Rem

Sukupuoli: uros (kastroitu)
Koko: kasvaa keskikokoiseksi (nyt 50 cm, 15 kg)
Syntymäaika: 11/2021
Tautitestattu: 6/2022
Sijainti: Turku, Suomi

18.6.2022
Rem on totutellut kotikoiran elämään nyt viikon verran ja ensimmäisten päivien hiljaisesta ja piilottelevasta pojasta on kuoriutunut oikea rasavilli.

Remin kanssa elämästä ei puutu vauhtia ja vaarallisia tilanteita ja pojan motto tuntuukin olevan että "tehdään ensin ja mietitään sitten kannattiko". Rem kaipaa paljon toimintaa ja mikäli hänelle ei sitä tarjota hän nokkelana poikana kyllä keksii sitä itsekin.

Pojalla onkin vielä paljon opeteltavaa siinä mitä kotona saa tehdä ja mitä ei. Ruoka saa Remin vielä aivan sekaisin eikä poika voi ymmärtää miten kaikki ruoka ei muka ole hänelle. Ruuan tärkeydestä huolimatta Rem ei ole osoittanut minkäänlaista resurssiaggressiivisuutta ruuan tai lelujen kanssa.

Rem rakastaa muita koiria yli kaiken ja ottaa aikuisesta koirakaverista mallia. Esimerkiksi hihnakävelylle uskaltaa lähteä toisen koiran perässä, yksin voisi rohkeus pettää. Rem hyötyisi siis ehdottomasti reippaasta koirakaverista. Kaveriksi sopisi parhaiten leikkisä aikuinen koira, jonka kanssa juoksemiseen ja painimiseen poika saisi purettua energiaa. Remillä on hoitokodissa kaverina 7-vuotias tyttökoira, joka välillä komentaa poikaa kovastikin, mutta Remi ei siitä tunnu olevan moksiskaan eikä koskaan rähise takaisin.

Remillä on taipumusta käyttää ääntään, jos jokin asia ei miellytä sekä haukkua ulkoa kuuluville ihmisten tai koirien äänille. Kerrostalo ei siis luultavasti ole paras asuinmuoto vaikka luultavasti koulutuksella ja iän myötä haukkumista saakin hillittyä. Täysin hiljaista Remistä tuskin tulee, koska tykkää selkeästi kommunikoida ihmisten kanssa ulvomalla tai pitämällä matalaa örinää. Jatkuvasti poika ei kuitenkaan räksytä.

Ihmiset ovat Remin mielestä vähän pelottavia, mutta makupalojen houkuttelemana uskaltaa yleensä tulla haistelemaan. Viikon aikana Rem on oppinut, että kaikki kosketus ei ole pahasta ja että rapsutukset ovat ihania. Usein poika rentoutuu niin paljon rapsuttelusta, että nukahtaa.

Rem tekee päivisin tarpeet suurimmaksi osaksi ulos, yöllä tekee paperille. Yksinoloa ei Remin kanssa ole ehditty vielä suuremmin harjoittelemaan, mutta se on tullut selväksi ettei poikaa voi sulkea yksin eri huoneeseen vaan muuten iskee paniikki. Toisen koiran läsnäollessa Rem pärjää paremmin, mutta mieluiten seuraisi hoitomammaa kaikkialle. Tämä luultavasti helpottaa ajan ja koulutuksen avulla, kun Rem oppii luottamaan ettei omistaja katoa mihinkään.

Rem kaipaa aktiivista ja huumorintajuista omistajaa, joka ei hermostu pojan kohelluksesta ja jaksaa touhuta Remin kanssa sekä opettaa kotikoiran taitoja. 

Remillä on tällä hetkellä korkeutta n. 50 cm ja painoa 15 kg.

Viipurin koirat - Rem kotihoidossa 6/2022

Remin yhteyshenkilönä toimii Leena.

15.6.2022
Rem kävi lääkärissä, koska se on ontunut toista etujalkaansa ja aristaa sitä olkavarresta. Jalka kuvattiin ja Remillä todettiin panosteiittimuutoksia, jotka paranevat iän myötä.

11.6.2022
Rem pääsi Suomeen! Rem harjoittelee kotikoirantaitoja hoitopaikassaan Turussa.

Rem tutkittiin kahdeksan vektorivälitteisen taudin varalta. Siltä testattiin PCR-tutkimuksilla anaplasmoosi, babesioosi, ehrlichioosi, hepatozoonoosi, sydänmato (Dirofilaria immitis), ihomato (Dirofilaria repens), leishmanioosi sekä hemoplasmoosi (Mycoplasma haemocanis), jotka olivat kaikki negatiivisia.

21.5.2022
Rem kastroitiin Viipurin Koirien tuella.

10.5.2022
Rem on ystävällinen ja hiukan tuumailevaisempi pentu kuin monet sisaruksistaan. Rem toivoo kovasti oman kodin odottavan rajan tällä puolen!

RichardRondaRodik, Rem, RitaRoxy ja Radzha ovat peräisin Sovetskin (ent. Johannes) kylästä. Niiden tarinassa ei suuria yllätyksiä ole vaan se noudattaa tuttua kaavaa: leikkaamaton kotikoira tulee tiineeksi eikä omistaja tiedä mitä tekisi pennuille. Vaikka tarhalla on ahdasta, ei Snezhanna voi olla ottamatta pentuja vastaan sillä muuten ne todennäköisesti viskattaisiin jossain vaiheessa yksinään selviytymään talvipakkasiin. Omistaja suostui kuitenkin pitämään pentuja parin kuukauden ikään saakka, jonka jälkeen ne siirtyivät tarhalle.

Rem on päässyt sisarustensa tavoin jo vähän harjoittelemaan hihnakävelyä. Paikallisia vapaaehtoisia käy tarhalla seurustelemassa pentujen kanssa enemmän kuin koskaan, mutta silti koiratarhan arki on aika yksinäistä. Remin onneksi se on sosiaalisen kotikoiran pentu ja saanut vielä viettää aikaa emonsa kanssa luovutusikään saakka. Vaikkei Remillä olekaan pörröistä turkkia, erikoista väritystä tai mitään sellaista ulkonäöllistä seikkaa millä se erottuisi joukosta, toivoo sekin silti ansaitsevansa onnellisen elämän kodin lämmössä rakastavan omistajan huomassa.

Viimeisissä kuvissa näkyy pentue kotipihan aitauksessaan. Viimeisessä kuvassa emo on juuri sterilisoitu.

Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.