Sukupuoli: narttu (sterilisoitu)
Koko: kasvaa keskikokoiseksi
Syntymäaika: 10/2023
Tautitestattu: 4/2024

17.8.2024
Maisa sai kodin Turusta.

10.7.2024
Maisaa jännitti alkuun uudessa paikassa kovin mutta rohkaistumista on tapahtunut jo paljon. Hoitaja kuvailee Maisaa ihanaksi, tasapainoiseksi koiraksi.

Maisan hoitopaikassa on useampi koira, kaksi aikuista ihmistä ja se sijaitsee rauhalliseslla alueella. Maisa on päässyt myös mökkeilemään muun perheen mukana. Alkujännityksestä selvittyään Maisa on alkanut kovasti tykätä ihmisistä ja hakeutuu öisin näiden viereen nukkumaan.

Maisa on sisäsiisti ja on päässyt hienosti hinalenkkeilyn makuun. 

Maisa tulee kivasti juttuun muiden koirien kanssa ja tuntuu viihtyvän sitä paremmin, mitä enemmän koirakavereita on. Toistaiseksi Maisalle siis etsitää koirakaverillista kotia. 

30.6.2024
Maisaa onnisti ja se löysi hoitopaikan Suomesta. Maisa odottaa sopivia kotiehdokkaita Porvoossa.

27.6.2024
Maisalle on luvassa hoitopaikka Suomesta! Ennen Suomeen matkustamista Maisa kävi tautitesteissä. Kaikki tutkitut taudit olivat negatiivisia.

Negatiivisia olivat anaplasmoosi, babesioosi, ehrlichioosi, hepatozoonoosi, leishmanioosi, Mycoplasma haemocanis, sydänmato Dirofilaria immitis sekä ihomato Dirofilaria repens.

24.4.2024
Maisa sterilisoitiin.

20.3.2024
Hellyttävä Maisa tapittaa lempeillä silmillään. Ulkoilu hieman jännittää sitä, mutta tutut ihmiset saavat hännän vipattamaan.

Maisa ja sen kuusi sisarusta – Mandi, Maia, Meemi, Mila, Meeko ja Morris – syntyivät syksyllä aralle katukoiralle Enson paperitehtaan lähettyville. Muutaman viikon jälkeen emo kuitenkin hylkäsi pentukatraansa ihmisten alkaessa ruokkia niitä, ja Maisa sisaruksineen jäi tehdasalueelle sinnittelemään. Pentujen onneksi tehdasalueella sattui kulkemaan myös jokunen hyväntahtoinen ihminen, joilta pennut saivat ruokaa selvitäkseen. Marraskuun puolivälissä pennut napattiin kyytiin ja kuljetettiin Elenan tarhalle, missä ne tällä hetkellä asuttavat pentumökin sisäaitausta.

Pentujen emo on harmillisen arka ja ihmisiin tottumaton eikä sitä olla yrityksistä huolimatta saatu kiinni. Valitettavasti tämä tarkoittaa sitä, että kun vapaana kulkevaa emoa ei ole saatu steriloitua, päätyy se aina vain synnyttämään lisää ei-toivottuja pentuja kurjiin oloihin. Maisa sisaruksineen ei olekaan sen ensimmäinen pentue. Ja valitettavasti tuskin viimeinenkään.

Maisa on jossain määrin tottunut ihmisiin ja autoihin, sillä niitä liikkuu tehtaan alueella, missä se elämänsä ensimmäiset viikot asusti. Vaikka pentujen emo on hyvin arka, ovat pennut saaneet riittävästi hyviä ihmiskontakteja lyhyen elämänsä alkutaipaleella, että tuttuihin ja turvallisiksi todettuihin ihmisiin ne suhtautuvat varsin reippaasti. Taustastaan johtuen saattaa Maiankin perusluonteessa olla kuitenkin tiettyä epävarmuutta ja varovaisuutta vieraita ihmisiä kohtaan, eikä siitä välttämättä koskaan tule kaikkien koiraa.

Muutama kuukausi on vierähtänyt tarhalle muuton jälkeen ja pentuaitauksessa on riittänyt vilskettä ja vipinää. Tällä hetkellä pentuja on tarhalla niin paljon, että leikkikavereista ei ole ollut pulaa. Sisarukset ovat tuoneet turvaa ja seuraa yksitoikkoisiin päiviin. Hihnakävelyn alkeita Maisa on päässyt harjoittelemaan kertaalleen, kun se sisaruksineen maaliskuun puolivälissä puettiin ensimmäistä kertaa ikinä valjaisiin ja otettiin tarhan aitojen ulkopuolelle jaloittelemaan. Valjaissa oleminen selvästi jännitti Maisaa ja turvallisemmaksi se koki paikallaan kököttämisen ja rapsutuksien vastaanottamisen. Häntä kyllä heilui, kun tuttu ihmisen puhui lempeästi kameran takaa, mutta itse kamera sai epäluuloisen mulkaisun. Pääsisipä Maisa omaan kotiin harjoittelemaan kotikoiran taitoja, ettei se vain jämähtäisi tarhalle kasvamaan.

Maisa on mitä suloisin. Se erottuu sisarjoukostaan kirjavalla turkillaan, mutta helppoa ei ole sillekään erottua satojen koirien joukosta. Kauniilla silmillään se kuitenkin tapittaa ihmistä anovasti. Maisan kuuluisi elää tavallista pentuarkea leluja riepotellen ja ulkona peuhaten, mutta sen sijaan se kököttää ankealla koiratarhalla. Huomaisipa joku Maisan.

Emme valitettavasti itse ole päässeet tapaamaan pentuja rajan sulkeutumisen vuoksi. Elena kuitenkin kertoo Maisan suhtautuvan tuttuihin ihmisiin reippaasti ja avoimesti. Sillä ei ole ollut elämässään parhaita mahdollisia lähtökohtia, mutta onnekkaiden sattumien kautta myös sillä on mahdollisuus päästä nauttimaan kotikoiran leppoisasta arjesta.

Maisan sosiaalistuminen on tarhaoloissa jäänyt puutteelliseksi. Varmasti se voisi kuitenkin reipastua vielä paljonkin, jos se saisi pian karistaa tarhan pölyt tassuistaan ja pääsisi muuttamaan kotiin, jossa sitä odottaisi osaava ja lempeä omistaja. Maisa etsii kotia rauhalliselta alueelta ja kodista, jossa olisi reipas koirakaveri tukea antamassa. Omistajalta odotetaan kärsivällisyyttä, pitkäjänteisyyttä sekä halua edetä Maisan ehdoilla. Maisan on kaikki kotikoiran taidot täysin vieraita ja sopeutuminen kaikkeen uuteen tulee varmasti viemään tovin jos toisenkin.

Viipurin koirat - Maisa 3/2024

Maisa sterilisoidaan ja tautitestataan 8 vektorivälitteisen taudin varalta ennen Suomeen tuloa ja sen tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Sen kodinetsintää hoitaa Viipurin Koirat ry, joka on rekisteröitynyt Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 22917870.

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.