Sukupuoli: uros (kastroitu)
Koko: suuri (n. 65 cm)
Syntymäaika: 2016

31.1.2020
Upean Aarnin kuulumisia omasta kodista:

"Kokemuksemme rescue-taustaisista koirista alkaa vuodesta 2015, jolloin puolivuotias Amira-neiti muutti meille Viipurista. Amiraan ilmeisesti tarhalla vietetty pentuaika jätti jälkensä ja neiti on edelleen näin vuosien kotikoirana olon jälkeenkin arka ja säikky etenkin vieraita ihmisiä kohtaan. Siksi ajatus rohkeamman luonteisesta kaverista Amiralle oli ollut puheissa jo pitkään.

Kesän kynnyksellä 2019 silmiini osui Aarnin tarina. Hänet oli hylätty tammikuussa yhdessä toisen koiran kanssa pimeänä pakkasiltana tarhan edustalle ja kiinnitetty katkaistulla sähköjohdolla laudanpätkään. Hylkäämistapa, Aarnin ihmisrakas luonne ja hänen mukanaan tulleen tyttökoiran olemus viittasivat siihen, että he olivat olleet jonkun kotikoirina ja se joku oli nyt vain halunnut heistä eroon. Ja nyt raamikas, ihmisrakas nuoriherra odotti omaa kotia tarhalla.

Heinäkuussa 2019 Aarni muutti meille. Elo lapsiperheessä muiden eläinten keskellä vaati totuttelua mutta kun opimme tuntemaan toisemme, arki alkoi sujua ihan mallikkaasti. Peuroja ja muita metsän eläimiä maaseudulla riittää ja niiden kohtaaminen tai pelkät tuoksutkin saivat pojan ihan sekaisin. Ja koska kokoa ja intoa riittää, hajujen perään ryntääminen aiheutti aluksi hikikarpaloita taluttajansa otsalle. Siksi kävimme harjoittelemassa rauhallista hihnakävelyä koirakoulussa. Nykyään lenkillä nähty peura tai orava kyllä saa edelleen kierrokset korkealle mutta ryntäilyn sijaan Aarni osaa käyttäytyä silloinkin yleensä mallikkaasti, vaikka selvästi hiukan hermostuukin.

Kotona Aarni on mitä lempein ja leppoisin kaveri. Yhteiselo kissojen kanssa sujui melkein alusta asti, kunhan vaan kissat tottuivat ajatukseen uudesta koirasta. Kissan on jopa kerran nähty menevän syömään Aarnin ruokakipolle. Aarni otti tällöin askeleen taaksepäin ja antoi kissan maistella ruokaansa, katsellen itse kuola valuen omaa ateriaansa. Samoin on puruluiden kanssa: Amira kyllä käy mielellään nappaamassa Aarninkin puruluun itselleen jemmaan mutta Aarni ei siitä hermostu, vaan tyynen rauhallisesti odottaa, jos saisi vaikka ihmisten toimesta omansa takaisin tai uuden luun varastetun tilalle.

Isokokoinen koira vaatii paljon ulkoilua, joten Aarni on mitä mainioin personal trainer meille aikuisille. Vapaana Aarni saa kirmata päivittäin aidatussa pihapiirissä. Silloin vauhti kiihtyy ajoittain hurjaksi ja Aarni nauttii sydämensä kyllyydestä hulluttelemalla korvat lepattaen! Pieni vahtikoira Aarnin sisällä asuu myös ja pihaan saapuvat autot tai ihmiset meillä kyllä haukutaan, Amira kimakammalla äänellä ja Aarni alempaa säestäen. Ensivilkaisun jälkeen Aarni on kuitenkin ollut kaikkien vieraidenkin kaveri vauvasta vaariin.

Voimme vain arvailla, missä Aarni vietti ensimmäiset elinvuotensa ja miksi näin uskomattoman hieno koira hylättiin. Eikä siellä oikeastaan ole enää väliäkään. Nyt on tärkeintä vain tämä päivä ja tulevaisuus. Ja ne Aarni saa viettää meillä rakastettuna perheenjäsenenä."

4.7.2019
Aarni sai kodin Raumalta.

27.6.2019
Aarni kastroitiin Viipurin Koirien tuella.

25.6.2019
Viipurin Koirat testasi Aarnilta rabiesvasta-ainetason ja se ylitti tarvittavan 0,5 IU/ml.

Aarnilta testatut vektorivälitteiset taudit olivat negatiivisia lukuunottamatta Dirofilaria repensiä, johon se on aloittanut nyt Advocate-lääkityksen. Aplasmoosi, erlichioosi, borrelioosi, sydänmato (Dirofilaria immitis), ja babesioosi olivat negatiivisia.

1.6.2019
Mistä löytyisi isolle pojalle koti? Ystävällinen, reipas ja ihana Aarni toivoo koko sydämestään, että oma ihminen löytyisi pian.

Aarni odottaa yhä omaa kotia. Hakemuksia ei tästä mukavasta ja ihmisrakkaasta pojasta ole tullut. Aikuisten, isojen urosten on tunnetusti vaikea löytää koteja, mutta ei Aarnissa mitään vikaa ole. Aarni asustaa tällä hetkellä pienessä yksiössä yksinään, sillä kaikki sen tyttökaverit ovat matkustaneet yksi toisensa jälkeen Suomeen. Aarni pääsee usein hihnakävelylle ja osaa kulkea melko mallikkaasti jo hihnassa. Tarhan ulkopuoliset asiat eivät Aarnia säikytä eikä poika ole moksiskaan ohi ajavista autoista. Aurinkoisena päivänä Aarni innostuu tekemään virkistävän pulahduksen läheiseen jokeen ja veden äärellä poika näyttääkin viihtyvän hyvin.

