Sukupuoli: narttu (sterilisoitu)
Koko: pienehkö keskikokoinen (<50 cm)
Syntymäaika: 9/2013
Sijainti: Snezhannan tarha, Viipuri

19.9.2020
Suruksemme saimme kuulla, että Debbie oli menehtynyt tarhalla.

19.10.2019
Ujo Debbie on asunut tarhalla pian kuusi pitkää vuotta. Debbie etsii kokenutta omistajaa, jolla on ymmärrystä hyvin aroista koirista.

Debbie kuuluu tarhan huomaamattomiin koiriin. Sellaisiin, joista on tullut vakioasukkaita. Kun Debbien aitaukseen menee, ei se uskalla tulla luokse lainkaan. Se juoksentelee kauempana ja haukahtelee välillä. Taas kun jää aitaverkon toiselle puolelle, tulee se luokse ja hakee herkut käsistä - verkko tuo sen verran turvaa, että ihminen ei ole niin pelottava kuin samassa aitauksessa ollessaan.

Koska Debbie aika tarhalla on ollut jo valtavan pitkä, etsii se ainoastaan sellaista kotia, jossa on aidosti osaamista ja resursseja sen kotiuttamiseen. Omakotitalo omalla, aidatulla pihalla sekä uroskoira kaverina ovat ehdottomia vaatimuksia. Uuden omistajan tulee ymmärtää se, että Debbielle ei voi asettaa suuria odotuksia - sen on saatava reipastua omaan tahtiin ja siihen pisteeseen, mihin se itse on valmis.

Jos harkitset kodin tarjoamista Debbielle, luethan ajatuksella tekstimme aran aikuisen koiran sopeuttamisesta uuteen kotiin.

30.12.2018
Debbien vuodet tarhalla vierivät. Siitä on tullut harmillisen ujo tyttö, joka etsii sitoutunutta ja arkoja koiria ymmärtävää omistajaa.

Debbie tuli tarhalle pentuna ja on elänyt siellä jo surullisen pitkään - viisi vuotta. Vuodet ovat jättäneet tyttöön jälkensä ja se aristeleekin ihmisiä varsin paljon. Emme silti haluaisi menettää kaikkea toivoa Debbien suhteen - ehkä jossain on vielä se yksi ihminen, joka haluaa auttaa juuri arkoja koiria ja kokee Debbien nähdessään suurta lämpöä sydämessään?

Debbie etsii kotia ainoastaan maaseudulta ja pitkäjänteisen ja rauhallisen omistajan luota. Debbie tulee varmasti tulevaisuudessakin jännittämään monia asioita, eihän se ole koskaan elämässää nähnyt oikein muuta maailmaa kuin koiratarhan. Reipas koirakaveri olisi myös ehdoton tuki ja turva Debbien kotiutumisen apuna.

Viipurin koirat - Debbie 28.12.2018

1.3.2017
Ujo Debbie odottaa ja odottaa. Löytyisikö jostain arkoihin koiriin tottunut ihminen, joka haluaisi tarjota Debbielle mahdollisuuden?

Debbie ujostelee voimakkaasti vieraita. Se tulee kyllä hakemaan namit kädestä ja haistelee samalla vähän sormia, mutta koskea se ei anna. On surullista, että osa pentuina tarhalle tulleista koirista jää kovin aroiksi, kun tarhaolosuhteissa ei ole mahdollista sosiaalistaa niitä riittävästi. Debbiekin silti ansaitsisi oman kodin ja omistajan - sellaisen, joka todella ymmärtää, miten arkaa koiraa sopeutetaan ja totutetaan hiljalleen kotikoiran elämään.

7.9.2015
Debbie juoksee iloisena aidan toiselle puolelle ihmisiä vastaan, nuuhkii sormia ja lipaisee herkut suuhunsa - pientä reipastumista on tapahtunut!

Debbie hyppii ja ilakoi muiden koirien tapaan aitauksessaan, kun huomaa ihmisten olevan lähistöllä. Sirot tassut nousevat kevyesti aitaa vasten ja pieni kieli nuuhkuttelee innoissaan sormia. Kun aitaukseen astuu, Debbie ottaa takapakkia eikä uteliaisuudestaan huolimatta uskaltaudu kosketusetäisyydelle. Se katselee meitä päätänsä käännellen monesta eri suunnasta ja tuntuu kovasti tuumivan, ottaisiko muutaman askeleen eteenpäin. Mutta ei, vielä ei Debbie tohdi tulla siliteltäväksi vaan pyörii uteliaana vieressä.

