Muusa

Sukupuoli: narttu (sterilisoitu)
Koko: kasvaa keskikokoiseksi
Syntymäaika: 5/2022
Tautitestattu: 11/2022

19.11.2022
Muusa sai kodin Kirkkonummelta.

15.11.2022
Muusa valmistautui Suomeen lähtöön käymällä tautitesteissä, jotka olivat kaikkien tutkittujen vektorivälitteisten tautien osalta negatiiviset.

Muusalta testattiin myös rabiesvasta-ainetasot, jotka olivat riittävällä tasolla ja osoittivat, että sillä on rokotuksista saatu suoja tautia vastaan.

2.10.2022
Muusa on ilahduttavan reipas tyttö ja se olisi valmiina tekemään tuttavuutta vieraidenkin kanssa samantien.

Eräänä keväisenä päivänä Polyanyn (ent. Uusikirkko) kylässä koditonta, kaduilla vaeltelemassa ollutta koiraa kohtasi onni. Se löysi itselleen perheen, joka halusi sen omakseen. Kävi kuitenkin ilmi, että koira oli tiineenä ja synnytti toukokuun puolivälissä pennut. Koska perhe ei tietenkään halunnut eikä voinut pitää emon lisäksi vielä pentujakin, ottivat he jossain vaiheessa yhteyttä Snezhannaan. Snezhanna kävi rokottamassa pennut ja sterilisoi emon muutaman kuukauden kuluttua pentujen syntymästä. 

Neljä pentua saapui Snezhannan tarhalle syyskuun alussa. Yksi pennuista ennätti löytää kodin paikallisen perheen luota, mutta edelleen omaa kotia odottaa kolmikko Skai, Muusa ja Blom.

Tapasimme Muusan vieraillessamme tarhalla syyskuun loppupuolella. Muusa oli päässyt ulkoilemaan sisarustensa kanssa tarhan takana sijaitsevalle aukiolle. Ihmisistä se tykkäsi kovasti eikä turhia aikaillut havaittuaan uusia, vieraita ihmisiä näköpiirissä. Muusa vaikutti reippaalta pennulta, mutta toki sillä oli vieressään tukea antamassa tutut sisarukset ja ihmiset. Hihna ei ollut jännittävä asia ja oli selvää, että vapaaehtoiset eivät olleet ensimmäistä kertaa Muusaa lenkittämässä. Aitauksessa Muusa hakeutui koko ajan ihmisten vierelle ja olisi niin mielellään jaellut pusuja kaikille.

Pentujen emosta meillä ei ole kuvaa, ainakaan vielä. Sen on kuitenkin kerrottu näyttävän tavalliselta sekarotuiselta ja kooltaan keskikokoiselta. Emo ei ole lainkaan huskytyyppinen, joten ne geenit ovat oletettavasti peräisin tuntemattomaksi jääneeltä isältä.

Hoitoperhe koostui vanhempien lisäksi kahdesta teini-ikäisestä lapsesta. Pennut eivät asuneet sisätiloissa kotona vaan ulkoaitauksessa. Niillä ei siis ole kokemusta kotikoiran elämästä eikä taidoista, joten tulevalta omistajalta on löydyttävä motivaatiota kaiken uuden harjoittelemiseen ja tarhapennun sopeuttamiseen. Sopeutuminen kun ei välttämättä käy ihan parissa viikossa tai kuukaudessakaan. Ajan, kärsivällisyyden ja työn avulla Muusastakin leivotaan varmasti vielä hieno, salonkikelpoinen tyttö, josta kasvaa aikuisena kaunis koira.

Muusa on rokotusten puolesta valmis matkustamaan omaan kotiin lokakuun lopusta alkaen.

Tarhoilla kasvaneet pennut ovat olleet aiempaa vähemmän erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, koska pandemia on rajoittanut niin suomalaisten kuin venäläistenkin vapaaehtoisten käyntejä tarhoilla. Pentujen sosiaalistuminen ihmisiin ja muihin asioihin jää silloin tavallista heikommaksi. Tämä aiheuttaa lähes poikkeuksetta arkuutta koirissa - ja vaikka koira tarhalla vaikuttaisikin reippaalta, voi se Suomeen tullessaan muuttua hyvin araksi, koska sen sosiaalistuminen on tarhaoloissa ollut puutteellista. Erityisesti miehet ja lapset aiheuttavat koirissa usein jännitystä ja pelkoa.

Luovutamme Muusan ainoastaan kotiin, jossa on aiempaa koirakokemusta ja joka täyttää seuraavat ehdot:

-koirakaveri odottamassa
-rauhallinen asuinympäristö

Lähetäthän hakemuksen ainoastaan silloin, jos voit tarjota em. kriteerit täyttävän kodin.

Viipurin koirat - Muusa 24.9.2022

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.