Aarni on asunut tarhalla vain narttujen kanssa ja tullut ainakin niiden kanssa hyvin toimeen. Hihnassa Aarni suhtautuu melko välinpitämättömästi sen ympärillä oleviin toisiin koiriin, myös uroksiin. Fiksuna poikana Aarni osaa myös istua pyynnöstä muutaman innostuneen haukahduksen kera. Aarni haluaisi jo palavasti päästä nauttimaan omasta perheestä, kunnon lenkeistä ja tinkimättömästä huolenpidosta - kunpa se ei jäisi vain haaveeksi.

28.2.2019
Iltahämärässä tarhan edustalle hylätyllä Aarnilla riittää kokoa, komeutta ja ihmisrakasta luonnetta.

Tammikuisena pakkaspäivänä, illan hämärtyessä ja tarhan työntekijöiden lähdettyä jo koteihinsa, joku päätti hylätä tarhan edustalle koiransa. Aarni ja toinen koira oli sidottu kiinni laudanpätkään, Aarni poikkastulla sähköjohdolla ja toinen hihnalla. Aarnilla ei ollut pantaa, pelkkä johto kiedottuna kaulansa ympärille. Suomalainen auto kyllä seisoi lähistöllä, mutta tämä hylkääminen haluttiin tehdä vähin äänin. Onneksi muutama yhdistyksen aktiivi oli sattumoisin vielä tarhalla, sillä muuten koirat olisivat jääneet viettämään yötänsä keskelle lumituiskua ilman minkäänlaista suojaa.

Ensikohtaamisella Aarni vaikutti hämmentyneeltä ja sen huolestunut katse vain vaelsi paikasta toiseen. Muutamat vapaana asustelevat tarhan koirat jolkottelivat samantien uteliaina tapaamaan uusia tuttavuuksia. Aarni suhtautui vieraisiin koiriin melko välinpitämättömästi eikä juuri korvia heilauttanut vaikka ympärillä touhotti ja nuuhkutteli parhaimmillaan 4-5 vierasta koiraa. Aarnille ja Beatricelle järjestyi lämmin majapaikka työntekijöiden taukotilasta, jossa ne saivat viettää ensimmäisen yönsä tarhalla.

Aarni asustaa tällä hetkellä tarhalla omassa pienessä yksiössä, jonka se jakaa samaan aikaan tulleen Beatrice-tytön kanssa. Enää Aarni ei pälyile ympärilleen huolestuneena vaan pojan silmiin syttyy ilo ihmiset nähdessään. Tarhavieraiden seura on mieluisaa ja Aarni tykkää kovasti rapsutuksista ja ihmisseurasta. Poika on päässyt muutaman kerran hihnalenkillekin, joita se rakastaa. Nenä maassa ja häntä innostuneesti ylhäällä liehuen Aarni nuuhkuttaa menemään.

Olemuksesta ja hampaista päätellen Aarni on melko nuori poika vielä, ja ikää sillä on arviolta muutaman vuoden verran. Aarni vaikuttaa toistaiseksi mukavan leppoisalta mitä tulee muihin koiriin. Elo Beatrice-tytön kanssa sujuu sopuisasti eikä Aarni hihnassakaan tunnu erityisemmin välittävän muista koirista. Kauempana räyhäävät ketjukoirat Aarni ohittaa nätisti eikä vastaa rähinään. Pää saattaa korkeintaan kääntyä, että mikäs mesooja siellä huutelee.

Aarni etsii itselleen rakastavaa loppuelämän kotia. Vaikka pojalla on kokoa ja isojen urosten kodinsaantimahdollisuudet eivät ole parhaimmasta päästä, toivoisi Aarnikin vielä jonain päivänä omaa perhettä itselleen. Ehkä tällä ihmisystävällisellä pojalla sellainen jo olikin, mutta jostain syystä se päätettiin hylätä. Aarni vaikuttaa reippaalta, itsevarmalta ja luottavaiselta herralta, joka ei ohi ajavia autoja tai vieraita ihmisiä säiky. Muutaman kumean haukun Aarni on silloin tällöin päästänyt, mutta mitään jatkuvaa louskuttamista Aarni ei ole tarhalla harrastanut. 

Aarnin toiveissa on kokenut koti, jolla riittää osaamista ja tietoa koiran käsittelystä ja koulutuksesta (positiivisin menetelmin). Huumorintajukaan ei ole pahitteeksi, hymyssä suin on paljon kivempi nousta ojanpohjalta. Aarni on nimittäin halutessaan melkoisen voimakas koira ja muutama pyllähdys on sen kanssa koettu jo tarhalla vastustamattomien tuoksujen vuoksi. Kerrostaloon Aarnia ei varmuudeksi sijoiteta, sillä on aina mahdollista että kotiutuessaan siitä paljastuu vahdin piirteitä. Omakotitalo omalla vahdittavalla pihalla voisi olla Aarnin juttu. Miksikään pihakoiraksi Aarni ei silti halua vaan paras paikka tulee varmasti löytymään oman ihmisen vierestä sohvalta. Mahtuu tai ei mahdu. 

Viipurin koirat - Aarni 2.2.2019

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.