Sukupuoli: narttu (sterilisoitu)
Koko: pienehkö keskikokoinen (n. 45 cm, 16 kg) 
Syntymäaika: 6/2021
Tautitestattu: 12/2021

19.6.2022
Nuria sai kodin Keravalta.

12.5.2022
Nuria on perusarjessa iloinen tyttö. Ulkoilusta se tykkää hyvin paljon, mutta eniten se viihtyy omalla, aidatulla pihalla.

Nuria lähtee lenkeillekin hyvin mielellään, mutta kauempana pihasta tyttö ei uskalla olla niin vapautunut. Ehkä valjaiden pukeminen ja valjaissa kävely tuntuu vieläkin epämukavalta. Yleisesti ottaen Nuria on luonteeltaan rauhallinen, joka ei häslää turhia. Se ei ole muutenkaan yltiösporttinen tyyppi, vaan paremminkin lenkeillä tykkää kulkea rauhakseen, katsella, tuumia ja nuuskutella. Uudet koiratuttavuudet aluksi hieman pelottaa, varsinkin jos toinen on liian innokas tutustuja tai hyvin päällekäyvä.

Nurialla on hoitopaikassa yksi luottokoira ylitse muiden, joka saa kaiken ihailun. Sitä seurataan ja siihen tukeudutaan erityisen paljon. Koirien välisissä rajuissa juoksu- ja painileikeissä Nurian rooli on olla lähinnä erotuomari, joka haukkuu mieluiten sivummalla, sillä se ei nauti hurjapäiden leikeissä mukanaolosta.

Sisäsiisteys alkaa olla jo hyvällä mallilla. Kosketus on edelleen jännittävää ja pelkoa aiheuttaa suoraan kohti tuleva ihminen, jolloin on varmempaa paeta turvaan. Kuitenkin rentoutumista sen suhteen on selkeästi tapahtunut. Nuria etsii kotia rauhalliselta alueelta kodista, jossa on ehdottomasti odottamassa mukava ja turvallinen koirakaveri. Arkuuden takia kerrostalo ei ole Nurialle sopiva asuinmuoto ja oma, aidattu piha olisi myös Nurian toiveissa.

1.3.2022
Nuria on ikäisekseen rauhallinen pikku partasuu. Tyttö haaveilee koirakaverillisesta kodista, jossa ymmärrettäisiin hieman aran koiran sielunelämää ja annettaisiin tilaa ja aikaa uusiin asioihin totuttelemiseen.

Nuria tykkää kyllä leikkiä kavereiden kanssa, mutta jättäytyy sivummalle rajuimmista juoksu- ja painileikeistä. Se tulee hienosti muiden koirien kanssa toimeen ja on laumassa hyvin alistuva. Nuria on leimautunut kovasti yhteen hoitopaikan koiraan ja seuraa sen perässä uskollisena varjona. Myös kissojen kanssa Nuria tulee juttuun, ei pyri jahtaamaan vaan ennemminkin ehkä vähän pelkää outoja puskijoita.

Aidatulla pihalla Nuria tykkää kaivella ja leikkiä leluilla. Sisätiloissa se viihtyy enimmäkseen yhdessä huoneessa eikä oikein arvaa leikkiä leluilla. Tyttö tuntuu hiukan pelkäävän, että toinen koira ottaa pois lelun tai luun, eikä uskalla sellaista omia. Tämän takia Nuria tipauttaa esim. puruluut suustaan nopeasti eikä uskalla niihin perehtyä, vaikka muut koirat keskittyisivät omiin luihinsa.

Ihmisen kosketus on Nurialle jännittävä asia ja saa sen jäykistymään. Ulkoillessa tyttö on reippaampi, tulee kutsusta luo ja hyppää vastenkin. Tällöin saa jo vähän partakarvojakin silitellä. Harjaaminen ja kynsienleikkuu sujuvat rauhallisessa tahdissa, mutta rentoutumaan Nuria ei vielä oikein toimenpiteiden aikana pysty, vaan lähinnä alistuu kohtaloonsa. Valjaiden laitto ja riisuminen ovat pelottavia asioita, mutta Nuria antaa ne kuitenkin tehdä. Kun Nuria kuulee että valjaat otetaan esille, juoksee se itse eteiseen valmiiksi. Vaikka niiden pukeminen on vähän tylsää, se tietää että palkinto eli ulkoiluretki on sen arvoinen. Nuria pitää lenkkeilystä eikä vedä hihnassa.

Nuria ei pelkää lapsia tai miehiä sen enempää kuin muitakaan vieraita ihmisiä: vieraat ovat Nurialle ok, kunhan pysyvät turvallisen välimatkan päässä. Koskea tyttö ei anna, mutta namin uskaltaa kyllä hakea pienen tuumimisen jälkeen vieraankin ihmisen kädestä.

Nuria on melko hiljainen tyttö. Joskus se saattaa haukahdella, jos ihminen liikkuu sisätiloissa hämärän aikaan, tai pihalla jonkin verran koiraleikkien yhteydessä.

Sisäsiisteyden perusteet ovat hallussa, mutta pidätyskyky pidemmillä ajanjaksoilla on vielä treenailuasteella. Yksinolot ovat sujuneet koirakavereiden kanssa hyvin, ihan itsekseen tyttö ei ole vielä jäänyt. Joskus jäädessään hetkellisesti yksin eri huoneeseen ajautuu se pienoisen paniikin partaalle. Koiraporukan keskellä, omaa lempparikoiraa vasten nukkuessa, on pikku takkuparran turvallisinta olla.