Kuukausien aikana tytön uteliasuus ihmisiä kohtaan on kasvanut valtavasti, mutta Debbie on edelleen ujo tyttö ja tulee tarvitsemaan ihmisen, joka on valmis sitoutumaan aran koiran sopeuttamiseen. Reipas koirakaveri, rauhallinen ympäristö sekä rakastava ja kärsivällinen ihminen saattaisi olla Debbien ainoa mahdollisuus.

Viipurin koirat - Debbie 5.9.2015

25.11.2014
Debbie on kasvanut aikuiseksi. Harmillisesti Debbie on jäänyt suht araksi koiraksi, joten se tulee tarvitsemaan omistajan, jolla riittää aikaa ja kärsivällisyyttä.

Lähes vuosi sitten tapasimme tarhalla pienen ja suloisen Debbie-pennun. Debbie oli hiukan ujo tyttö, joka varovaisesti kurkisteli muiden pentujen joukosta tarhavieraita. Hellyttävästä ulkonäöstä huolimatta Debbie ei kuitenkaan onnistunut löytämään itselleen kotia pentuna vaan sen kohtalona oli jäädä tarhalle kasvamaan. Tarhaolosuhteissa ujo Debbie ei saanut mahdollisuutta reipastua vaan se harmillisesti jäi suht araksi koiraksi.

Debbie on hieman epävarma vieraista ihmisistä, mutta tulee kuitenkin nappaamaan herkkuja kädestä. Kun samassa aitauksessa sen kanssa on viettänyt jonkin aikaa, alkaa Debbienkin mielenkiinto herätä ja uteliaisuuden poikanen pilkistää, mutta kosketusetäisyydelle tyttö ei uskaltaudu.

Debbie käyttää ääntään jonkin verran, joten kerrostalo ei välttämättä ole asumismuodoista ihanteellisin. Haukkuminen saattaa liittyä myös sen epävarmuuteen, ja voi vähentyä ajan kanssa, mutta varmuudeksi emme suosittele sitä kerrostaloon.

Uskomme, että Debbiestä on vielä kotikoiraksi, kunhan se saisi mahdollisuuden ja löytäisi ihmisen, jolla riittäisi aikaa ja kärsivällisyyttä sen sopeuttamiseen. Debbie on asunut nyt vuoden tarhalla ja selviytynyt yhdestä talvesta. Toivottavasti sen ei tarvitsisi kestää enää toista.

24.12.2013
Mikä ihana ketunpoikanen! Pikku-Debbietä tuntuu vielä vieraat hiukan ujostuttavan, ja olisikin mahtavaa, jos tyttö pääsisi pois tarhalta pikimmiten omaan kotiin reipastumaan!

Debbietä jännittää vieraat vielä sen verran, että pentuaitaukseen mentäessä tytöstä ei näy jälkeäkään. Pieni ujopiimä majailee sisällä pentumökissä, missä se antaa kyllä kiltisti silitellä itseään vaikka sitä kovasti jännittääkin. Säännöllinen ihmiskontakti tarhalla on vähäistä, joten ujon Debbien toivoisi kovasti löytävän oman kodin - mitä nopeammin, sen parempi.

Debbielle ihanteellinen ihminen olisi sellainen, joka ymmärtää ujoa, vähän maailmaa nähnyttä pentua. Uudella omistajalla on hyvä olla aikaa ja kärsivällisyyttä tytön sopeuttamiseen. Eiköhän muuttaminen tarhaoloista omaan, turvalliseen kotiin tee tällekin pikkuiselle ihmeitä ja Debbiestäkin kasvaa vielä hieno, reipas ja kaunis tyttö!

Viipurin koirat - Debbie

Viipurin koirat - Debbie

Huomioithan, että koirien kuvaukset on kirjoitettu niitä tarhaoloissa tarkkailemalla, ja niiden käyttäytyminen saattaa muuttua uuteen kotiin kotiutumisen myötä. Tutustu ensin huolellisesti adoptio-ohjeisiin kodin tarjoamista harkitessasi ja täytä sitten adoptiohakemus.