Pablo
Sukupuoli: uros (kastroitu)
Koko: kasvaa keskikokoiseksi
Syntymäaika: 8/2021
Tautitestattu: 12/2021
30.12.2021
Ihana Pablo lähti valloittamaan uusia kulmia Espoossa.
19.12.2021
Valloittava Pablo tykkää ihan kaikista ihmistä ja hoitopaikan muista koirista! Lenkillä Pablo kulkee reippaasti eikä säiky autojakaan.
Muutaman päivän kokemuksella Pablo on sopeutunut ongelmitta kotikoiran elämään. Hoitotoimenpiteet, kuten kynsien leikkuu ja pesu, sujuvat hyvin. Sisäsiisti Pablo ei vielä ole. Painoa pojalla on tällä hetkellä 11 kg. Luonteeltaan Pablo on ihana ja sympaattinen, pehmoinen pusuttelija!
Pablo tutkittiin ennen Suomeen tuloa kahdeksan vektorivälitteisen taudin varalta. Siltä testattiin PCR-tutkimuksilla negatiivisiksi anaplasmoosi, babesioosi, ehrlichioosi, hepatozoonoosi, sydänmato (Dirofilaria immitis) ja ihomato (Dirofilaria repens), leishmanioosi ja hemoplasmoosi (Mycoplasma haemocanis).
Viipurin Koirat testasi Pablon rabiesvasta-ainetason ja se ylitti tarvittavan 0,5 IU/ml, joka suojaa tartunnalta.
Viipurin koirat - Pablo kotihoidossa 19.12.2021
20.11.2021
Pieni siimahäntä vain heiluu, kun Pablo näkee ihmisiä. Sitten se häntä heiluen, riemua puhkuen ja valmiina pomppaamaan lähestyy ja hyppää vasten pusuja antamaan. Voi kunpa tämä pienokainen pääsisi omaan kotiin ennen talven kovimpia pakkasia.
Elokuun alussa Lesogorskista (ent. Jääski) löytyi raunioituneen rakennuksen uumenista arvokas lasti – säkki täynnä pienen pieniä, lähes vastasyntyneitä ja täysin avuttomia koiranpentuja. Tämäkin tarina noudattaa valitettavan tuttua kaavaa: leikkaamattoman nartun ei-toivotut pennut on pyritty huomaamattomasti hävittämään hylkäämällä ne oman onnensa nojaan. Näillä pienillä avuttomilla oli kuitenkin onni matkassa, sillä ohikulkija kuuli raunioista kantautuvan hennon ininän ja pennut löydettiin ennen kuin oli liian myöhäistä. Emosta aivan liian aikaisin eroon joutuneiden pentujen hoitaminen on kuitenkin raskasta ja sisältää monia unettomia öitä ja liialti huolta ja stressiä. Pentujen onneksi muutama avulias vapaaehtoinen kuitenkin löytyi, ja niinpä pennut autettiin pulloruokinnan avulla elämässä alkuun. Kaksi niistä jäi Snezhannan oman perheen luo kasvamaan. Suomesta saatiin arvokasta apua emomaidonvastikkeen ja purkkiruuan muodossa.
Pablo seitsemän sisaruksensa kanssa vietti elämänsä ensimmäiset kuukaudet kodissa, missä ne tottuivat muun muassa lapsiin, hellyyteen ja yhdessäoloon. Muutama onnekas pentu onnistui tänä aikana löytämään kodit, mutta Pablo ja sisarukset Paulo, Paula, Polina ja Polli siirtyivät noin kolmen kuukauden ikäisinä tarhalle. Muutos entiseen on suuri ja sisarusjoukolle erityisen rankka – tottuivathan ne jo elämään lämpimässä ja turvallisessa kodissa, missä oli ihmisseuraa tarjolla. Snezhanna ja pentuja hoitaneet vapaaehtoiset toivovatkin hartaasti niiden löytävän omat kodit niin pian kuin mahdollista. Sosiaalisten pentujen kanssa on jo aloitettu hihnaharjoittelut siinä toivossa, että ne todella saisivat pian vaihtaa kolean tarhan omaan kotiin.
Pablo on sosiaalinen ja ihmisrakas pentu, joka ainakin tuttujen joukossa vaikuttaisi melko reippaalta nuorelta pojalta. Pandemian vuoksi emme itse ole päässeet Pabloa tapaamaan, mutta mitä ilmeisemmin ensimmäisten kuukausien viettäminen kotiympäristössä on tehnyt sen sosiaalistumiselle hyvää. Voi kunpa se pääsisi omaan kotiin eikä muuttuisi ujoksi ihmiskontaktien vähentymisen vuoksi! Tarhalle asettuminen on ollut Pablolle vaikeaa, sillä se osaa uneksia paremmasta. Vasta hetki sittenhän se nukkui lämpimässä kodissa ihmisten ympäröimänä, mutta nyt lämpöä haetaan koirakavereista kylmän tarhan lattialla. Vaikka koirakavereiden kanssa temmeltäminen onkin hauskaa, olisi Pablo kovin valmis jättämään tarhan jo taakseen ja muuttamaan omien ihmisten luo huomiota vastaanottamaan. Vieraaseen maahan ja uuteen kotiin muutto tulee kuitenkin olemaan sille suuri muutos. Pablo toivookin uudelta kodilta paljon ymmärrystä, pitkää pinnaa, huumorintajua ja ennen kaikkea aikaa. Johdonmukaisen, positiivisen ja lempeän ohjeistamisen avulla se varmasti oppii kotikoiran tarvittavat taidot.
Pablo on rokotettu kattavasti ja se kastroidaan, tautitestataan sekä rabiesvasta-ainetestataan ennen Suomeen tuloa.
Tarhoilla kasvaneet pennut ovat olleet aiempaa vähemmän erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, koska pandemia on rajoittanut niin suomalaisten kuin venäläistenkin vapaaehtoisten käyntejä tarhoilla. Pentujen sosiaalistuminen ihmisiin ja muihin asioihin jää silloin tavallista heikommaksi. Tämä aiheuttaa lähes poikkeuksetta arkuutta koirissa - ja vaikka koira tarhalla vaikuttaisikin reippaalta, voi se Suomeen tullessaan muuttua hyvin araksi, koska sen sosiaalistuminen on tarhaoloissa ollut puutteellista. Erityisesti miehet ja lapset aiheuttavat koirissa usein jännitystä ja pelkoa.
Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.