5.1.2022
Ihana partakuono Nuria on solahtanut hyvin mukaan kotihoitoperheen elämään. Monet asiat kuitenkin vielä jännittävät, ja niihin Nuria totuttelisi mielellään rauhallisessa ympäristössä koirakaverin tuella.

Nuria on tullut hyvin toimeen hoitopaikan muiden koirien kanssa ja pääsee jo mukaan "isojen tyttöjen" leikkeihin. Se on luonteeltaan utelias ja uskaltaa ottaa nameja vieraankin ihmisen kädestä, mutta ei uskalla vielä antaa vieraan koskettaa itseään. Valjaiden laitto ja niissä ulkoilu on toistaiseksi Nurialle tosi jännittävää, ja tyttö onkin ulkoillut lähinnä pihatarhassa. Valjaiden käyttö vaatii vielä harjoittelua, jotta Nuria tottuu valjaiden paineeseen.

Muista koirista Nuria ottaa tosi paljon tukea ja turvaa, yksikseen se on hieman hukassa. Mukava koirakaveri Nurian tulevassa kodissa olisi siis ehdottoman tarpeellinen. Vaaka näyttää tytölle tällä hetkellä 11,5 kg, joten painoa on tullut lisää pari kiloa. Ruoka onkin maistunut hyvin ja ruoka-ajat ovat päivän tärkeimpiä hetkiä. Sisäsiisteys on hyvällä mallilla, kunhan ovi avautuu tarpeeksi tiuhaan.

30.12.2021
Nurialle lisättiin video:

Viipurin koirat - Nuria kotihoidossa 28.12.20021

17.12.2021
Kainoa Nuriaa onnisti ja se pääsi Suomeen jatkamaan kodinetsintää.

Nuria tutkittiin ennen Suomeen tuloa kahdeksan vektorivälitteisen taudin varalta. Siltä testattiin PCR-tutkimuksilla negatiivisiksi anaplasmoosi, babesioosi, ehrlichioosi, hepatozoonoosi, sydänmato (Dirofilaria immitis) ja ihomato (Dirofilaria repens), leishmanioosi ja hemoplasmoosi (Mycoplasma haemocanis). 

Viipurin Koirat testasi Nurian rabiesvasta-ainetason ja se ylitti tarvittavan 0,5 IU/ml, joka suojaa tartunnalta.

21.11.2021
Miten sitä osaisikaan uneksia jostain sellaisesta, mitä ei ole koskaan kokenut ja minkä olemassaolosta ei tiedä? Nuria on arka tyttö, joka ei ole saanut kokea vielä muuta maailmaa kuin synnyinmetsänsä ja koiratarhan ankeuden.

Lukemattomat pennut ovat mökkialueilla eli datšoilla vapaana elävien koirien jälkeläisiä. Niin myös kolme suloista ja parrakasta pentua Naava, Nuria ja Noomi. Ne syntyivät Svetogorskissa metsäisellä mökkialueelle villille emokoiralle. Emokoira elelee yhä sekalaisessa koiralaumassa mökkiläisten ruokittavana kesäisin eikä sitä ole saatu kiinni. Elena sai tiedon pennuista ja haki ne luokseen, kun pennut olivat noin kuuden viikon ikäisiä. Muuten ne olisivat tulleet osaksi villikoiralaumaa. Asuttuaan jonkin aikaa Elenan luona, pennut siirtyivät Snezhannalle parempien sosiaalistumismahdollisuuksien takia.

Sotkuisen parran ja värisevien kulmakarvojen takana asuu varovainen tyttö Nuria. Kopin suojissa se elelee omaa, onnetonta elämäänsä tarhalla siskonsa Noomin kanssa. Tyttöjä yhdistää paitsi samanlainen ulkonäkö, myös varovaisuus ihmisiä kohtaan. 300 koiran tarhalla ihmisten kanssa vietetty aika jää auttamatta aivan liian lyhyeksi vaikka paikalliset vapaaehtoiset parhaansa tekevätkin. Nuria kaipaisi kovasti ihmistä, turvallista ympäristöä ja reipasta koirakaveria kylkeen näyttämään, ettei elämä ole kuule kultaseni yhtään hullumpaa. Kun perusasiat saadaan kuntoon ja annetaan Nurialle aikaa, ehkäpä sekin uskaltaisi olla se leikkisä ja iloinen pentu mikä varovaisen kuoren alla todellisuudessa asuu.

Nuria on rokotettu kattavasti ja se sterilisoidaan, tautitestataan sekä rabiesvasta-ainetestataan ennen Suomeen tuloa. 

Tarhoilla kasvaneet pennut ovat olleet aiempaa vähemmän erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, koska pandemia on rajoittanut niin suomalaisten kuin venäläistenkin vapaaehtoisten käyntejä tarhoilla. Pentujen sosiaalistuminen ihmisiin ja muihin asioihin jää silloin tavallista heikommaksi. Tämä aiheuttaa lähes poikkeuksetta arkuutta koirissa - ja vaikka koira tarhalla vaikuttaisikin reippaalta, voi se Suomeen tullessaan muuttua hyvin araksi, koska sen sosiaalistuminen on tarhaoloissa ollut puutteellista. Erityisesti miehet ja lapset aiheuttavat koirissa usein jännitystä ja pelkoa.

Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.