Sukupuoli: uros (kastroitu)
Koko: kasvaa keskikokoiseksi
Syntymäaika: 6/2021
Tautitestattu: 1/2022

16.2.2022
Kristian muutti omaan kotiin.

23.1.2022
Reippaalle Kristianille lisättiin video:

Viipurin koirat - Kristian kotihoidossa 21.1.2022

18.1.2022
Kristian pomppasi Suomeen hoitopaikkaan ja on ollut reipas poika. Vauhtia ja villiä pentuenergiaa on riittänyt! Kotihoitaja kuvaa Kristiania oikein ihastuttavaksi ja sympaattiseksi pieneksi pojaksi.

Kristian on hoitopaikassa jo saanut lempinimen Krisu. Ihmiset ovat Krisun mielestä ihania, ja se näkyy. Poika haluaa köllötellä sylissä ja nukkuu yöt sängyssä ihmisessä kiinni. Ihmiseen turvautuminen on Krisulle päivänselvä juttu: jos jokin asia ulkona jännittää, kipaistaan tarvittaessa ihmisen jalkojen taakse piiloon.

Krisu on ottanut hoitopaikkaan muuttamisen innostuneena ja ollut aikamoisen reipas poika. Jotkin uudet asiat saattavat kuitenkin jännittää ja kun tulee hieman epävarma olo, silloin haukutaan sarja. Muutoin Krisu ei ole kerrostalossa reagoinut esim. rapusta kuuluviin ääniin ja on rappukäytävässä kulkenut kuin vanha tekijä. Lelut ovat Krisun mielestä parasta ja se leikkii niillä koko ajan. Myös ihmisten kanssa vetoleikki luonnistuu vallan mainiosti. Energisen Krisun on annettu myös touhuilla aktivointilelujen kanssa.

Ulkona Krisu on kävellyt reippaasti lenkkejä aikuisen uroskoiran seurassa. Ulkona autot eivät pelota eikä muukaan vastaantuleva liikenne. Vastaantulevat koirat ohitetaan supernätisti, mutta jos koira osoittaakin kiinnostusta Krisuun, pojalle iskee epävarmuus ja haukku karkaa huulilta. Sama juttu ihmisten kanssa: jos joku ihminen kovasti alkaa hieromaan tuttavuutta, epävarmuus iskee ja Krisu joutuu vähän haukkumaan ja hakeutumaan jalkojen taakse turvaan. Krisu siis tarvitsee aikaa totutella uusiin asioihin ja hellää turvaa. Hoitopaikan emännästä Krisu on ottanut itsellen turvahenkilön, jonka kanssa hengataan paljon. Myös isäntä on ihan kivaa seuraa. Perheen aikuinen kiltti uroskoira on saanut maistaa pentuenergiaa aimo annoksen; ihan aina Krisu ei malta jättää vanhempaa koiraa rauhaan, vaikka se eleillään sitä selkeästi viestittääkin.

Hoitotoimenpiteistä pesu onnistui, vaikkei Krisu siitä nauttinutkaan erityisesti. Kynnet on jo saatu leikattua ja harjaan on tutustuttu. Poika on siis antanut hienosti käsitellä itseään! Sisäsiisteyttä vielä treenataan, mutta kaikki kakat ovat tulleet ulos. Yksinoloharjoituksia ei ole vielä tässä vaiheessa aloitettu. Krisusta on hieman kamalaa, jos sen lempihenkilö, hoitopaikan emäntä katoaa silmistä.

Krisun arvioidaan soveltuvan myös ainoaksi koiraksi, koska se on ihmisiin kiintyväisen oloinen. Myös mukava koirakaveri voi tulevassa kodissa olla. Krisu on kotikoiran uran alkuvaiheessa haukuskellut sen verran, ettei sitä tässä vaiheessa uskalleta suositella kerrostaloon sopivaksi. Saattaa olla, että haukkuminen rauhoittuu ajan myötä, kun uudet asiat arkipäiväistyvät ja tulevat tutuiksi, mutta tässä vaiheessa rivi- ja omakotitalot olisivat sopivia.

