Sukupuoli: uros (kastroitu)
Koko: kasvaa keskikokoiseksi
Syntymäaika: 5/2021
Tautitestattu: 10/2021

17.11.2021
Ossi sai kodin hoitopaikastaan.

29.10.2021
Ossi pääsi Suomeen! Ossilla on kotiehdokas, eikä siitä oteta hakemuksia vastaan.

Viipurin Koirat testasi Ossin kahdeksan vektorivälitteisen taudin varalta. Siltä testattiin PCR-tutkimuksilla negatiivisiksi anaplasmoosi, babesioosi, ehrlichioosi, hepatozoonoosi, sydänmato (Dirofilaria immitis), ihomato (Dirofilaria repens), leishmanioosi sekä hemoplasmoosi (Mycoplasma haemocanis).

Ennen lähtöä Ossi kävi kastroitavana oman, suomalaisen sterilointikummin taloudellisella tuella.

8.10.2021
Musta kuono, partahapsut, kaksi nappisilmää ja loraus ujopiimää – niistä on pieni Ossi-poika tehty.

Partakuonojen ystävät, katseet tännepäin! Täällä kotia etsii kolme suloista parrakasta sisarusta: Oili, Ossi sekä Otto. Pennut saapuivat tarhalle heinäkuun lopulla Leningradin aluetta kiertävän liikkuvan sterilisointiklinikan tuomina. Sen enempää niiden taustasta ei sitten tiedetäkään. Joka tapauksessa ne ovat syntyneet maailmaan ei-toivottuina ja joutuneet jo aivan pieninä kiertämään maailmaa. Kunpa tarhaympäristö vaihtuisi pian oman kodin lämpöön.

Viipurista kerrotaan, että Ossi on arempi poika kuin sisaruksensa. Tällaiselle pennulle oman kodin löytyminen on aina erityisen suuri onni, koska tarhalla ei pääse kunnolla sosiaalistumaan ihmisiin ja myöhemmällä iällä kodin löytäminen voi jo olla vaikeaa ellei mahdotonta. Viikkojen vieriessä Ossi kasvaa hurjaa vauhtia kuten koiranpennuilla on tapana, ja on omaan kotiin muuttaessa saattanut venähtää jo raamikkaampiin mittoihin kuin kuvissa. Oli miten oli, pentumaista menoa on luvassa ja sen kylkiäisinä kenties pureskeltuja tohveleita ja muita pentuaikaan kuuluvia yllätyksiä.

Vaikka emme nyt pääse käymään tarhalla emmekä tiedä Ossista paljoakaan, selvää on, että se tarvitsee kaikkien koiranpentujen tapaan lempeää ja johdonmukaista opastusta kotikoiran elämään; sisäsiisteydestä hihnassa kulkemiseen ja yksinoloon. Luultavasti se tarvitsee myös erityisannoksen ymmärrystä, aikaa ja kärsivällisyyttä, jotta se saa rauhassa sopeutua siihen suureen elämänmuutokseen, joka omaan kotiin vieraaseen maahan muuttaminen tarhakoiralle on.

Tarhoilla kasvaneet pennut ovat olleet aiempaa vähemmän erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, koska pandemia on rajoittanut niin suomalaisten kuin venäläistenkin vapaaehtoisten käyntejä tarhoilla. Pentujen sosiaalistuminen ihmisiin ja muihin asioihin jää silloin tavallista heikommaksi. Tämä aiheuttaa lähes poikkeuksetta arkuutta koirissa - ja vaikka koira tarhalla vaikuttaisikin reippaalta, voi se Suomeen tullessaan muuttua hyvin araksi, koska sen sosiaalistuminen on tarhaoloissa ollut puutteellista. Erityisesti miehet ja lapset aiheuttavat koirissa usein jännitystä ja pelkoa.

Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.