Sukupuoli: narttu (sterilisoitu)
Koko: kasvaa keskikokoiseksi
Syntymäaika: 5/2022
Tautitestattu: 10/2022
Sijainti: Tampereen seutu, Suomi

8.11.2011
Rua sai kodin Imatralta.

19.10.2022
Ruasta ei oteta enempää hakemuksia vastaan.

8.10.2022
Ihana Rua sai kutsun Suomeen. Rua jatkaa kodin etsimistä Tampereen seudulla.

17.8.2022
Tapasimme Ruan sisaruksineen. Nämä natiaiset ovat valmiita valloittamaan uuden kotimaan lokakuussa, kun ne ovat saaneet riittävän monet rokotukset ja ikää on tarpeeksi.

Mauia lukuunottamatta koko porukka oli reippaita ja suloisia, ja Mauinkin ujous helpotti pian. Sitä sai rapsuttaa, vaikkei se tullutkaan oma-aloitteisesti vieraan ihmisen luo. Sen siskokset tulivat iloisesti tervehtimään ja viihtyivät sylissä. Kaikkein reippain oli valkoisella piirtokuviolla varustettu Reo ja hyvänä kakkosena tuli Mana. Kolmanneksi reippain oli lepakonkorvainen kaunotar Rua.

Viipurin koirat - Rua 26.8.2022

11.8.2022
Korvat hassusti sojottaen Rua katselee ympäristöään ja ihmettelee. Varmasti se miettii, että mihin sitä on päädytty. Pian se kuitenkin huomaa lähestyvät ihmiset ja pieni siimahäntä alkaa vipattamaan.

Rua ja neljä sen sisarusta – Moana, Mana, Reo ja Maui – haettiin turvaan Kravtsovon eli Hovinmaan maaseututaajamasta. Pentujen tarina on surullisen yleinen: ne syntyivät ei-toivottuina vahinkopentuina kotikoiralle, jonka omistajalla ei ollut halua eikä aikomusta pitää niistä huolta. Pentujen emo oli Snezhannalle valitettavan tuttu, sillä kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta, kun häntä pyydettiin omistajien toimesta noutamaan vastasyntyneet pienokaiset tarhalle. Sterilisaatioon suhtaudutaan vielä pakoittain kielteisesti ja emon omistajat olivat itsepintaisesti kieltäytyneet sterilisoimasta koiraansa, joka oli nyt vain kolmevuotiaana saanut jo kahdet pennut.

Tarhojen tilanne Venäjällä on maailmantilanteen takia hankala. Pulaa on niin lääkkeistä, ruuasta kuin tilastakin. Snezhannalle ajatus siitä, että kyseiset omistajat pyytäisivät häntä puolen vuoden välein hoitamaan uutta pentukatrasta, oli kertakaikkisen kestämätön. Hän piti sinnikkäästi puolensa, vaikka pennut uhattiin jopa tappaa, ja vaati, että pentujen emo tulisi sterilisoida ja vain siinä tapauksessa hän suostuisi ottamaan pennut hoiviinsa. Emo sterilisoitiin ja pennut lähtivät kertaalleen rokotettuina kohti tarhaa odottamaan uusia koteja. Ne kaikki saivat uuden mahdollisuuden eikä niiden emon tarvitse enää koskaan synnyttää ei-toivottuja pentuja.

Siimahäntä heiluen Rua tervehtii lähestyviä ihmisiä. Ruaa ja sen sisaruksia voisi kuvailla onnekkaiksi, vaikka se ääneen sanottuna kuulostaakin karulta. Kuinka täpötäydellä tarhalla elävää kolmekuista pentua voisi kutsua onnekkaaksi? Onnekas Rua kuitenkin on. Se vietti elämänsä ensimmäiset viikot tarhan ulkopuolisessa maailmassa tutun ja turvallisen emon luona. Se sai ruokaa ja tottui monenlaiseen ääneen ja asiaan ennen tarhalle joutumista. Tuo pieni tyttö ei tiedä, että todellisuudessa sen elämä meinasi päättyä ennen kuin ehti alkaakaan. Sen kokemuksien ansiosta se kuitenkin suhtautuu ihmisiin avoimesti ja tuttavallisesti, vaikkakin kasvojen edessä heiluva kamera sitä hieman jännittääkin.

Nyt Rua odottaa tarhalla sitä kaikista tärkeintä onnekasta sattumaa; sitä että joku huomaisi sen ja haluaisi tarjota sille kodin. Kotiin tämä hellyttävä ja pusuja jakeleva pienokainen kuuluu, ei tarhalle rajallisten resurssien sekaan. Rualla on kaunis musta turkki, hieman eri suuntiin sojottavat suurehkot korvat ja koko elämä aikaa ilostuttaa omaa perhettä. Perhe siltä vielä puuttuu, mutta toiveikkaasti se odottaa ja luottaa hyvän onnensa vielä jatkuvan. Rua kuitenkin tulee kaipaamaan omilta ihmisiltään aikaa, kärsivällisyyttä ja halua opettaa sitä sen omassa tahdissa. Kotikoiran taitojen oppiminen voi viedä kauankin aikaa, mutta oikeanlaisella opastuksella siitä saa varmasti ihanan ja omanlaisensa perheenjäsenen.

Tarhoilla kasvaneet pennut ovat olleet aiempaa vähemmän erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, koska pandemia on rajoittanut niin suomalaisten kuin venäläistenkin vapaaehtoisten käyntejä tarhoilla. Pentujen sosiaalistuminen ihmisiin ja muihin asioihin jää silloin tavallista heikommaksi. Tämä aiheuttaa lähes poikkeuksetta arkuutta koirissa - ja vaikka koira tarhalla vaikuttaisikin reippaalta, voi se Suomeen tullessaan muuttua hyvin araksi, koska sen sosiaalistuminen on tarhaoloissa ollut puutteellista. Erityisesti miehet ja lapset aiheuttavat koirissa usein jännitystä ja pelkoa.

Viipurin koirat - Moana, Maui, Mana, Rua & Reo 8/2022

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.