Kristianilla on tällä hetkellä painoa noin 13 kg ja säkä on 42 cm. Tämä heiluhäntä odottaa oman kodin kutsua Tampereella.

14.1.2022
Kristian pääsi Suomeen! Kristian harjoittelee kotikoirantaitoja hoitopaikassaan Tampereella.

Kristian tutkittiin kahdeksan vektorivälitteisen taudin varalta. Siltä testattiin PCR-tutkimuksilla anaplasmoosi, babesioosi, ehrlichioosi, hepatozoonoosi, sydänmato (Dirofilaria immitis), ihomato (Dirofilaria repens), leishmanioosi sekä hemoplasmoosi (Mycoplasma haemocanis), jotka olivat kaikki negatiivisia.

Viipurin Koirat testasi Kristianin rabiesvasta-ainetason ja se ylitti tarvittavan 0,5 IU/ml, joka suojaa tartunnalta.

5.12.2021
Sympaattinen Kristian on vähän ujo pentu, mutta silti se hakee turvaa ja lämpöä ihmisen sylistä. Toivomme kovasti, että ohutturkkinen Kristian pääsisi pian pakkasia pakoon kotiin tai hoitopaikkaan.

Kristian löytyi lokakuussa Kamenkan (ent. Kaukjärvi) kylästä. Samaan aikaan kylällä oli harhaillut myös toinen hylätty pentu, Mikko. Molemmat pojat saivat kyydin Snezhannan tarhalle, sillä eihän niitä voinut jättää pyörimään kodittomina kylälle. Mysteeriksi jäi, että mikä oli poikien tausta ja miksi ne hylättiin samoihin aikoihin.

Kristian on vähän ujo poika. Jännittämisestä huolimatta se kuitenkin hakeutuu ihmisten lähelle - se kaipaa selvästi silityksiä ja lämmittelyä sylissä. Varmasti Kristianilla on siis ollut jonkinlainen koti ennen hylkäämistä, sillä kaipuu ihmisen luokse on vahva ujon kuoren alla.

Kristianista kasvaa aikuisena keskikokoinen poika. Siitä tulee varmasti vielä iloinen ja vallaton veijari, joka pentumaiseen tapaan haluaa elämään touhua ja tekemistä. Kristian etsii omistajaa, joka jaksaa ymmärtäväisesti tutustuttaa sitä maailmaan sellaisessa tahdissa, johon Kristian itse on valmis. Voi olla, että ujostelu jää nopeasti taakse, tai voi olla, että Kristian tarvitsee paljonkin tukea ja rauhallista etenemistä rohkaistuakseen. Tärkeintä on kuitenkin, että uusi omistaja on valmis ottamaan Kristianin vastaan sellaisena kuin se on - ilman ennakko-odotuksia ja paineita tulevasta.

Kristian on rokotettu kattavasti ja se kastroidaan, tautitestataan sekä rabiesvasta-ainetestataan ennen Suomeen tuloa. 

Tarhoilla kasvaneet pennut ovat olleet aiempaa vähemmän erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, koska pandemia on rajoittanut niin suomalaisten kuin venäläistenkin vapaaehtoisten käyntejä tarhoilla. Pentujen sosiaalistuminen ihmisiin ja muihin asioihin jää silloin tavallista heikommaksi. Tämä aiheuttaa lähes poikkeuksetta arkuutta koirissa - ja vaikka koira tarhalla vaikuttaisikin reippaalta, voi se Suomeen tullessaan muuttua hyvin araksi, koska sen sosiaalistuminen on tarhaoloissa ollut puutteellista. Erityisesti miehet ja lapset aiheuttavat koirissa usein jännitystä ja pelkoa.

Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.