Sukupuoli: narttu (sterilisoitu)
Koko: kasvaa pieneksi keskikokoiseksi
Syntymäaika: 6/2021
Tautitestattu: 10/2021

27.11.2021
Mija sai kodin Lappeenrannasta.

22.11.2021
Mijasta ei oteta enempää hakemuksia vastaan.

10.11.2021
Melkein kaksi viikkoa kotikoirana eloa takanapäin ja pikkuinen Mija on ottanut ilon irti uudesta, ihanasta elämästään!

Mijan kuulumisia hoitopaikasta:

"Mija on vilkas ja energinen pakkaus. Se on ollut alusta asti reipas ja rohkea pentu, jonka uteliaisuus voittaa jännityksen. Kotihoitoon päästyään Mijaa ei hetkauttanut TV, pyykinpesukone tai imurikaan. Tosin joskus oma peilikuva saattaa säikäyttää ohi kulkiessa.

Mija on erittäin energinen ja tarvitsee paljon virikkeitä ettei tylsisty. Varmasti olisi kiva päästä vaikka harrastamaan perheen kanssa jotain ja olisi hyvä, jos tuleva perhe olisi aktiivinen. Mija on myös erittäin ihmisläheinen ja haluaa olla mukana perheen yhteisissä jutuissa.

Tarpeiden tekeminen ulos onnistuu Mijalta, kunhan ulos on mahdollista päästä usein. Täysin sisäsiisti pentu Mija ei vielä kuitenkaan ole. Ulkoilu itsessään on vielä jännittävää, joten ulos tekisi mieli käydä vain tekemässä tarpeet ja kipittää nopeasti takaisin sisälle. Koirakaveri voisi varmasti rohkaista Mijaa lähtemään omaa pihaa pidemmälle. Tämä tosin onnistunee Mijalta itsenäisestikin, mutta vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.

Ihmiset ovat Mijan mielestä huippujuttu. Mija ei yleensä naispuolisia vieraita ujostele, mutta viimeistään yksi herkkupala auttaa saavuttamaan Mijan ystävyyden. Miespuoliset vieraat joutuvat toisinaan tarjoamaan hiukan enemmän namupaloja, että pieni jännitys katoaa. Uteliaisuus on kuitenkin voittanut jännityksen aina tähän saakka. Lapsia Mija ei ole vielä tavannut.

Mija on asunut nyt rivitalossa ja tottunut naapureiden ääniin nopeasti, mutta ilmoittaa haukkumalla, jos joku on ovella. Joskus myös naapurin koiran kanssa on kiva haukkua kilpaa, mutta pyynnöstä jatkaa touhujaan ja unohtaa haukkumisen. Vahtikoirana hän myös ilmoittaa, jos taloon on tullut luvaton tunkeutuja, esimerkiksi muurahainen, joka on hiukan pelottava otus.

Yksin jäädessä Mija ei ole vielä oppinut olemaan täysin rauhassa ja yksinoloa tulee vielä harjoitella. Mija ei ole tehnyt tuhoja, mutta haukkuu vielä pitkään yksin jäädessään.

Mija on tutustunut pariin uuteen koirakaveriin. Näiden kanssa Mija tulee hyvin toimeen ja porukan kesken on syntynyt vilkasta leikkiä. Koirakaveri voisi Mijalle tulevassa kodissa olla näyttämässä hiukan mallia, mutta Mija saattaisi sopeutua myös ainoaksi koiraksi.

Mija on oppinut viikon aikana pyynnöstä istumaan, antamaan tassua ja menemään maahan. Kaiken kaikkiaan Mija on ihastuttava ja energinen pakkaus, jolla on paljon annettavaa tulevalle kodille."

29.10.2021
Mija pääsi Suomeen! Viipurin Koirat testasi Mijan rabiesvasta-ainetason ja se ylitti tarvittavan 0,5 IU/ml, joka suojaa tartunnalta.

Mija tutkittiin myös kahdeksan vektorivälitteisen taudin varalta. Siltä testattiin PCR-tutkimuksilla anaplasmoosi, babesioosi, ehrlichioosi, hepatozoonoosi, sydänmato (Dirofilaria immitis) ja ihomato (Dirofilaria repens), leishmanioosi sekä hemoplasmoosi (Mycoplasma haemocanis), jotka olivat kaikki negatiivisia.

Mijan yhteyshenkilönä toimii Heidi K.

16.10.2021
Mija on ilopilleri, joka on nauttii hihnalenkeistä tarhan ulkopuolella. Kumpa vaan löytyisi vielä se oma koti Suomesta!

Mija ja sen seitsemän sisarusta Martti, Marusja, Meriel, Moriz, Mariana, Morton ja Miklos tuotiin Snezhannan tarhalla alle luovutusikäisinä. Pennut toi paikalle alueella toimiva liikkuva sterilointiklinikka, joka oli noutanut hylätyt pennut Pesochnyn kylästä.

Pennut olivat tulleessaan aliravittuja ja matoisia, ja Snezhanna joutui viettämään monta unetonta yötä murehtiessaan pentujen selvitymistä. Sisarukset olivat kuitenkin sissien sukua ja ne kaikki selvisivät huonosta lähtötilanteesta huolimatta.

Mija vaikuttaa olevan pentueen vauhtityttö. Se on päässyt vapaaehtoisten mukana hihnalenkille tarhan ympäristöön ja se onkin ottanut ilon irti niistä tilaisuuksista. Heinikko vain pöllyää, kun Mija ottaa juoksuhepuleita ja iloitsee pienestä hetkestä tarhan ulkopuolella!

Mijasta kasvaa aikuisena keskikokoinen tyttö. Sillä on jo vähän kokemusta hihnassa kävelemisestä, mutta kaikki muut kotikoirien jutut ovat sille vielä aivan tuntemattomia. Siksi uuden omistajan tuleekin opettaa asiat aivan alkeista lähtien niin sisäsiisteyden, yksinolon kuin vaikkapa rauhallisesti odottamisenkin suhteen. Mija ei haluakaan pelkäksi sohvaperunaksi, vaan perheeseen, jossa jaksetaan aktiivisesti lenkkeillä ja keksiä koiralle mielekästä touhuttavaa.

Tarhoilla kasvaneet pennut ovat olleet aiempaa vähemmän erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, koska pandemia on rajoittanut niin suomalaisten kuin venäläistenkin vapaaehtoisten käyntejä tarhoilla. Pentujen sosiaalistuminen ihmisiin ja muihin asioihin jää silloin tavallista heikommaksi. Tämä aiheuttaa lähes poikkeuksetta arkuutta koirissa - ja vaikka koira tarhalla vaikuttaisikin reippaalta, voi se Suomeen tullessaan muuttua hyvin araksi, koska sen sosiaalistuminen on tarhaoloissa ollut puutteellista. Erityisesti miehet ja lapset aiheuttavat koirissa usein jännitystä ja pelkoa.

Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.