurifirma kävi poimimassa talteen pentuja useammasta eri kylästä. Pesochnoen, Pobedan (suom. Kanneljärvi), Kirillovskoyen (suom. Perkjärven asemakylä) ja Kirpichnoen (suom. Perkjärvi) kylistä saapui eläinlääkäriklinikka Aurikaan 11 pelokasta pentua. Pentuja oli useammasta pentueesta eikä niiden emoista ollut tietoa. Kaikki pennut löytyivät ulkoa. Osa pennuista oli heikossa kunnossa saapuessaan ja monella oli paha kirpputartunta. Yrityksistä huolimatta kolmen pennun eteen ei ollut tehtävissä mitään ja ne menehtyivät.

Todennäköisiä sisaruksia ovat tytöt Ida, Iina ja Inez sekä pojat Ilmari, Iivari ja Iivu.

Teimme pentuihin paremmin tuttavuutta ensimmäisen kerran heinäkuun lopussa. Suurin osa arasteli vieraita ihmisiä, mutta tutumman ihmisen seurassa monen häntä uskalsi ottaa muutaman iloisen heilahduksen. Sylissä istuminen jännitti, mutta ei ihme, kun Iivari ei ole saanut elämässään sylittelyyn tottuakaan. Kaikesta huolimatta Iivari antoi käsitellä itseään hyvin nätisti ja kun se sai istuskella sylissä pidemmän tovin käden rapsutellessa sitä hiljaa, vaikutti poika siltä ettei tämä touhu sittenkään niin kamalaa ole. Iivarilla olisi varmasti mahdollisuuksia vielä reipastua kotioloihin päästessään ja näyttää, mikä ihana iloinen ja leikkisä pentu ujon kuoren alla oikeasti asuu. 

Tapaamme uudestaan syyskuun alussa ja Iivari pääsee hetkeksi pois pikkiriikkisestä aitauksestaan ihmettelemään suurta maailmaa lähipellolle. Sisarustensa tavoin myös Iivarin tassut ovat painavaa spaghettia, mutta se ei silti ole yhtä peloissaan kuin osa sen sisaruksista. Kun ihmiset suuntaavat huomionsa siitä pois, istuvat ja juttelevat, rentoutuu Iivari enemmän, nuuhkuttelee maata ja katselee jo hiukan uteliaana ympärilleen. Iivari tarvitsisi kuitenkin niin paljon enemmän mitä tarhaoloissa on aroille pennuille tarjota, että sen onnellinen tulevaisuus riippuu täysin siitä, pääseekö se pian Suomeen vai ei.

Meillä ei ole pentujen taustasta tarkempaa tietoa. Ne ovat saattaneet syntyä ulos tai sitten päätyneet sinne ihmisen toimesta. Aivan ihmisiin tottumattomia ne eivät ole. Ne ilahtuvat tutuista ihmisistä, ottavat omaehtoisesti kontaktia ja hakeutuvat näiden luokse. Jännityksestä huolimatta niitä on myös helppo käsitellä, mutta isoimmat pennuista alkavat jo painaa ihan kiitettävästi ja niiden kanniskelu tarhan alueelta ulos ja takaisin sisään saa yhden jos toisenkin hikikarpalon otsalle. Pentujen perimästä saattaa löytyä ripaus huskya, mutta joukossa on varmasti muutakin.

Kaikki pennut ovat enemmän tai vähemmän arkoja, ja ne tulevat tarvitsemaan paitsi ymmärrystä ja osaamista - myös oikeanlaisen elinympäristön. Kaupungin kadut eivät olekaan Iivaria varten vaan se haluaa löytää mukavan rauhallisen asuinympäristön luonnonläheisyydestä, missä sitä odottaisi kiva koirakaveri. Tai miksei useampikin. Ainoaksi koiraksi Iivaria ei luovuteta. Toiveissa on ennen kaikkea löytää ihminen, joka ymmärtää että pikku arkajalan kanssa on edettävä rauhassa vailla kiirettä ja että kotiutumisprosessi saattaa kestää pitkään.

Viipurin koirat - Iivari 29.7. & 9.9.2023

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.